Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 2. vihko ilmestyi elokuulla 1889. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Myrskypäivien…
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 1. vihko ilmestyi heinäkuulla 1889. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Maailman synty ja…
Savo-Karjalassa 1890 ilmestynyt Minna Canthin lehtikirjoitus, jonka alaotsikkona: "Suomen Naisyhdistyksen haaraosasto Kuopiossa"Koskee siveellisyysrikoksista annettuja tuomioita. Tyylistä päätellen voi olla Minna Canthin kirjoittama. Todennäköisesti…
Savo-lehdessä 13.7.1886 julkaistu uutinen otsikolla "Yleinen raittiuskokous Kuopiossa (1. p. heinäk.)" raittiusseuran kokouksesta Kuopiossa. Uutisessa selostetaan Minna Canthin puheenvuoroa ja sen herättämiä reaktioita. Canth kannatti muun muassa…
Keski-Suomi-lehdessä 15.7.1886 julkaistu uutinen otsikolla "Yleinen raittiuskokous Kuopiossa (K.-S.:n kirjeenvaihtajalta). Keskustelut" raittiusseuran kokouksesta Kuopiossa. Uutisessa selostetaan Minna Canthin puheenvuoroa ja sen herättämää…
Esitetty Birch-Pfeiffer: Sirkka. Tämä ja muut Jyväskylässä samana vuonna vierailleen Suomalaisen Teatterin näytäntöjen esittelyt ovat todennäköisesti Minna Canthin kirjoittamat (Kannila, 1967).
Päijänne-lehdessä 3.5.1878 ilmestynyt nimetön lehtikirjoitus otsikolla "Pieni kevät-sävellys", jonka aiheena puistot, katujen siivous ja kaupungin kaunistaminen. Todennäköisesti Minna Canthin kirjoittama (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin…
Kirjeestä on tallella vain alku. Vastaanottajaa ei tiedetä eikä sen kirjoittaja ole Minna Canth.Kirje on päivätty Jyväskylässä ja kirjoittaja mainitsee ehkä muuttavansa sieltä pois, ryhtyvänsä "Auran toimittajaksi". Kirjeessä kommentoidaan Minna…
Kuvasta tunnistettu takaa vasemmalta toisena Yrjö Hyrylä Naarkoskelta, toiselta riviltä ylhäältä vasemmalla toisena Alli Heikkilä (Virtanen) ja alarivistä vasemmalta toisena Ida Selvenius (Oksa). Kuva on otettu vuonna 1926. Vaatetus ja hiusmallit…
Valokuvaamo Waalijoki on ikuistanut tämän ratsumiehen. Kuvassa on Lauri Salmi noin vuodelta 1932 Uroin talosta Pukkilan Torpista. Hänellä on yllään ratsumiehen varustus ja kuvaan on nostettu näkyviin myös miekka.
Epätarkassa kuvassa on Puutulan tilan vinttikaivo noin vuodelta 1940 Pukkilan Torpista. Edustalla kukkivat juhannusruusut ja taustalla osin puiden katveessa näkyy kahden rakennuksen päädyt.
Lahtelaisen Lootus Valokuvaamon ottama rintakuva Torppilaisesta Heikkilän talon tyttärestä. Kuvassa neidolla on yllään kaunis pitsikoristeinen vaate, jonka v-aukkoista miehustaa koristaa suuri rusetti ja kuusi nappia. Hiukset on sidottu tummemalla…
Julkaisu sisältää Waiwaishoidon Ohjesäännön Kiihtelysvaaran kunnalle lisäksi Asetuksen kunnallishallituksesta maalla, Waiwaishoidon asetuksen ja Asetuksen irtolaisista ja niiden kanssa menettelemisestä.
Syntymäpäiväkirja : raamatunlause ja hengellinen värsy suomalaisesta hengellisestä runoudesta poimittu kullekin vuoden päivälle. Kirja on kuulunut Hilja Hällströmille (1861—1900). Kirjasta löytyy mm. seuraaviin henkilöihin liittyviä tietoja: Maikki…
Sortavalan Evankelisen Seuran perustava kokous pidettiin 30.6.1890 Kymölän seminaarissa. Kirjassa kerrotaan seuran 25-vuotisesta toiminnasta. Se sisältää myös Sortavalan Evankelisen seuran säännöt, jotka Keisariilinen Suomen Senaatti oli vahvistanut…
Sortavalan Evankelisen Seuran perustava kokous pidettiin 30.6.1890 Kymölän seminaarissa. 50-vuotiskertomuksessa kerrotaan seuran perustamisesta, kehityksestä ja toiminnasta. Kirja sisältää myös evankelisen seuran sekä Jamilahden kansanopiston…
Liikekalenteri sisältää Joensuun ja Pohjois-Karjalan yritysten, teollisuuslaitosten ja kauppaliikkeiden ilmoituksia vuodelta 1927. Siinä on tietoja Joensuun palveluista ja niiden osoitteet sekä huomattavimmat Pohjois-Karjalassa ja Joensuussa…
Julkaisussa kerrotaan Outokummun kaivoksen historiaa malmiesiintymän löytymisestä (1910) lähtien, nostetuista malmimääristä ja jalostuksesta ja jatkokäsittelystä.
Outokummun kaivostoiminta alkoi vuonna 1910, kaksi vuotta kuparilohkareen löytymisen jälkeen.Historiikki sisältää Outokummun kaivoksen alkuvuosien historiaa.
Nuorisoseuraliikkeen äänenkannattaja Nuori Karjala -lehti julkaisi vuonna 1910 numerot 6, 7 ja 8 nimellä Nyyrikki : Nuoren Karjalan julkaisu.Se sisältää nuorisoseuraliikkeeseen liittyvien artikkeleiden lisäksi::Rafael Engelbergin Suomen huoli…
Nuorisoseuraliikkeen äänenkannattaja Nuori Karjala -lehti julkaisi vuonna 1909 numeron 6 nimellä Nyyrikki : Nuoren Karjalan kevätlehti. Se sisältää mm. tietoa Pohjois-Karjalan Nuorisoseuran vaiheista vuosilta 1894-1909 sekä Pohjois-Karjalaan…
Joensuun seutukirjaston maakuntaosastolle ja Pohjois-Karjalan museoon on päätynyt aineistoa liittyen von Fieandt -sukuun. Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus vuodelta 1882 löytyy Hushållet och köket -kirjasta. Kirjan välistä löytyi mm. Finlands…
Julkaisu sisältää tietoa Kiteen lainajyvästön perustamisesta sekä Keisarillisen majesteetin armollisen julistuksen pitäjän makasiinien uudistamisesta ja voimassa pitämisestä vuodelta 1810. Lisäksi on historiaa jyvästön 160-vuotisesta toiminnasta.
Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun alussa…
Laatokan Kalastajaliitto ry:n kotipaikka oli Sortavala ja toiminta-alueena Suomen puoleisen Laatokan rannikon pitäjät ja kaupungit. Se perustettiin Laatikon rannikon kalastajaseurojen keskuselimeksi 25.2.1924 Sortavalassa,Vuosikirja 1938 on kertomus…
Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän suomalaiset tukijansa perustivat Wienan Karjalaisten Liiton, jonka tavoitteeksi asetettiin Vienan henkisen ja aineellisen tilan kohentaminen. Liiton nimi muutettiin vuonna 1917 Karjalan…
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sitä ennen kerättiin varoja ja herätettiin kiinnostusta kansanopiston perustamiseksi Pohjois-Karjalaan mm. Kansanopistoiltamissa…
Eliel Saarinen suunnitteli vuonna 1921 Kalevalatalon Kalevalaseuralle. Sen oli tarkoitus tulla Helsinkiin Munkkiniemen kärkeen, mutta rakennushanketta ei koskaan toteutettu.Kalevalatalosta oli tarkoitus tulla paitsi Kalevalaseuran toimitila, myös…
Joensuun puhelinluettelo vuodelta 1941 sisältää tilaajat nimen mukaan aakkosittain ja numeroittain. Luettelossa on lisäksi on Pohjois-Karjalan maaseututilaajat.Puhelinkeskukset olivat tuohon aikaan käsivälitteisiä. Sentraalisantrat yhdistivät…
Joensuun kaupungin puhelinluettelo vuodelta 1939 tilaajien nimen mukaan aakkosittain ja numeroittain.Puhelinkeskukset olivat tuohon aikaan käsivälitteisiä. Sentraalisantrat yhdistivät puhelut, Joensuussa se tapahtui Joensuun puhelinlaitoksen…
Kirjaston maakuntaosaston vanhin painettu puhelinluettelo on vuodelta 1922. Se sisältää Joensuun kaupungin puhelinnumerot tilaajan mukaan aakkosittain sekä numerojärjestyksessä. Lopussa on myös luettelo maaseudulla olevista keskusasemista ja heidän…
Joensuun kaupungin puhelinluettelo vuodelta 1938 tilaajien nimen mukaan aakkosittain ja numeroittain. Lopussa on myös luettelo Pohjois-Karjalan maaseudulla olevien tilaajien puhelinnumeroista.Puhelinkeskukset olivat tuohon aikaan käsivälitteisiä.…
Joensuun puhelinluettelo on vuodelta 1925. Se sisältää Joensuun kaupungin puhelinnumerot tilaajan mukaan aakkosittain sekä numerojärjestyksessä. Lopussa on myös luettelo maaseudulla olevista keskusasemista ja heidän tilaajiensa…
Eläintiede Suomalaisille Alkeiskouluille on kuulunut Utran lainakirjaston kokoelmaan. Utra oli 1800-luvulla suuri teollisuusyhdyskunta, jossa oli muun muassa lasitehdas ja sahat. Utraan perustettiin tehtaanisäntien myötävaikutuksella koulu, kirjasto…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
