Aineistot (yhteensä 30)

  • Kokoelma: Katunäkymät

1920-luku?
Linnankadun loppupään rinnetontilla sijaitsevan puisen asuintalon rakennutti vuonna 1863 luutnantti Anselm Grahn. Grahnin jälkeen omistajina olivat mm. pastori A. Appelqvist ja kauppias Osk. Isaksson, joka perusti Hämeenlinnaan kangas-, hattu- ja…

Avainsanat: , , , ,

1900–luku (vuosikymmen)
Räätäli Ståhlbergin talo Prykikadun (nykyisen Palokunnankadun) varrella tontilla nro 37 oli rakennettu 1780-luvulla, ja se oli yksi harvoja Hämeenlinnan palolta säästyneitä rakennuksia. Talon eteen kadun varteen rakennettiin suojeluskuntatalo Hämeen…

Avainsanat: , , , ,

1910-1920-luku
Fredrika Wetterhoff osti vuonna 1893 työkouluaan varten oman rakennuksen Vanajaveden rannasta silloisen Panimokadun varrelta. Rakennusta korotettiin kahteen otteeseen 1920-luvulla. Postikortissa on kuvattuna Wetterhoffin työkoulun rakennus…

Avainsanat: , , , ,

1940-luku
Jean Sibelius menetti jo varhain isänsä, ja hänen perheensä asui siitä lähtien isoäidin luona. Sibeliuksen äidinäiti rovastinna Borg osti talon Läntiseltä Linnankadulta (nyk. Sibeliuksenkatu) vastapäätä Tähtipuistoa vuonna 1874. Talo oli…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Postikortissa on näkymä nykyiseltä kävelykadun jatkeelta kohti toria. Kadun oikealla puolella on mm. Syyne Kiviluodon kangaskauppa osoitteessa Raatihuoneenkatu 25. Vasemmalla näkyvässä Työväen säästöpankin rakennuksessa oli myös Osuusliike Hämeen…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Turuntie sai nykyisen nimensä vasta 1925. Vuosisadan alussa Hämeenlinnan keskustasta Kuivansillan yli länteen päin johti Läntinen Viertotie, joka tunnettiin myös Chaussé-katuna. Viertotien keskustan puoleisessa päässä näkyy vuonna 1900 valmistunut…

Avainsanat: , , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Kirkontornista kohti Myllymäkeä 1900-luvun alkuvuosina otetussa kuvassa näkyvät torin etelälaidan rakennukset, joista uusin oli tuolloin vuonna 1900 valmistunut kauppias Jalmari Kämärin rakennuttama jugendtalo. Kämärin liiketalo oli arkkitehti H. R.…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Näkymä torin kulmalta pitkin Raastuvankatua eli nykyistä Raatihuoneenkatua länteen päin on muuttunut perusteellisesti 1900-luvun jälkeen. Nykyisen kävelykadun varrella ei ole jäljellä yhtään kuvan rakennuksista. Kadun oikealla puolella oli Oskar…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Raastuvankadun eli nykyisen Raatihuoneenkadun alkupään mäessä näkyy oikealla puolella vuonna 1899 rakennettu jugendtyylinen Anniskeluyhtiön talo, jonka suunitteli arkkitehtitoimisto Helin & Nyström. Rakennus toimi kaupungin virastotalona vuodesta…

Avainsanat: , , , ,

1900 - 1909
Hämeenlinnan anniskeluyhtiö eli virallisemmin Hämeenlinnan väkijuoma-, vähittäismyynti- ja anniskelu O.-y. toimi Rauhankadun ja Raastuvankadun kulmatontilla nro 49 omassa rakennuksessaan. Koristeellisen jugendrakennuksen suunnitteli vuonna 1899…

Avainsanat: , , ,

1900-1909
Läntisellä Linnankadulla sijaitsi 1900-luvun alkuvuosina mm. kaksi apteekkia ja kolme kirjakauppaa. Kuva on otettu läheltä nykyisen Sibeliuksenkadun ja Birger Jaarlin kadun kulmaa kohti toria. Kadun vasemmalla puolella on vuosina 1904–1914…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
1920-luvun postikortissa on näkymä Rantakadulta (nykyiseltä Arvi Kariston kadulta) kohti etelää. Vasemmalle puolelle jää laivaranta ja Rantapuisto, oikealla on matkustajakoti Rannan talona tunnettu nikkarityylinen hirsitalo 1880-luvulta. 1920-luvun…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Kunnallissaunan talo valmistui Koulukadun ja Linnankadun kulmaukseen vuonna 1912. Rakennuttajana oli yhtiö, jonka suurin osakas oli Hämeenlinnan kaupunki. Arkkitehti Birger Brunilan suunnittelemassa jugendrakennuksessa oli kunnallinen sauna vuoteen…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Turuntie erottaa Myllymäen ja Kaurialan kaupunginosat toisistaan. 1910-luvun kuva on otettu suunnilleen Torikadun kohdalta kohti kaupungin keskustaa. Turuntietä reunustavat puutalot, ja vasemmalla puolella on tori, jossa aikoinaan pidettiin mm.…

Avainsanat: , , , ,

1906-1912
Piparkakkutalona nykyisin tunnetun jugendrakennuksen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist asuintaloksi kauppaneuvos A. Gust. Skogsterin perheelle. Talo valmistui Skogsterin tavaratalon viereen Kirkkokadun, nykyisen Kirkkorinteen puolelle vuonna…

Avainsanat: , , , ,

1907-1909
Hämeenlinnan ensimmäinen tavatalo avattiin silloisten Raastuvankadun ja Kirkkokadun kulmaan vuonna 1907. Skogsterin jugendtyylisen kauppahuoneen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist, ja sen rakentamisessa sovellettiin alan uusinta osaamista.…

Avainsanat: , , , ,

1906-1907
Vuosina 1906–1907 rakennetun Skogsterin kauppahuoneen rakennustyöt näyttäisivät olevan tässä postikortissa vielä hieman kesken. Kauppias A. Skogster oli omistanut kauppaliikkeen Hämeenlinnassa jo vuodesta 1895, jolloin hän osti veljeltään Felix…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Vasemmanpuoleinen empiretyylinen kivirakennus valmistui Läntisen Linnankadun (nykyisen Sibeliuksenkadun) varrelle vuonna 1846. Taloon sijoittui aluksi Hämeenlinnan yläalkeiskoulu. Vuosina 1873–1887 siellä kävivät koulua normaalilyseolaiset. Vanhat…

Avainsanat: , , , ,

aikaisintaan 1922
Kuvan oikeassa reunassa näkyvät ns. Eteläkadun villat rakennettiin vuosina 1919–1922 kaupungin vuokratonteille. Yhden puisista asuintaloista suunnitteli rakennusmestari E. K. Ansas ja muut silloinen kaupungin rakennusmestari K. B. Koskinen. Talot…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Hämeenlinnan keskustasta länteen päin johtavan tien nimeksi tuli vuonna 1924 Turuntie (entinen Läntinen Viertotie). Heti Kuivansillan jälkeen vasemmalla oli Suomenkasarmien varuskunta-alue, jonne 1910-luvulla oli rakennettu vanhojen puurakennusten…

Avainsanat: , , , , ,

1910-1920-luku
Palokunnankadun varrella Rantatorin kohdalla olevista rakennuksista on nykyään jäljellä vain keskellä näkyvä Palokunnantalo. Sen itäpuolella sijainneessa talossa toimi Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, jonka oppilaille pidettiin liikuntatunteja…

Avainsanat: , , , , ,

1920-1930-luku
Hämeen Sanomat osti syksyllä 1927 Hallituskadun ja Kasarmikadun kulmassa sijainneen Ingbergin perillisten talon ja tontin. Talossa tehtiin paljon korjauksia ennen kuin lehden toimitus ja konttori sijoittuivat taloon. Kirjapainoa varten rakennettiin…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema asunto-osakeyhtiö Paavonkulma oli valmistuessaan vuonna 1929 Hämeenlinnan suurin rakennushanke ja korkein talo viisine kerroksineen. Rakennuksessa oli myös kaupungin ensimmäiset hissit. Tohtori Ensio…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema Paavonkulman punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1929 Palokunnankadun ja Rauhankadun kulmaukseen. Kulmarakennuksessa on liikekerroksen lisäksi neljä asuinkerrosta. Rauhankadun puolella on tornimainen…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Vanajaveden rannasta kirkon ohi Hämeen linnaa kohti johtavan kadun nimi on vaihdellut eri aikoina. Nykyään sen alkupää tunnetaan Wetterhoffinkatuna ja muu osa Linnankatuna. Vuoden 1832 asemakaavassa kadun nimi oli Kyrkogatan (Kirkonkatu). Vuoteen…

Avainsanat: , , , ,

Suomen valokuva - Kaarlo Lindberg
1920-luku
Raatihuoneenkadun varrella torin laidalla 1920-luvulla sijainneista rakennuksista on jäljellä nykyään vain Raatihuone. Vainikaisen talo ja Kämärin talo purettiin 1960-luvulla Keskustalon tieltä. Raatihuoneen länsipuolella näkyvän, kauppias…

Avainsanat: , , , ,

Rytkönen, Enok
1907
Nykyinen Sibeliuksenkatu oli vanhalta nimeltään Läntinen Linnankatu. Postikortin kuvassa on 1900-luvun alun näkymä suurin piirtein Sibeliuksenkadun ja Birger Jaarlin kadun kulmauksesta etelään päin kohti toria. Hämeenlinnan ensimmäinen apteekki oli…

Avainsanat: , , ,

Rytkönen, Enok
1907
Hämeenlinnan raittiusseura rakennutti vuonna 1905 talon silloisen Raastuvankadun, nykyisen Raatihuoneenkadun alkupäähän. Jugendtyylisen raittiusseurantalon suunnitteli arkkitehti Henrik Reinhold Helin. Myös rakennuksen sisätilat ja kalusteet…

Avainsanat: , , , ,

Rytkönen, Enok
1910-luku
Skogsterin kauppahuone rakennettiin vuosina 1906–1907 Kirkkopuiston viereen Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) varrelle. Liiketalonsa pohjoispuolelle Kirkkokadun varrelle Skogster rakennutti perheelleen asuintalon. Tämä jugendtalo tunnetaan…

Avainsanat: , , , ,

Böök, A. Th.
1900-1909
Läntinen Viertotie johti Hämeenlinnan keskustasta Kuivansillan yli länteen päin 1900-luvun alussa. Tie tunnettiin myös Chaussé-katuna. Viertotie on vanha nimitys rakennetun kaupunkialueen ulkopuolisille maanteille, joilta vaadittiin kestävyyttä…

Avainsanat: , , , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: