Armas Toivo Tarvaksen (1883–1937) romanttinen balladi Vanajanlinnan neidosta julkaistiin Hämäläis-osakunnan seitsemännessä Kaikuja Hämeestä -albumissa. Runon kuvaamat tapahtumat sijoittuvat Hämeen linnan rakentamisen aikoihin 1200-luvulle.…
Paavo Cajanderin elinaikana hänen runojaan julkaistiin lähes pelkästään erilaisissa kokoomajulkaisuissa, kuten Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa. Vuonna 1898 ilmestyi kuitenkin Kansanvalistusseuran kustannuksella pieni kirjanen, johon…
Vapaaherratar Gustafva Sofia Hjärne (1780–1860) oli Suomen ensimmäisiä naiskirjailijoita ja Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherranakin toimineen Gustaf Hjärnen puoliso. Hän julkaisi vuonna 1831 pienen romanttisen runoteoksen Tawastehus slott, jota…
Paavo Cajander kirjoitti paljon runoja tilaustyönä erilaisia juhlatilaisuuksia varten. Vuonna 1890 Cajander sai vakinaisen nimityksen suomen kielen lehtorin virkaan Helsingin yliopistossa. Samana vuonna hän kirjoitti juhlarunon yliopiston…
Kääntäjänä ja kielinerona paremmin tunnetun hämeenlinnalaisen Valfrid Hedmanin ainoa painettu runokokoelma ilmestyi vuonna 1906. Kokoelma sisältää Hedmanin omien itämaalaishenkisten runojen lisäksi muutamia käännöksiä mm. espanjan-, italian- ja…
Jaakko Juteinin Arkkikirjallisuutta on 22 vihkosen sarja, joka sisältää runoja, virsiä, juomalauluja, mietelmiä ja muita pieniä kaunokirjallisia kirjoitelmia. Arkkikirjallisuuden sarjaan sisältyvät seuraavat vihkoset: Neljä wirren koetusta, Wiisi…
Erhetyksen waikutus elli lapsen murha on kertomus nuoren ja viattoman Teresian lankeemuksesta. Tällä kirjallaan kirjailija tahtoi taistella "sitä julmaa ja kauhistavaa murhan syndiä vastaan, johon moni sala-wuoteuteen horjahtanut onneton nainen on…
Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin romanttis-ihanteellinen runo Birger Jaarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja…
Vuonna 1873 perustetun Hämeenlinnan lyseon uusi ja nimenomaan lyseota varten suunniteltu koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän…
Vänrikin markkinamuisto on luettu Runebergin teoksesta Vänrikki Stoolin tarinat, vuoden 1918 painoksesta. Käännös on Paavo Cajanderin. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, lukija Antti Paranko.
Jaakko Juteinin Ajan wiete elli Moninainen runokokous ilmestyi vuonna 1817 Viipurissa. Ajan wiete sisältää pilkka- ja leikkilaulujen lisäksi muutamia lyyrisempiäkin runoja, esim. kauniin rakkausrunon Pojan laulu tytöllensä. Juteinin sydäntä lähellä…
Jaakko Juteinin Perhe-Kunda on ensimmäisiä suomenkielisiä kokeiluja näytelmäkirjallisuuden alalla. Se on kolmeen osaan jaettu vuoropuhelu, joka on kannanotto koulutuksen ja valistuksen puolesta, taikauskoa ja uskomuksia vastaan. Talollisen poika ja…
Saatuaan ankaraa kritiikkiä ja ivaakin osakseen Jaakko Juteini oli jo päättänyt kokonaan lopettaa runoilemisen ja tehnyt tämän tiettäväksi teoksessaan Lähtö-Laulu, elli Hywästi-Jättö Wäinämöiselle (1819). Kalevalamittaan kirjoittamassaan Huilun…
Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin (1835–1896) romanttis-ihanteellinen runo Birger Jarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Hämeen linna näyttäytyy…
Hämeenlinnan lyseon uusi koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän juhlarunon. Runo on julkaistu painettuna mm. Hämäläis-osakunnan…
Tukholmassa vuonna 1887 ilmestynyt Vänrikki Stoolin tarinoiden suomenkielinen laitos sisältää vähemmän tunnetun suomennoksen Hämeenlinna-aiheisesta runosta Vänrikin markkinamuisto. Kääntäjästä ei löydy tietoa, mutta teoksen on kuvittanut ruotsalainen…
J. L. Runebergin runo Vänrikin markkinamuisto on varmasti Suomen kirjallisuuden tunnetuin Hämeenlinna-aiheinen runo. Pitkän runon keskellä on kuusi säkeistöä, joissa Suomen sodassa palvellut vänrikki Stool muistelee sota-ajan tapahtumia…
A. V. Koskimies kokosi ja toimitti painosta Paavo Cajanderin koko runotuotannon runoilijan kuoleman jälkeen vuonna 1914. Runoelmia-nimellä julkaistu teos sisältää myös Cajanderin käännöksiä mm. J. L. Runebergin, Z. Topeliuksen ja monien…
Kansanvalistusseuran yleiset laulu- ja soittojuhlat järjestettiin Sortavalassa, Laatokan Karjalassa vuosina 1896, 1906 ja 1926 ja Kalevalan riemuvuoden yleiset laulu- ja soittojuhlat vuonna 1935.
Minnan nimipäiväksi kirjoitettu onnitteluruno.Kustaa Killinen oli Kuopion kuuromykkäin koulun opettaja ja kirjailija. Runossa ei ole Killisen nimeä, tekijyys vain ilmaisulla "yhdeltä köyhältä sanan palvelijalta".
Kirjeessä ei ole lähettäjän nimeä. Kirjeen lopussa on runo tai laulun sanat "Sotilaspojan laulu". Tämän jälkeen on lyijykynällä kirjoitettu teksti:"Äitini sanojen mukaan on tämä kirje joltakin Pelkoselta, joka kävi Canttilassa ja jota äitini…
Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti…
Finlands klagan -runoelma löytyi Alexandra von Fieandtille kuuluneen Hushållet och köket -teoksen välistä. Allekirjoituksena runoelmassa on G. F-m (?).
Juhlaruno Joensuun Suojeluskunta-piirin ja Lotta Swärd -paikallisosaston 10-vuotisjuhlaan. Lotta Svärd (ruots. svärd = miekka) oli suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö. Se toimi vuosina 1920—1944. Järjestö…
Joensuun kaupungin 50-vuotisjuhlat olivat 29.-30.11.1898. Joensuun lyseolla vietettiin juhlaa, jonka ohjelmassa oli mm. Tahvo Könösen nimimerkillä Teppo K. kirjoittama juhlaruno. Runon esitti K. W. Relander.
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
