Aineistot (yhteensä 10697)

1860
Kertomus Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien rakennusvaiheista ilmestyi vuonna 1860 Finlands allmänna tidning -lehdessä, joka on digitoituna Kansalliskirjaston historiallisessa sanomalehtikirjastossa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston…

Avainsanat: , ,

Ekman, R. W.
1867
Hämäläisten pukineiden olennaisimmat osat 1800-luvulla olivat valkoinen rohtiminen mekko, patalakki ja pieksut. Kansanpukujen ohella R. W. Ekmanin teos esittelee hämäläisen heimon luonnetta, hämäläisten asumisoloja, rakennuksia ja yleisemminkin…

Avainsanat: , , , ,

Herkepaeus, Christopher Andreae
1756
Hämäläisen (Tawast-Laenning) Christopher Herkepaeuksen väitöskirja Hauhon pitäjän historiasta ja taloudellisista oloista valmistui Turun Akatemiassa professori Pehr Kalmin johdolla vuonna 1756. Herkepaeus oli itse kotoisin Hauholta, missä hänen…

Avainsanat: , ,

Rapola, F. O.
1908
Kansanvalistusseura julkaisi vuonna 1908 Suomen maakunnat -sarjansa neljäntenä osana Hämeen maakuntakuvauksen. Maakunta oli tuolloin nykyistä laajempi, ja siihen kuului myös osia nykyisestä Pirkanmaasta, Keski-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Teoksen…

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

Rapola, F. O.
1908
Kreivi Pietari Brahe totesi jo 1600-luvulla hämäläisten olevan "Suomen jäykintä väestöä", ja samalla kannalla olivat monet myöhemmätkin hämäläisyyden pohtijat. Luettu katkelma F. O. Rapolan Häme-teoksesta sisältää Topeliuksen tunnetun kuvauksen…

Avainsanat: , , , ,

Hagman, Tyko
1900
Tyko Hagman kertoo kaupunkihistoriassaan hämeenlinnalaisten ponnistuksista kaupungin historian tuhoisimman tulipalon sammuttamiseksi. Vuoden 1831 suurpalossa tuhoutui lopulta kolme neljäsosaa kaupungin koko rakennuskannasta. Kirkkoa lukuun ottamatta…

Avainsanat: , , ,

1917
Erikin kronikka on tuntemattoman tekijän 1320-luvulla kirjoittama ruotsalainen riimikronikka. Kronikan alkupuolella kerrotaan Birger-jaarlin johtamasta Hämeen ristiretkestä 1200-luvun puolivälissä. Kronikan mukaan kristityt perustivat silloin…

Avainsanat: , , ,

Hagman, Tyko
1900
Paroni Otto Carl Reinhold Rehbinder (1797–1873) toimi Hämeenlinnassa Hämeen läänin kuvernöörinä eli maaherrana vuosina 1841–1862. Tarmokas ja velvollisuudentuntoinen Rehbinder toimi aktiivisesti mm. köyhäinhoidon ja luonnosuojelun hyväksi, mutta…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Hagman, Tyko
1900
Tyko Hagman kuvailee tässä katkelmassa Hämeenlinnan asukkaiden elämäntapoja 1700-luvun alkupuolella, kun kaupunki oli vielä vanhalla paikallaan linnan vierellä. Mitenkään hienoa elämää ei kaupungissa Hagmanin mukaan tuohon aikaan vietetty.…

Avainsanat: , ,

1884
Venäjän vallan aikana vuosina 1881–1901 Suomessa oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, niin sanottu Suomen vanha sotaväki. Hämeenlinnassa Suomen kasarmien alueella toimi tällöin Suomen 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoona. Suomalaisen…

Avainsanat: , , ,

Collin, C. A.
1881
Ruotsin valtakunnassa perittiin sotien takia ylimääräisiä veroja. Suurimpia näistä olivat ns. Elfsborgin lunnaat, jotka perittiin veroina vuonna 1571, kun Ruotsin valtio joutui lunastamaan Elfsborgin linnan sen vallanneilta tanskalaisilta. Lunnaat…

Avainsanat: , , , , , ,

Petterson, Anders Leonard
1895
Hämeenlinnan ensimmäisen kunnalliskalenterin toimitti lääninrahastonhoitaja, asessori Anders Leonard Petterson (1841–1905), joka toimi 1800-luvun lopulla monissa luottamustehtävissä Hämeenlinnassa, mm. valtuustossa vuosina 1883–1898.…

Avainsanat: , ,

Kerkkonen, Kaarlo
1914
Janakkalan kivikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1520. Kirkon rakennuttajana pidetään aatelismies Aake Tottia. Kirkon kunnostus- ja rakennustöissä hyödynnettiin paikallisten työpanosta ja materiaaleja. Toimenpiteet saattoivatkin lykkääntyä, mikäli…

Avainsanat: , , ,

Aulén, Carl Gustaf
1831
Syyskuussa vuonna 1831 suurin osa Hämeenlinnan kaupungista tuhoutui suuressa tulipalossa. Palon jälkeen 25. syyskuuta Hämeenlinnan seurakunnan kappalainen Carl Gustaf Aulén piti seurakunnalle saarnan, jonka aiheena oli tämä suurpalo. Aulén kiittää…

Avainsanat: , , ,

1939
Hämeenlinnan kaupungin perustamisesta tuli kuluneeksi 300 vuotta tammikuussa 1939. Syntymäpäiväjuhlan kunniaksi vietettiin juhlaviikkoa 18.–25. tammikuuta ja kaupungin "nuori polvi" sai juhlan muistona oheisen juhlajulkaisun omakseen. Julkaisu alkaa…

Avainsanat: , ,

Björkbom, K. F.
n. 1930
Hämeenlinnalainen kauppias Knut Fredrik Björkbom (1853–1943) kirjoitti 1920-luvun lopulla Hämeen Sanomiin muistelmia nuoruutensa kaupungista. Ensimmäisessä kertomuksessaan hän muistelee kaupankäyntiä Hämeenlinnassa 1860-luvulla, jolloin hän itse oli…

Avainsanat: , , , , , ,

Heikel, Axel O.
1878
Kansatieteilijä Axel Olai Heikel (1851–1924) tutki vuosina 1876 ja 1877 tiedeseuran kustannuksella muinaisjäännöksiä Hauhon kihlakunnan alueella ja julkaisi tutkimustuloksistaan tämän kertomuksen tieteellisessä julkaisusarjassa Bidrag till kännedom…

Avainsanat: , , ,

Elovaara, K. V.
1931
Kustaa Viljami Elovaara toimi Rengon seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1929–1946. Hän laati vuonna 1931 numerojärjestyksessä etenevän luettelon seurakuntansa hautausmaan muistomerkeistä ja niissä olevista muistolauseista. "Kunnioitus menneitä polvia…

Avainsanat: , , ,

Öhrnberg, Hj., toimittaja
1887
Hämeenlinnan ensimmäinen osoite- ja ilmoituskalenteri ilmestyi miltei täydellisesti kaksikielisenä, vain muutama ilmoittaja luotti pelkästään suomen kieleen. Paikallisten liikkeiden ja ammatinharjoittajien ilmoituksissa asiakasta puhutellaan…

Avainsanat: , , , , ,

1913
Edellisen osoitekalenterin ilmestymisestä oli vuonna 1913 kulunut jo yli 25 vuotta, joten esipuheessa tämä kalenteri esitellään ensimmäisenä Hämeenlinnassa ilmestyvänä osoitekalenterina. Numerojärjestyksessä etenevä luettelo kaduista,…

Avainsanat: , , , ,

1902
Vuonna 1902 yli kahdella sadalla hämeenlinnalaisella yksityishenkilöllä, liikkeellä ja virastolla oli puhelin käytössään. Hämeenlinnan puhelinnumeroiden lisäksi luetteloon sisältyvät Hattulan, Hauhon, Iittalan, Lammin, Leppäkosken, Maatialan, Rengon,…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , ,

Hämeenlinnan telefoniyhtiö
1891
Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiön nimiluettelo vuodelta 1891 sisältää luettelon yhtiön jäsenistä sekä numerojärjestyksessä että aakkosjärjestyksessä. Luettelossa on 103 puhelinnumeroa, ja lisäksi luetteloon on painettu valmiiksi numerot kymmenelle…

Avainsanat: , ,

Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiö
1936
Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiön vuonna 1935 julkaisemassa luettelossa on 833 puhelinnumeroa Hämeenlinnan kaupungin alueelta. Puhelinyhtiön jäsenet luetellaan edelleen sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä, ja akkosellinen luettelo…

Avainsanat: , ,

Lindeqvist, K. O.
1928
Tunnettua historioitsijaa, professoria ja Hämeenlinnan kaupungin historioiden kirjoittajaa K. O. Lindeqvistiä pyydettiin myös Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen historiikin kirjoittajaksi. Tämäkin teos ilmestyi vasta tekijänsä…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Hämeenlinnan matkailijayhdistys (toim.)
1915
Hämeenlinnan vanhimman matkaoppaan toimitti Hämeenlinnan matkailijayhdistys ja kustansi Arvi A. Karisto osakeyhtiö vuonna 1915. Oppaan alkuosa sisältää melko laajan katsauksen Hämeenlinnan kaupungin historiaan. Sen jälkeen esitellään matkailijoille…

Avainsanat: , , , ,

Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiö
1915
Vuonna 1915 ilmestynyt Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiön nimiluettelo sisältää luettelon yhtiön jäsenistä sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä. Luettelon ilmestyessä Hämeenlinnan kaupungissa oli käytössä jo 465 puhelinnumeroa.…

Avainsanat: , ,

Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan osasto
1939
Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan osaston toimittama matkaopas 1930-luvun lopulta esittelee kaupungin historiaa ja nähtävyyksiä runsaan kuvituksen kera. Arkkitehtuuri ja merkittävät rakennukset ovat erityisesti esillä. Aulanko oli…

Avainsanat: , , , , ,

L. A. Lönnrotin kello- ja sormuskauppa
1912
Kelloseppä Leonard Albinus Lönnrot (1865–1944) perusti kello- ja sormuskaupan Hämeenlinnaan vuonna 1894. Liike menestyi hyvin, ja vuonna 1912 sillä oli päämyymälä torin varrella ja sivumyymälä Raatihuoneenkadulla numerossa 36, Kirkkopuiston kohdalla.…

Avainsanat: , , , ,

Hämeenlinnan Verkatehdas Oy
1938-1939
Hämeenlinnan verkatehtaan valmistamien puku- ja kappakankaiden, sheviottien ja diagonaalien ym. kankaiden hintaluettelo tuli voimaan tammikuun 17. päivänä 1938. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta on digitoitu Verkatehtaan hintaluettelo myös…

Avainsanat: , , , ,

F. Sarkin kiviveistämö
1927
Kivenhakkaaja Frans Verner Sarkki perusti kiviveistämön Hämeenlinnaan vuonna 1923. Sarkki valmisti hautakiviä joko oman mallistonsa mukaan tai asiakkaan piirustuksista. Sarkin kiviveistämö sijaitsi osoitteessa Turuntie 20.

Avainsanat: , , ,

V. Heinäsen koneellinen kiviveistämö
1905 1909 1920 1928
Viktor (Vihtori) Heinäsen kiviveistämö toimi Hämeenlinnassa vuosina 1897–1937. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta on digitoitu Heinäsen kiviveistämön hintaluettelot myös vuosilta 1909 ja 1920 sekä kaksiosainen luettelo vuodelta 1928.

Avainsanat: , , ,

Oy. Kotelo
1941
Hämeenlinnalainen osakeyhtiö Kotelo perustettiin vuonna 1921. Liikkeen toimitusjohtaja Toivo Kuusela siirtyi osakeyhtiöön Arvi A. Kariston kirjekuoritehtaan johtajan paikalta. Kotelo oy valmisti 1920–1940-luvuilla erilaisia pahvikoteloita mm.…

Avainsanat: , , ,

Kultakeskus oy
1939
Vuonna 1918 perustettu osakeyhtiö Kultakeskus valmisti kaikenlaisia hopea- ja uushopeaesineitä.

Avainsanat: , , ,

Aro & Railo puunjalostusliike
1931
Puunjalostusliike Aron & Railon valikoimissa oli vuonna 1931 mm. yli kaksikymmentä erilaista vaateripustinmallia, saapasrenkejä, leikkuulautoja ja pyykkipoikia.

Avainsanat: , , , ,

Rakennusmestari Hilpi Kummilan rakennusliike ja sementtivalimo
Rakennusmestari Hilpi Kummila siirsi Terijoen liikkeensä Hämeenlinnaan vuonna 1924. Kummilan sementtivalimotuotteisiin kuului enimmäkseen erilaisia betoniputkia, mutta myös mm. kukkamaljakoita ja portinpylväitä oli tarjolla. Liikkeeseen kuuluivat…

Avainsanat: , , , ,

Pohjola-Koitto Oy
1942
Tunnettu viipurilainen makeistehdas Pohjola-Koitto siirsi toimintansa Hämeenlinnaan talvisodan alettua. Vuoden 1942 hinnastossa esitellään tehtaan makeisvalikoima karamelleista suklaarasioihin. Hinnat ovat Kansanhuoltoministeriön määräämiä.

Avainsanat: , , , ,

T:mi Mikko Kaloinen
1943
Pienimuotoisesta sahaustoiminnasta vuonna 1907 aloittaneen tuuloslaisen Mikko Kaloisen (1885–1949) liiketoiminta kattoi lopulta kolme sahaa ja puutavaratehtaan. Kaloisen puutavaravarasto, höyläämö ja laatikkotehdas toimi Hämeenlinnassa. Liikkeen…

Avainsanat: , , ,

K. J. Tuominen
1937
K. J. Tuominen valmisti Tuuloksessa ajelukärryjä.

Avainsanat: , ,

K. G. Wilenius makkaratehdas
Vuonna 1889 perustetun K. G. Wileniuksen makkaratehtaan tuoteluettelossa on monenlaisia makkaroita ja lihatuotteita, jotka tehdas valmisti noudattaen lihan käsittelyssä "mitä ankarinta puhtautta". Wilenius kuoli vuonna 1912, jonka jälkeen hänen…

Avainsanat: , ,

1915
Turistföreningen i Finland julkaisi vuonna 1915 matkaoppaan, joka sisältää seitsemän reittiehdotusta Suomessa matkaileville. Reitteihin 5 ja 6 sisältyy käynti myös Hämeenlinnan kaupungissa, jossa kehotetaan tutustumaan erityisesti Kaupunginpuistoon…

Avainsanat: , ,

Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan haaraosasto Yleisen autoliiton Hämeenlinnan seudun osaston avustamana
1934
Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan haaraosasto Yleisen autoliiton Hämeenlinnan seudun osaston avustamana julkaisi vuonna 1934 matkaoppaan Hämeenlinnasta ympäristöineen. Opas esittelee runsaiden kuvien kera kaupungin ja ympäröivän maaseudun…

Avainsanat: , , , ,

1923
Hämeenlinnan neljäs osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1923. Esipuheen mukaan kalenteri on kuitenkin vasta kaupungin kolmas osoitekalenteri. Edellisen kalenterin ilmestymisestä (v. 1915) oli kulunut kahdeksan vuotta, ja julkaisijat viittaavatkin…

Avainsanat: , , , ,

Hämeen-Anttila, Väinö
1911
Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet -teos alkaa historiallisella katsauksella kaupungin elinkeinoelämään. Historiikin on kirjoittanut Väinö Hämeen-Anttila, ja se ulottuu vanhan kaupungin ajoista 1600-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle. Teokseen…

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiö
1926
Vuoteen 1926 tultaessa telefooni-osakeyhtiö oli muuttunut puhelinosakeyhtiöksi ja puhelinnumeroiden määrä Hämeenlinnan kaupungissa oli lisääntynyt kymmenessä vuodessa yli kahdella sadalla. Varattuja puhelinnumeroita oli 672 tämän puhelinluettelon…

Avainsanat: , ,

Hämeenlinnan matkailijayhdistys, toimittaja
1915
Vuonna 1915 ilmestyneen Hämeenlinnan matkaoppaan loppuosassa on kuvaus Hämeenlinnasta Kangasalle ulottuvasta laivareitistä, jolla "uudet ajanmukaiset laivat välittävät säännöllistä liikennettä kesäiseen aikaan". Opas jakaa tietoa reitin varrella…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

1939
Hämeenlinnan kaupunki vietti vuonna 1939 perustamisensa 300-vuotisjuhlaa. Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistys järjesti saman vuoden kesäkuussa kahdeksanpäiväiset messut, joilla kaikki paikkakunnan ”huomatuimmat” liikkeet esittelivät…

Avainsanat: , , ,

Böök, A. Th.
1927
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök toimi aktiivisesti muuallakin kuin kouluelämässä. Matkaoppaan kirjoittaminen osoittaa, että hän oli kiinnostunut myös kaupungin matkailuolojen kehittämisestä. Erityisesti…

Avainsanat: , , , ,

1915
Hämeenlinnan kolmas (esipuheen mukaan toinen) osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1915. Edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut tällä kertaa vain kaksi vuotta. Kalenterin alussa on jälleen luettelo kaupungin taloista ja talonomistajista sekä…

Avainsanat: , , ,

1931
Hämeenlinnan viides ja viimeinen osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1931, jolloin edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut kahdeksan vuotta. Tässä kalenterissa ei enää luetella kaupungin taloja omistajatietoineen niin kuin kaikissa aikaisemmissa…

Avainsanat: , , ,

Kahila, Esa
1938
Vanhassa Hämeenlinnassa oli vuonna 1738 vain pari suutaria, pari räätäliä, seppä ja muutama pellavakankuri. Käsityöläisten määrä alkoi lisääntyä 1700-luvun loppupuolella, kun kaupunki oli siirretty uudelle paikalleen Niementaustan mäelle. Myös…

Avainsanat: ,

 
Koneluettavat metatiedot: