Aineistot (yhteensä 10679)

1904
J. L. Runebergin runo Vänrikin markkinamuisto on varmasti Suomen kirjallisuuden tunnetuin Hämeenlinna-aiheinen runo. Pitkän runon keskellä on kuusi säkeistöä, joissa Suomen sodassa palvellut vänrikki Stool muistelee sota-ajan tapahtumia…

Avainsanat: ,

1984-10-11
Inarilaiset kävivät Norjan puolella vaihtamassa voita ja poronlihaa suolaan, sokeriin ja kahviin. Inari oli tullivapaa alue, Norjasta tuotuja elintarvikkeita ei saanut viedä eteenpäin Sodankylään. Puhakka, joka jäi kiinni kahvin salakuljetuksesta…

2014-08-4
Palkisojalla, Tammijärven maastossa riehuneen metsäpalon vartiomieheksi määrättiin eräs  sammutustyöhön komennettu kulkumies. Hän pyysi toimittamaan itselleen Palkisojan tienvarren rumpuun piilotetusta nahkasalkusta lääkkeet. Salkun tarkemmassa…

Ensimmäisen vanhustentalon rakentaminen kesäkuussa 1971. Vasemmalla Heikki Töntsi ja oikealla Aaro Töntsi. Taustalla näkyy Keiteleen ensimmäinen kerrostalo Puustelli. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 17.6.1971.

Keiteleen vanhustenkerholaisia ravintola Puikkarin vieraana. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 22.10.1970.

Vanhustenkerho Kumpuselän Haasia-ahossa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 16.4.1971.

Kirkonkylän vanhustenkerhon vieraana SPR:n Kuopion piiristä kuvassa edessä istuva Aino Laitinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.5.1966.

Vanhustenkerho 9.10.1963. Edessä istumassa vasemmalta Ida Väisänen, Johanna Saastamoinen, Ida Ihalainen. Keskirivi: 1. Edla Lappalainen 3. Alma Saastamoinen. Takana Jaakko Kauhanen, lääkintävoimistelija Raija Hintikka, Hilma Jämsen ja seurakuntasisar…

Ilmainen terveystutkimus on saanut varauksettoman kiitoksen Keiteleen vanhuksilta. Tässä annetaan tietoja tutkimuksia varten. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.4.1972.

Vanhusten terveyspäivä Keiteleellä seurakuntasalissa paikallisen SPR:n järjestämänä. Aiheena oli mielenterveydenhoito ja jalkojen hoito. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 9.2.1968.

Vanhusten kirkkopyhä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 2.8.1968.

Vanhoja valokuvia Pukkilan kirkosta.

1900
Vanhojen kertomusten pohjalta koottu artikkeli Kajaanista muun muassa kaupungin nimen synnystä, asukasluvusta 1700-luvulla sekä Kajaaninlinnasta. Tekstissä kerrotaan myös, mistä Paltamon ja Sotkamon kunnat ovat mahdollisesti saaneet…

Ensimmäisessä kuvassa on tukkikuorma Pukkilan sahan kuorma-autossa. Ratissa luultavasti Arvo Mäkelä.
Toisessa kuvassa Arvo Mäkelä astumassa linjurin kyytiin tai auttamassa iäkkäämpää naishenkilöä auton rapuissa.

1928
Artikkelissa kerrotaan Paltamon kirkon historiaa ja luetellaan Paltamon hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan. Alussa kerrotaan myös Paltamon kirkon historiasta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 81 ja 82…

1936
Kun Kajaanin kaupunki ja sen ympäristö olivat entisaikoina maanteiden puutteessa eristettynä muusta Suomesta, eivät virkamiehet mielellään tahtoneet tuolle syrjäiselle seudulle. Lisäksi Etelä-Suomessa palvelevia virkamiehiä rangaistiin rikoksista…

1928
Ennen isoavihaa eivät Kajaanin kaupungin asukkaat tahtoneet lähettää valtiopäiville edustajaa vedoten köyhyyteensä. Isonvihan jälkeen kaupunki oli kuitenkin entistä köyhempi ja vähälukuisempi, mutta silti jo 1723 valtiopäiville valittiin Kajaanin…

1932
Artikkelissa esitellään Kainuun vanhimpien virkamiessukujen (Costiander, Castren, Ståhlberg, Frosterus, Snellman, Cajanus, Appelgren, Aejmelaneus, Schroderus, Elfving, Roos, Strömmer) jäseniä.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa…

Vanhempaintilaisuus yläasteen juhlasalissa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 2.10.1975.

Paikallisen MLL:n ja keskikoulun järjestämä kodin ja koulun yhteistyöjuhla. Sisarukset Seija (takana) ja Anna-Maija Nuutinen soittivat pianoduon. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 17.11.1967.

2014-06-11
Vanhaan aikaan Inarijärvellä kalastettiin tietyillä nautinta-alueilla. Toisten perheiden kalastusalueille ei menty. Nuottaus oli perinteinen kalastusmuoto ja sitä vedettiin lähes vuorokauden ympäri. Aamuyöstä torkahdettiin muutamia tunteja tietyillä…

Kuvasta tunnistettu oikealta Helmer Arvila.
Kuva on 1930 - 1940-luvulta.

Avainsanat: ,

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1996

1912
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök esittelee tässä kirjassa Keski-Hämeestä, erityisesti synnyinseudultaan Padasjoelta peräisin olevia vanhoja tapoja ja tarinoita. Ne liittyivät yleensä pyhäpäiviin, mutta…

1879
Nimimerkki Wilja on tunnetusti Minna Canthin. Ilmestyi jatkokertomuksena lehden numeroissa 48 ja 49.

1879
Nimimerkki Wilja on tunnetusti Minna Canthin. Ilmestyi jatkokertomuksena lehden numeroissa 50 ja 51.

Vanhan sairaalan ulkorakennus. Vuosiluku ei tiedossa.

2012-05-22
Elsan kotona asui oman perheen lisäksi myös ämmiksi kutsuttu Marja-Liisa Rotola, joka oli lapsille hyvin tärkeä ihminen ja osallistui lasten kasvattamiseen. Perheessä pidettiin karjaa ja pihapiirissä oli myös paja, jossa sijaitseva paljekonttori…

Vanhan pappilan väentupa ja navetta sekä vilja-aitta 16.8.1965.

Vanhan pappilan ulkorakennus. Vuosiluku ei tiedossa.

Lähellä Raision kirkkoa sijainnut Vanhalukkarla oli vanha sukutila. Vuonna 1961 tilan päärakennus purettiin Turku-Raisio moottoritien rakennustöiden yhteydessä, ja vanhasta aittarakennuksesta tehtiin asuinrakennus. Vuosina 1991-1992 Vanhalukkarlan…

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1981

Vanhainkoti Savola. Vuosiluku ei tiedossa.

Vanhainkoti Savola. Vuosiluku ei tiedossa.

Johtajatar Miina Kananen hoidokkiensa kanssa vanhainkodin sairasosastolla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 24.1.1964.
 
Koneluettavat metatiedot: