Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Privata fruntimmerskola i Joensuu eli tyttökoulu perustettiin 1865. Se toimi aluksi yksityisin varoin ja lukukausimaksuin. Opetuskieli ruotsi vaihtui vuodesta 1881 vuosiluokittain suomeksi.Pitkällisen väännön jälkeen koulun uudet tilat rakennettiin…
Joensuun Kokoomuksen naiset esittelivät vanhoja asuja vuonna 1950 Pielishovissa. Jns:n seutukirjaston maakuntaosaston arkistossa on valokuvasarja ko. tapahtuman muotinäytöksestä. Näiden kuvien suoja-aika on kuitenkin vielä voimassa.
Joensuuhun perustettiin vuonna 1906 kahdeksanluokkainen reaaliyhteiskoulu. Sen toiminta alkoi kuitenkin varsinaisesti vasta seuraavan vuonna. Uusi Wivi Lönnin suunnittelema koulutalo valmistui vuonna 1912 Koulukadun ja Papinkadun kulmaan. Ensimmäiset…
Yleinen kutsunta asevelvollisuuden täyttämiseen ja arvanheittoon astumista varten vakinaiseen palvelukseen tahi reserviin 1898.Pienpainatteessa on kylittäin listattu ne, joita kutsunnat koskevat.
Pohjois-Karjalan Historiallisen Seuran kyselylehtinen vuodelta 1916. Tässä aiheena ovat joulunviettotavat. Tietojenkeruuseen osallistuivat mm. lyseon koululaiset. Oppilailla oli pienet vihkot, joihin kukin kirjoitti vastauksensa.
Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon kokoelma evakuoitiin sodan jaloista Suomen puolelle. Esineistö ehti olla useassa paikassa säilytyksessä. Iso osa esineistöstä päätyi Kansallismuseon kautta Pohjois-Karjalan museolle Joensuuhun vuonna…
Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon kokoelma evakuoitiin sodan jaloista Suomen puolelle. Esineistö ehti olla useassa paikassa säilytyksessä. Iso osa esineistöstä päätyi Kansallismuseon kautta Pohjois-Karjalan museolle Joensuuhun vuonna…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen pienpainate löytyi Emilialle kuuluneen Koraali-virsikirjan (1896) välistä. Kirjasta löytyy Emilian nimi ja päiväys 21.3.1898. Kirjasta on digitoitu vain…
Joensuun lastentyöhuoneen ylläpito oli vapaaehtoisten varassa. Sitä pidettiin yllä yhdistyksen jäsenmaksuilla ja muuten kerätyillä varoilla. Työhuoneen tarkoitus oli ---"hankkia Joensuun kuntaan kuuluvain köyhäin wahempain lapsille, jotka muuten ehkä…
Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton juhlassa oli esiintyjälistalla seuraavia nimiä: Pekka Korhonen (tervehdyssanat), Veda Airio (kantele), Viljo Tuomela (juhlaruno), J.M.Y:n Mieskuoro, Antti Kukkonen (esitelmä), Joensuun Naisvoimistelijat…
Matkaopas sisältää tietoa Sortavalasta ja sen ympäristöstä, Pohjois-Laatokan saaristosta, Laatokan Karjalan paikkakunnista ja Valamosta.Kannessa: Sortavala, Pohjois-Laatokan saaristo, Raja-Karjala, Valamo.
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kirjastoja ylläpitivät erilaiset järjestöt, myös nuorisoseurat. Vuonna 1902 Pohjois-Karjalan Nuorisoseuralla oli 40 haaraosastoa, joista 16:lla oli kirjastot. Liperin Mattisenlahden nuorisoseura oli yksi…
Joensuulainen räätälimestari Petter Pakarinen pestasi vuonna 1850 oppipojakseen 19-vuotiaan Abel Koposen. Rahapalkaksi sovittiin kahdesta vuodesta kuusi hopearuplaa. Koponen kävi antamassa kisällinäytteet Viipurissa ja vuokrasi 1855 Pakarisen…
Edvard Koponen oli joensuulainen räätäli. Hän jatkoi isänsä Abel Koposen jalanjäljissä ja opissa räätälinuralla. Koponen sai mestarikirjansa Helsingin kaupungin Käsityö- ja Tehdasyhdistykseltä. Hän johti isänsä liikettä vuosina 1901-1908.
Vihkonen sisältää tietoa Pietari (Per) Brahen matkoista Suomeen vuosina 1637-1640. Hän halusi Suomen kenraalikuvernöörinä oppia tuntemaan alamaisuudessaan olevan Suomen oloja. Vuonna 1639 hän kävi myös Pohjois-Karjalassa Liperissä (Libelitz) ja…
Joensuun seutukirjaston maakuntaosastolle ja Pohjois-Karjalan museoon on päätynyt aineistoa liittyen von Fieandt -sukuun. Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus löytyy Ungdoms Postilla -kirjasta vuodelta 1882.
Julkaisu sisältää Nurmeksen maalaiskunnan kunnanvaltuuston hyväksymän ja Kuopion lääninhallituksen vahvistaman palojärjestyksen sekä vuonna 1933 säädetyn palolain ja palosäännön.
Joensuulaiset kauppiaat M. G. Piipponen, J. Väyrynen, Matti Partanen ja I. Piiroinen olivat anoneet lupaa perustaa osakeyhtiö "Väkijuomain vähittäismyynti osakeyhtiö Joensuussa" ja harjoittaa myyntiä vain yhdessä puodissa Joensuun kaupungissa…
Julkaisussa on tilastollista tietoa sekä historiaa Pohjois-Karjalan osuusmeijereistä. Se sisältää Nurmeksen ja Rasivaaran meijerien vuosikertomukset sekä Pohjois-Karjalan Osuusmeijeriliiton kertomuksen vuoden 1904 toiminnasta. Osuusmeijeriliiton…
Julkaisussa on tilastollista tietoa sekä historiaa Pohjois-Karjalan osuusmeijereistä. Se sisältää Taipaleen ja Rasivaaran meijerien vuosikertomukset sekä Pohjois-Karjalan Osuusmeijeriliiton kertomuksen vuoden 1905 toiminnasta.Osuusmeijeriliiton…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
