Aineistot (yhteensä 10752)
Järjestys:
Hämeenlinna
1934
Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan haaraosasto Yleisen autoliiton Hämeenlinnan seudun osaston avustamana julkaisi vuonna 1934 matkaoppaan Hämeenlinnasta ympäristöineen. Opas esittelee runsaiden kuvien kera kaupungin ja ympäröivän maaseudun…
Avainsanat: 1930-luku, Aulanko, Hämeenlinna, matkailu, matkaoppaat
Hämeenlinna, Aulanko
1939
Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan osaston toimittama matkaopas 1930-luvun lopulta esittelee kaupungin historiaa ja nähtävyyksiä runsaan kuvituksen kera. Arkkitehtuuri ja merkittävät rakennukset ovat erityisesti esillä. Aulanko oli…
Avainsanat: 1930-luku, Hämeenlinna, historia, matkailu, nähtävyydet, yritykset
Suomen Naisyhdistyksen kokouskutsu 20.2.1890
1890
Kokouskutsu Suomen Naisyhdistyksen vuosikokoukseen 20.2.1890. Kutsu on kirjoitettu sekä suomeksi että ruotsiksi. Kutsussa on Suomen Naisyhdistyksen leima.
Avainsanat: kokoukset, naisasialiikkeet, naisen asema, onnittelut ja kutsukortit, pienpainate
Saksalaisten sotilaiden hautamuistomerkki
1930-luku
Sisällissodan taisteluissa kuoli Hämeenlinnan alueella 62 saksalaista. Heidät haudattiin 2.5.1918 Tähtipuistoon eli nykyiseen Sibeliuksenpuistoon. Kuvanveistäjät Urho Heinänen ja Wila Martin suunnittelivat Hämeenlinnan suojeluskunnan aloitteesta…
Avainsanat: 1930-luku, Hämeenlinna, muistomerkit, postikortit, puistot, Tähtipuisto
Raatihuoneenkatua torin kohdalla
1920-luku
Raatihuoneenkadun varrella torin laidalla 1920-luvulla sijainneista rakennuksista on jäljellä nykyään vain Raatihuone. Vainikaisen talo ja Kämärin talo purettiin 1960-luvulla Keskustalon tieltä. Raatihuoneen länsipuolella näkyvän, kauppias…
Avainsanat: 1920-luku, liikerakennukset, postikortit, Raatihuoneenkatu, torit
Kariston toimitalo
1920-luku
Arvi A. Karisto (1879–1958) perusti yhdessä August Bomanin kanssa kustannusliikkeen Hämeenlinnaan vuonna 1900. Bomanin myytyä osuutensa Karistolle yhtiö jatkoi vuodesta 1907 alkaen toimintaansa toiminimellä Arvi A. Kariston kustannusliike. Samana…
Avainsanat: Hämeenlinna, Karisto, kirjapainot, kustantajat, postikortit
Hämeen heimojuhlat 1934
1934
Hämeen heimoliitto järjesti 16.-17. kesäkuuta 1934 Hämeen heimojuhlat Hämeenlinnassa. Koristeellinen portti toivotti juhlaväen tervetulleeksi Pitkänsillan Keinusaaren puoleisessa päässä. Myös Heimojuhlien ohjelmalehtinen vuodelta 1934 on digitoituna…
Avainsanat: 1930-luku, Hämeenlinna, juhlat, Pitkäsilta, postikortit, sillat
Hämeenlinnan tyttökoulu
1928
Hämeenlinnaan perustettiin yksityinen kuusiluokkainen keskikoulu tyttöjä varten vuonna 1924. Kaupunki lahjoitti Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun osakeyhtiölle tontin Kaurialan kaupunginosasta, vanhan hautausmaan laidalta. Uusi koulutalo valmistui…
Avainsanat: 1920-luku, Hämeenlinna, koulut, postikortit, tyttökoulut
Aulangon kiviportaat
1930-luku
Aulangonvuoren näkötorni ja graniittiset kiviportaat vuoren huipulta alas Karhuluolalle valmistuivat vuonna 1907. Askelmia jyrkkään rinteeseen rakennetussa portaikossa on yhteensä 322, joten pieni levähdystasanne kivisine penkkeineen ja pöytineen oli…
Avainsanat: 1930-luku, Aulanko, Hämeenlinna, portaat, postikortit
Aulanko - Ritarimaja
1930-luku
Hugo Standertskjöldin aikana Karlbergin kartanon päärakennus uudistettiin barokkityyliin. Kesävieraita varten arkkitehti Waldemar Aspelin suunnitteli samaa tyyliä edustavan erillisen Ritarimajan eli Kavaljeerirakennuksen, joka valmistui vuonna 1890.…
Avainsanat: 1930-luku, Aulanko, Hämeenlinna, Karlberg, kartanot, postikortit, rakennukset
Ritarimaja
1930-luku
Ritarimaja, josta on käytetty myös nimityksiä Kavaljeerirakennus, Kavaljeerisiipi ja huvila, rakennettiin eversti Hugo Standertskjöldin aikana, vuonna 1890. Rakennuksen kahdeksaan vierashuoneeseen majoitettiin Karlbergin kartanon vieraita.…
Avainsanat: 1930-luku, Aulanko, Hämeenlinna, Karlberg, kartanot, postikortit, rakennukset
Villa Kultaranta : Linna ja sen asukkaat 1910- ja 1920-luvulla
Varissuon lähikirjasto, Turun kaupunginkirjasto
2011
Varissuon kirjasto sijaitsee Varissuon lähiössä, liikekeskuksen ja Varissuon terveysaseman välissä, kaksikerroksisen rakennuksen toisessa kerroksessa.
Varissuon kirjasto on avattu 1987 ja uudistettu 2010.
Varissuon kirjasto on avattu 1987 ja uudistettu 2010.
Avainsanat: Varissuon kirjasto
Alvettulan koulu
1926
Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Koulu toimi maanviljelijä Heikki Tapolalta vuokratuissa tiloissa, kunnes vuonna 1875 kansakoulu siirrettiin Hauhon kirkonkylään. Alvettulaan perustettiin kuitenkin uudestaan…
Avainsanat: 1920-luku, Alvettula, arkkitehtuuri, Hauho, koulut, rakennuspiirustus
Suojamäki
1926
Hauhon suojeluskunta perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1926 suojeluskunnan kokous päätti oman talon rakentamisesta kirkonkylään. Tontti saatiin lahjoituksena kunnallisneuvos Janssonilta ja lisämaata ostettiin mm. urheilukenttää varten.…
Avainsanat: 1920-luku, Hauho, koulurakennukset, rakennuspiirustus
Elias Sutelan elämäkerta eli onnettomuuksien ajama
1899
Maanviljelijä Elias Sutela kuvaa muistelmassaan elämänsä sattumuksia eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Köyhyys, sairaudet ja huono onni seurasivat häntä paikkakunnalta toiselle. Kolme vaimoa ja seitsemän lasta kuoli ja vaivalla kerätty omaisuuskin…
Avainsanat: 1800-luku, elämäkerrat, henkilöhistoria, maanviljelijät, Oulujoki, Pohjois-Pohjanmaa, Sanginsuu, Tyrnävä
Moision kivinavetta
1981
Moision kivinavetta juuri ennen purkutöiden aloitusta ja hetki sen jälkeen. Purkukuvassa taustalla Henrikin koulu.
Avainsanat: Henrikin koulu, kivi, Moisio, Moision tila, Moisiontie, navetta, Nummen kylä, Nummi
Hämeenlinna - Yhteiskoulu ja Wenäläinen kirkko
1910-luku
Kuivaltasillalta keskustaan päin katsottaessa suoraan edessä kohosi 1900-luvun alussa ortodoksinen sotilaskirkko. Turuntien vasemmalla puolella näkyy Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun jugendrakennus vuodelta 1906 ja oikealla puolella kaksi…
Avainsanat: 1910-luku, Hämeenlinna, Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu, kirkot, koulut, postikortit
Ryöstetystä poropaimenesta uittomieheksi
1985-10-22
Hietajärvellä poropaimenenena ollut Pekka Svendsen joutui aseistettujen porovarkaiden yllättämäksi ja hänet vietiin pulkkaansidottuna Juhani Morottajalta ryöstettyjen porojen kanssa Venäjälle. Henki luvattiin säilyttää, jos hän ei karkaisi. Venäjällä…
Enneuni ja talvisodan pommitukset Vätsärin palkisessa
1985-10-22
Porovarkaus ja siepatuksi tuleminen eivät tulleet varoittamatta, sillä kertoja näki ennenunen taphtumista muutamia päiviä ennen kuin se tapahtui. Pekka on tavannut sieppaajansa jälkikäteen ja antanut yhdelle korvatilkan kuittaukseksi…
Sodan ajan tapahtumia
1985-10-22
Haastateltava muistelee sota-ajan tapahtumia Petsamon seuduilla, saksalaisia ja venäläisiä, sekä evakkoonlähtöä Norjan puolelle.
Talasjärvi ja muita yhden talon kyliä
1985-10-22
Pekka Svendsen muistelee lapsuuttaan Talasjärvellä ja Nellimin uittohommia ja savottatyömaita.
Voimalaitostyömailla ja Petsamossa
1985-10-22
Virtaniemen ja Paatsjoen varret olivat tulleet tutuksi Pekka Svendsenille uitto- ja voimalaitostyömaiden kautta. Sota-aika kului porohommissa. Svendsen osallistui myös Petsamoon menevän tien rakentamiseen.
Minna Canth, en finsk banbrytare
1943
Arvostelu Greta von Frenckell-Thesleffin kirjasta "Minna Canth och Det unga Finland". Arvostelu on päivätty Sv. D: 18-1-43. Arvostelun otsikko on: "Minna Canth, en finsk banbrytare"
Avainsanat: arvostelut, kirja-arvostelut, kortit/kuitit/lehtileikkeet, lehtileike
Akkajärven ahvenet ja järvitaimenet
Haastateltavan lapsuudessa Akkajärvellä elettiin luontaistaloudessa, elinkeinoina olivat kalastus, poronhoito ja metsästys. Ympärillä olevissa vesistöissä oli runsaasti isokokoista kalaa. Kalastusta harjoitettiin kestävän kehityksen periaatteen…
Kolttasaamelaisten sukujen hallintoalueet ja kalastus Petsamossa
1994-03-24
Petsamossa kolttasaamelaisten sukujen hallintoalueet jakaantuivat seitsemän suvun: Feodoroffin, Fofanoffin, Gauriloffin, Kiprianoffin, Mosnikoffin, Semenoffin ja Sverloffin sukujen kesken. Jokaisella suvulla oli omat määritellyt asuin-, kalastus-,…
Synsiön seudun perinnekirja II
2025-05
Kokoomateos Synsiön alueen historiasta, ihmisistä ja elämästä.
Mitä on ajateltava suomalaisesta puolueesta tätä nykyä?
1886
Tapio-lehdessä 1886 ilmestynyt, oletettavasti Minna Canthin laatima nimetön lehtikirjoitus allekirjoituksella "Syrjäinen". Elämäkerroissa kirjoitus on esitetty Minna Canthin laatimaksi, samoin teoksessa Päivälehden historia (Rytkönen, s.…
Avainsanat: Kansalliskirjasto, lehtiartikkeli, lehtiartikkelit, Tapio
Hiukan vastinetta Uudelle Suomettarelle
1886
Tapio-lehdessä 1886 ilmestynyt, oletettavasti Minna Canthin laatima nimetön lehtikirjoitus otsikolla: "Kuopiosta. Hiukan vastinetta Uudelle Suomettarelle", allekirjoituksena: "Syrjäinen nainen eikä herra". Kyseessä on vastaus Uudessa Suomettaressa…
Avainsanat: Kansalliskirjasto, lehtiartikkeli, lehtiartikkelit, Tapio
Telefonkönyv No 3
Vähittäismyyntihinnasto
1943
Pienimuotoisesta sahaustoiminnasta vuonna 1907 aloittaneen tuuloslaisen Mikko Kaloisen (1885–1949) liiketoiminta kattoi lopulta kolme sahaa ja puutavaratehtaan. Kaloisen puutavaravarasto, höyläämö ja laatikkotehdas toimi Hämeenlinnassa. Liikkeen…
Avainsanat: 1940-luku, Hämeenlinna, hinnastot, yritykset
Les étoiles et les pissenlits
2023
Teos on taiteilijakirja. Teos on haitarikirja pahvikotelossa ja sisältää kiinalaisella mustemaalausteknikalla tehtyjä maalauksia ja Misizu Kanekon (1903-1930) lyriikkaa - japaniksi ja ranskaksi - riisipaperisilla sivuilla. Haitarikirjan mitat 15 x 17…
Avainsanat: taiteilijakirja
Koti-ikävä 2
2009
Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja, jonka kansina on lastenkenkien huopapohjalliset ja sivujen muoto on pohjallisten muoto. Kansiin kiinnitetty pienet tupsut. Toisen puolen sivuilla on vesivärein maalattuja iltaisia metsämaisemia, toiset puolet…
Avainsanat: taiteilijakirja
Sidottu taiteilijaelämäkerta
2006
Teos on taiteilijakirja. Pikkuruisista itse tehdyistä kirjoista koottu jonomainen teos, jossa kirjojen nimet muodostavat taiteilijan elämäntarinan. Kirjojen nimet reunustettu kultavärillä. Kirjat on liimattu yhteen kuudeksi viiden kappaleen…
Avainsanat: taiteilijakirja
Radio Länsituuli
Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1988
Kirjasiipi
2007
Teos on taiteilijakirja. Teoksen pohjana on antikvariaatista ostettu vanha kirja, johon on yhdistetty valokuva syanotypiamenetelmällä. Kuva miesten sinisestä kauluspaidasta on valotettu ohuelle japaninpaperille ja se on taiteltu ja kiinnitetty…
Avainsanat: taiteilijakirja
Bag Lady
2009
Teos on taiteilijakirja. Valokuvateos, joka liittyy Pilvi Takalan performanssiin, jossa taiteilija liikkui saksalaisissa kauppakeskuksissa viikon ajan mukanaan läpinäkyvä kassi täynnä seteleitä. Teoksessa mustat kannet. Mustilla sivuilla valkoinen…
Avainsanat: taiteilijakirja
Aurajoen suun esihistorialliset muistot : lisiä Maarian ja Kaarinan pitäjien kuvaukseen ja asutushistoriaan
1915
Turun kotiseutuyhdistyksen julkaisuja, 4
Avainsanat: Aurajoki, Kaarina, Maaria, Turun esihistoriaa
Kiinteän asutuksen alku Aurajoen laaksossa
Sininen talo
1918
Lähes koko Syrjäntaan kylä tuhoutui kansalaissodassa Syrjäntaan taistelussa huhtikuussa 1918. Ennen sotaa kylässä oli ollut yli kolmekymmentä taloa maantien varrella. Hämeen läänin maanviljelysseuran rakennusmestari E. A. Talpo suunnitteli…
Avainsanat: arkkitehtuuri, rakennukset, rakennuspiirustus, Tuulos
Kulkuset
Joululukemisto