Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata ja niin kyllä saatiinkin, totta vie. Syksyllä 1859 hiekkamaalle kaivettu pato alkoi vuotaa.…
Höytiäisen järvenlasku oli aikanaan pienimuotoinen katastrofi. Pyhäselkään alettiin kaivaa kanavaa vuonna 1854. Tarkoituksena oli saada lisää viljelysmaata ja niin kyllä saatiinkin, totta vie. Syksyllä 1859 hiekkamaalle kaivettu pato alkoi vuotaa.…
Iso-Evon kruunun liikamaa määrättiin vuonna 1856 kruununpuistoksi. Evon metsäopisto perustettiin 1858 ja se toimi vuoteen 1908, jolloin korkein metsäopetus siirrettiin Helsingin yliopistoon. Vuodesta 1876 Evolla toimi myös metsäkoulu, joka jatkoi…
"Talo oli Killaisten Mäkisen alkujaan, ja Laihon Oiva ja Laihon Arvo asuivat siellä 1960-luvun puolen välin paikkeille. Myöhemmin talo oli Juhani Pitulan omistuksessa." - kertoi kuvaaja.
Näkymät paluumatkalla evakosta olivat ankeat. Kaikkialla oli sotaromua, sillat ja tiet olivat huonossa kunnossa ja talot poltettu. Poikasia kiinnosti tietysti ammukset, joita oli tien varsiin jääneissä laatikoissa. Reinokin keräsi lahjaksi saadun…
Metsästysreissuilla voi törmätä kaikenlaisiin tilaanteisiin. Reilu viisikymmentä vuotta sitten Venäjän puolella oli sattunut ilmeisesti joku onnettomuus, sillä Suomujoen varsi ja Lutto olivat täynnä poron raatoja. Reino keräsi metsästyskaverinsa…
Uula Morottaja oli hieno mies, joka oli monessa mukana. Sulkusjärvelle hän tuli aluksi rengiksi ja pikkuhiljaa isännäksi taloon, jossa asui leskivaimo lapsineen.
Näätänpyyntireissu vaihtui ahmanpyynniksi, kun koira yllätti munajahdissa olleen ahman. Hyvävainuinen koira ja Reino lähtivät jälistämään karkuunpäässyttä ahmaa. Välillä näytti, että ahma pääsi karkuun ja alettiin ruokatauolle. Koira oli kuitenkin…
Poromies Matti Mattuksella oli ruotsalainen Husgvarna niminen pistooli, jota Reino halusi innokaasti saada omakseen. Aseen Matti oli vaihtanut ajohärkään, joka 1926-luvulla maksoi viisi markkaa. Kauppaa hierottiin ja Reino kyseli useaan otteeseen…
Reino Lahdenmäellä on yli 60 vuoden kokemus petojen pyynnistä ja eränkäynnistä. Tässä tarinassa kerrotaan kommelluksista, joita sattui karhunpyyntireissulla Kampaselässä.
Inarin viimeinen hukkatarha rakennettiin T.I. Itkosen mukaan v. 1870 lähelle Suonikylän rajaa Sulkus- ja Vuoskujärven välille, kahden vaaran notkelmaan. Tarha oli pohja-alaltaan 9-kulmainen, läpimitaltaan 15-17 m. (Itkonen 1984, 63-64). Tämän vanhan…
Johan Lagus (16. lokakuuta 1733 Kesälahti – 3. huhtikuuta 1806 Iisalmi) oli lääninrovasti ja valtiopäivämies. Hän valmistui Turun akatemiasta 1757 filosofian maisteriksi. Hänen väitöskirjansa aihe käsitteli Karjalan talouselämää. Väitöskirja…
Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti…
Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti…
Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti…
Lukiokadun ja Linnankadun kulmauksessa sijaitseva vinkkeli puurakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1834. Lukiokadun puoleisen päärakennuksen rakennutti piirilääkäri Vilhelm Granlund. Linnankadun puoleisen pienemmän talon rakennuttaja oli Lovisa…
Palotorvi-lehti julkaisi vuonna 1903 kolme Hämeenlinnan vuoden 1831 suurpaloa käsittelevää kirjettä. Ensimmäisessä kirjeessä kaupungin pormestari G. A. Lagerblad ilmoittaa silloiselle varamaaherralle J. Snellmanille Hämeenlinnassa 14.–15. syyskuuta…
Af August Lafontaine.
Öfversatt efter sista och förbättrade uplagan.
Kirja on Pohjanmaan Museon omistama ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
