Aineistot (yhteensä 10697)

Rytkönen, Enok
1904-1905
Hämeen linna on kuvattu tähän postikorttiin veden yli silloisen Rantapuiston kävelytieltä päin. Rantapuiston ja linnan välillä oli vetisen niityn reunassa kaupungin venevalkama. Linnan vasemmalla puolella näkyy arkkitehti L. I. Lindqvistin…

Avainsanat: , , ,

Rytkönen, Enok
1906
Enok Rytkönen kuvasi Hämeen linnan vuonna 1906 veden yli Vanajaveden itärannalta. Linnassa ja sitä ympäröivissä rakennuksissa toimivat tuolloin naisvankila ja lääninvankila. Päälinnaa ja 1700-luvun kehämuurirakennuksia oli ryhdytty muuttamaan…

Avainsanat: , , ,

1904-1905
Tämä etupuoleltakin täyteen kirjoitettu postikortti on lähetetty Pälkäneeltä vuonna 1905. Hämeen linna on kuvattu korttiin suurin piirtein nykyisen kirjaston rannasta. Linnan länsipuolella näkyy arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnittelema…

Avainsanat: , , ,

Rytkönen, Enok
1900-luku (vuosikymmen)
Soutuveneet ovat Vanajaveden rannassa Birger Jaarlin kadun alkupäässä tässä 1900-luvun alkuvuosien postikorttikuvassa. Edessä poikittain kulkee silloinen Rantakatu, nykyinen Arvi Kariston katu. Ensimmäisenä Birger Jaarlin kadun vasemmalla puolella…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Opettajankoulutus alkoi Hämeenlinnassa jo vuonna 1890, jolloin J. H. Tuhkanen perusti kaupunkiin yksityisen kiertokouluseminaarin. Tarkastaja Aukusti Salo suositteli vuoden 1919 alussa Hämeenlinnaa alkukouluseminaarin paikaksi. Kaupunki tarjosi…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Hämeenlinnan vanhaan kaupunkiin perustettiin koko maan ensimmäinen sisämaan apteekki jo vuonna 1753. Uudessa kaupungissa apteekin talo oli torin etelälaidalla. Rakennus tuhoutui Hämeenlinnan palossa ja rakennettiin uudelleen samalle paikalle. Vuonna…

Avainsanat: , , ,

Palander, E.
1900-luku (vuosikymmen)
Lyseon lehtori E. W. Palander (1845–1914) kuvasi Hämeenlinnan ensimmäisen vuonna 1862 valmistuneen asemarakennuksen tornin puoleisesta päästä vuosisadan vaihteen tienoilla. Aseman viereen eteläpäädyn lähelle rakennettiin vielä myöhemmin puinen…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan barokkivaikutteista klassismia edustava rautatieasemarakennus vuodelta 1921 on arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema. Uusi punatiilinen asema korvasi sisällissodassa tuhoutuneen alkuperäisen asemarakennuksen, joka oli ollut…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie valmistui vuonna 1862. Rataosuuden asemien arkkitehti Carl Albert Edelfelt suunnitteli myös Hämeenlinnan ensimmäisen punatiilisen asemarakennuksen. Asemarakennuksen ensimmäinen kerros oli tarkoitettu…

Avainsanat: , ,

1930-luku
Hugo Standertskjöldin aikana 1880-luvulla rakennetun graniittilinnan pihalle oli kylvetty nurmikko ja istutettu pieniä puita, pensaita ja perennoja. Nurmea kiersivät hiekkapolut ja muurin vieressä oli kukkaistutuksia. 1930-luvulle tultaessa…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Vanajaveden ranta Karlbergin kartanon ja Aulangon kohdalla oli jo Standertskjöldin aikana tuettu graniittimuurilla. Kävelytie rakennettiin seurailemaan rantaviivaa ja tien varrella oli valkoisia antiikin kuvapatsaiden kopioita. Runsaat…

Avainsanat: , , , , , , , ,

1910-luku
Eversti Standertskjöld rakennutti Aulangonvuoren laelle vanhan muinaislinnan paikalle 33 metriä korkean graniittisen näkötornin. Arkkitehti Valdemar Aspelinin suunnitteleman tornin rakennustyöt valmistuivat vuonna 1907. Vanha Hämeenlinnan matkaopas…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Eversti Standertskjöldin viimeisiä rakennustöitä Aulangolla oli muinaisen linnavuoren laelle rakennettu graniittinen näkötorni. Arkkitehti Valdemar Aspelinin suunnittelema 33 metriä korkea torni valmistui vuonna 1907. Näkötornin ulkoseinässä olevaan…

Avainsanat: , , , ,

1925-1927
Lapset ovat soutelemassa lähellä Vanajaveden rantaa Hämeenlinnan keskustan kohdalla tässä 1920-luvun puolivälin paikkeilla kuvatussa postikortissa. Taustalla näkyy Rantatorin takana Palokunnankadun varren rakennuksia, mm. Palokunnantalo ja…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan kustavilaista klassismia edustavan kirkon suunnitteli Kustaa III:n ranskalaissyntyinen hoviarkkitehti Louis Jean Desprez. Rakennustyö valmistui vuonna 1798. 1800-luvun loppupuolelle tultaessa seurakunnan väkiluku oli lähes sadassa…

Avainsanat: , , , ,

Palander, E.
1902
Hämeen linna oli alun perin 1200-luvun lopulla perustettu moreenikumpareelle Vanajaveden kapeikon länsirannan saarelle. Melkeinpä saareksi linnan alue muuttui edelleen aina keväisin myös 1900-luvun alkupuolella, kun Vanajavesi tulvi kaupungin ja…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Hämeen linna on kuvattu tähän postikorttiin idästä, Vanajaveden puolelta. Sama kuva on A. Th. Böökin Hämeenlinnan matkaoppaassa vuodelta 1927.

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Arkkitehti Ragnar Westman suunnitteli Hämeenlinnaan funktionalistisen kaksikerroksisen rakennuksen paikallisen suojeluskunnan ja Lotta Svärd -järjestön käyttöön. Hämeen Suojana tunnettu rakennus nousi Palokunnankadun varrelle vuonna 1930.…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Hämeenlinnan höyrysaha aloitti toimintansa 1873. Saha siirtyi 1890-luvulla August Eklöfin haltuun. Sahalla oli Eklöfin aikana parhaimmillaan yli kaksisataa työntekijää, joista osa asui läheisen Sahanmäen asuinkasarmeissa. Sahanmäen rakennuksia näkyy…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Ahveniston kappeli sijaitsee Ahveniston hautausmaa-alueella. Vuonna 1925 rakennettu siunauskappeli on arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema. Myös kappelin Kristusta ristillä esittävä lasimaalaus on Launiksen tekemä. Kappeliin rakennettiin…

Avainsanat: , , , ,

Rytkönen, Enok
1910-luku
Keinusaaressa, Pinellan puiston rannassa oli sairashuoneen taloudenhoitajan J. F. Lampénin 1800-luvun puolivälissä rakentama hevosuittolaituri Pitkänsillan kupeessa. Suurin osa Pinellan puistosta vuokrattiin 1800-luvun lopulla perustetulle…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Kaupunginpuiston eli Parkin romantiikan aikakautta henkivä kiviraunio rakennettiin 1800-luvun keskivaiheilla osana kuvernööri Otto Carl Rehbinderin puistosuunnitelmaa. Myös rauniolinna rakennettiin vankityövoimalla: "Vuosikausia työskentelivät vangit…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Jääkäritykistörykmentti majaili Hämeenlinnassa Suomenkasarmeilla vuosina 1922–1933. Kuvan punatiilinen miehistörakennus sijaitsee kasarmialueen pohjoislaidalla Turuntien varrella. Rakennus valmistui alun perin upseerien asuintiloiksi vuonna 1913, ja…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Torin alakulmasta purettiin empiretyylinen puutalo vuonna 1913, ja sen paikalle rakennettiin Kansallisosakepankin Hämeenlinnan konttori, jonka avajaisia vietettiin 12. huhtikuuta 1915. Arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema punatiilinen pankkitalo…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Karlbergin kartanon barokkityylinen päärakennus sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen hotellirakennus. Rakennusta ympäröi hyvinhoidettu puisto. Kartanon edustapuistoon oli istutettu mm. palmuja, sypressejä ja seetripuita. Puistokäytävät oli…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Turuntie erottaa Myllymäen ja Kaurialan kaupunginosat toisistaan. 1910-luvun kuva on otettu suunnilleen Torikadun kohdalta kohti kaupungin keskustaa. Turuntietä reunustavat puutalot, ja vasemmalla puolella on tori, jossa aikoinaan pidettiin mm.…

Avainsanat: , , , ,

H. A. H. (Hans A. Hanson)
1899-1902
Katumajärven ympäristö kuului 1900-luvun alkupuolella vielä Vanajan kuntaan. Jo 1800-luvun lopulla Katumajärven rannoille alkoi muodostua huvila-asutusta. Pitkälläniemellä on kaksi vanhaa huvilaa, Koivisto ja Hongisto. Koivisto on ilmeisesti…

Avainsanat: , , , , ,

1950-luku
Hämeenlinnan kauppakoulu oli perustettu vuonna 1919. Koulu toimi alkuvuosinaan osoitteessa Raatihuoneenkatu 6 ja sen jälkeen Birger Jaarlin kadulla kahdessakin eri osoitteessa. Vuonna 1950 kauppakoulu muutti Hämeenlinnan yhteiskoulun entisiin…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku
Näkymä Kaupunginpuistosta kohti linnaa alkoi 1900-luvun edetessä peittyä puiden kasvaessa Kaupunginpuiston etelärinteellä. Tässä kuvassa Linnankasarmien alue on jo muuttunut 1800-luvun loppupuolen asustaan. Alueelle rakennettiin uusia tiilisiä…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Kun lähestyttiin 1930-lukua, maaherra Rehbinderin 1800-luvun puolivälissä rakennuttama rauniolinna alkoi jo peittyä näkyvistä korkeaksi kasvaneiden puiden taakse. Kerrotaan, että maaherra Rehbinder olisi hakkauttanut yhteen kivieen vuosiluvun 1250…

Avainsanat: , , , , ,

Laurila, Usko
1935
Kaurialan kaupunginosan vanhin osa on ns. Alasen alue, yhtenäinen 1900-luvun alun puutaloalue vanhan hautausmaan ja Seminaarin koulun välissä. Alue on saanut nimensä rakennusmestari Vilho Fredrik Alaselta, jonka omistama rakennusliike urakoi suuren…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Suurin osa Pinellan puistosta vuokrattiin 1800-luvun lopulla Verkatehtaalle, joka rakennutti 1900-luvun alussa johtajilleen kaksi huvilaa Keinusaaren rantaan. Kuvassa näkyy vanhempi ja pienempi näistä ns. Pinellan huviloista. Tämä rakennus vaurioitui…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Vanajaveden jäältä otetussa talvisessa kuvassa järven keskustan puoleisella rannalla näkyy vuonna 1902 valmistunut oluttehtailija Schmausserin jugendhuvila. Huvilan arkkitehteinä olivat C. A. Caween ja H. R. Helin. Järven yli johtaa vuonna 1909…

Avainsanat: , , , , ,

1908-1914
Suomalainen kirjakauppa aloitti liiketoimintansa Hämeenlinnassa 11. elokuuta 1908 toimitusjohtajanaan W. S. Mäkelä. Kirjakaupan ensimmäinen liikehuoneisto sijaitsi puutalossa Kasarmikadun ja Raastuvankadun (Raatihuoneenkadun) kulmassa. Liikepaikkaa…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto muutti entiseen ortodoksiseen sotilaskirkkoon vuonna 1924. Ennen muuttoa rakennus kävi läpi valtavan muodonmuutoksen arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelman mukaisesti. Kaikki kirkkorakennukseen viittaavat piirteet…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Alun perin keskellä kirkkosalia sijainnut alttari siirrettiin vuoden 1892 korjaustöiden yhteydessä kirkon itäseinustalle, amfiteatterimaisesti nousevat penkkirivit purettiin ja lattia madallettiin. Kirkkoon rakennettiin myös lehterit, samalla kun…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan kirkon pääsisäänkäynnin yläpuolella päätykolmion koristeena oleva risti erottuu hyvin tässä postikorttikuvassa. Ristin pystyttämisestä sovittiin kirkonkokouksessa elokuussa 1830. Ristin keskikohtaan päätettiin kiinnittää vielä…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Kirkon kellotorni rakennettiin sakastin päälle vuonna 1837, kun kirkonmäelle siirretty vanhan kaupungin kirkon tapuli oli palanut Hämeenlinnan palossa syksyllä 1831. Tornin piirustukset oli laadittu intendentinkonttorissa Helsingissä, ja sen…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Toripuisto valmistui Hämeenlinnan kirkon ja Kirkkopuiston edustalle arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelman mukaisesti 1910-luvun alussa. Puiston keskellä sijaitsevan maljamaisen suihkulähteen paikalla voisi olla paljon näyttävämpikin veistos,…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Hämeenlinnan kirkko rakennettiin 1700-luvun lopulla Katajamäki-nimiselle alueelle, jossa alun perin nimensä mukaisesti kasvoi tiheässä katajia. Jo 1800-luvun alussa kirkon ympärillä oli ollut jonkinlainen puistikko. Hämeenlinnan palon jälkeen…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Jean Louis Desprez'n suunnittelema Hämeenlinnan uusklassistinen pyöreä kirkko valmistui vuonna 1798 ja muutettiin perinteiseksi ristikirkoksi vuonna 1892. Hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti Armas Lindgren sai 1900-luvun alkuvuosina tehtäväkseen…

Avainsanat: , , , ,

1906-1912
Kauppias A. Gust. Skogster (1866–1952) rakennutti vuonna 1906 jugendtyylisen tavaratalon Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) ja Kirkkokadun (nykyisen Kirkkorinteen) kulmaan. Liikerakennuksen viereen Kirkkokadun puolelle valmistui puinen…

Avainsanat: , , ,

1906-1912
Piparkakkutalona nykyisin tunnetun jugendrakennuksen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist asuintaloksi kauppaneuvos A. Gust. Skogsterin perheelle. Talo valmistui Skogsterin tavaratalon viereen Kirkkokadun, nykyisen Kirkkorinteen puolelle vuonna…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Kirkon tornista itään päin otetussa kuvassa näkyy keskustan rakennusten lisäksi Vanajaveden ylittävä vanha puinen Pitkäsilta. Keinusaaren makasiini- ja sairaalarakennukset jäävät enimmäkseen puiden taakse, mutta oikealla rannassa näkyy vanhempi ns.…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Maisemaa kirkontornista kohti pohjoista kuvattiin postikortteihin jo 1800-luvun lopulla. Tässä myöhemmässä versiossakin lyseorakennus hallitsee maisemaa ja taustalla näkyy Hämeen linna. Hämeenlinnan höyrysaha Vanajaveden itärannalla sekä vanhat…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
1930-luvun alussa Wetterhoffin oppilaitoksen nimeksi tuli uudistuneen lainsäädännön myötä Kotiteollisuusopisto Fredrika Wetterhoffin Työkoulu. Postikorttiin on kuvattu kotiteollisuusopisto sisäpihan ja Vanajaveden puolelta. Oikeassa reunassa näkyy…

Avainsanat: , , , , ,

1930–1936
Kotiteollisuusopisto Fredrika Wetterhoffin työkoulu toimi 1930-luvulla omassa punatiilisessä koulutalossaan Palokunnankadun varrella. Alun perin kaksikerroksinen rakennus oli korotettu 1920-luvulla kahdessa vaiheessa kolmikerroksiseksi. Wetterhoffin…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Näkymää Kuivansillan länsipäästä keskustaan päin noin vuonna 1909 hallitsee aivan vuosisadan alussa rakennettu ortodoksinen sotilaskirkko. Sillan takana kadun vasemmalla puolella on vuonna 1906 valmistunut Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun…

Avainsanat: , , , , ,

Rytkönen, Enok
1900-luku (vuosikymmen)
Fredrika Wetterhoffin työkoulu on tässä kortissa kuvattuna 1900-luvun alussa Vanajavedeltä päin. Vanajaveden rantaviiva on vielä hyvin lähellä koulun rakennusta. Väliin jää vain kapea piha-alue. Wetterhoffin työkoulu aloitti toimintansa tässä…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan lääninsairaala rakennettiin 1840-luvulla arkkitehti C. L. Engelin piirustusten mukaan. Sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla kaksikerroksisiksi. Sairaalan ahtaudesta ja sen monista puutteista valitettiin valtionhallintoon jo ennen…

Avainsanat: , , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: