Aineistot (yhteensä 413)

  • Avainsanat: postikortit

1910-luku
Vanajaveden rannasta kirkon ohi Hämeen linnaa kohti johtavan kadun nimi on vaihdellut eri aikoina. Nykyään sen alkupää tunnetaan Wetterhoffinkatuna ja muu osa Linnankatuna. Vuoden 1832 asemakaavassa kadun nimi oli Kyrkogatan (Kirkonkatu). Vuoteen…

Avainsanat: , , , ,

1930
Linnankasarmien ensimmäinen rakennusvaihe oli 1800-luvun puolivälissä, jolloin syntyivät mm. Tampereentien suuntaiset punatiiliset miehistörakennukset. Leipomorakennus ja päävartio miehistörakennusten välissä rakennettiin niin ikään tiilestä…

Avainsanat: , , , ,

1930
Suomenkasarmien ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1880-luvulla alueelle rakennettiin puisia miehistö- ja asuinrakennuksia suomalaista sotaväkeä varten. Kolme miehistörakennuksista paloi 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Suomalaisen sotaväen…

Avainsanat: , , , ,

1920-1930-luku
Hämeen Sanomat osti syksyllä 1927 Hallituskadun ja Kasarmikadun kulmassa sijainneen Ingbergin perillisten talon ja tontin. Talossa tehtiin paljon korjauksia ennen kuin lehden toimitus ja konttori sijoittuivat taloon. Kirjapainoa varten rakennettiin…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Maisemaa kirkontornista kohti pohjoista kuvattiin postikortteihin jo 1800-luvun lopulla. Tässä myöhemmässä versiossakin lyseorakennus hallitsee maisemaa ja taustalla näkyy Hämeen linna. Hämeenlinnan höyrysaha Vanajaveden itärannalla sekä vanhat…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssirakennus valmistui Itäisen Linnankadun varrelle vuonna 1888. Rakennuksen julkisivu on säilynyt ennallaan näihin päiviin asti. Lyseolla on ollut alusta asti merkittävä asema kaupungin ja koko maakunnan henkisessä…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Vuonna 1873 perustetun Hämeenlinnan lyseon oppilasmäärä kasvoi nopeasti itsenäistymisen jälkeen. 1920-luvulla oppilaita oli jo yli neljäsataa ja lisätilan tarve tuli ilmeiseksi. Kouluhallitus hyväksyi lyseon saneerausohjelman jo 1920-luvun lopulla,…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan kaupungin ensimmäinen varsinainen kansakoulurakennus valmistui Saaristenkadun ja Lukiokadun kulmaan vuonna 1881. Kun koulu tarvitsi pian lisää tilaa, viereisellä tontilla sijainnut Florinin talo purettiin ja koululle tehtiin…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
1930-luvun alussa Wetterhoffin oppilaitoksen nimeksi tuli uudistuneen lainsäädännön myötä Kotiteollisuusopisto Fredrika Wetterhoffin Työkoulu. Postikorttiin on kuvattu kotiteollisuusopisto sisäpihan ja Vanajaveden puolelta. Oikeassa reunassa näkyy…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku - 1930-luku
Vuonna 1924 perustettu Hämeenlinnan kuusiluokkainen tyttökoulu muutettiin yhdeksänluokkaiseksi tyttölyseoksi vuonna 1933. Valtion kouluksi tyttölyseo pääsi 1.9.1955 alkaen. Tyttölyseon nimi muuttui yhteislyseoksi vuonna 1974 ja Kaurialan lukioksi…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan tyttölyseon, nykyisen Kaurialan lukion, vuonna 1928 valmistunutta koulurakennusta on vuosien mittaan laajennettu monta kertaa. Vuosina 1935–1936 koulurakennusta laajennettiin alkuperäisen rakennuksen arkkitehdin Toivo Salervon…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan alakansakouluseminaarin koulutalo valmistui kaupungin lahjoittamalle tontille Kaurialaan Erottajakadun ja nykyisen Seminaarinkadun kulmaan vuonna 1930. Arkkitehtuuriltaan rakennus edustaa 1920-luvun klassismia, ja sen suunnittelivat…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Kanakoulu eli Siipikarjanhoitokoulu toimi Hämeenlinnassa vuosina 1926–1989. Syksyllä 1929 oppilaitokselle valmistui oma koulutalo Kankaantaan kaupunginosaan. Tyyliltään 1920-luvun klassismia edustavan rakennuksen suunnitteli arkkitehti Katri…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Suomen siipikarjanhoitajain liitto perustettiin Hämeenlinnassa 20. marraskuuta 1918. Liiton opetus- ja kurssitoiminta alkoi vuonna 1926 Vanajan Kankaantaan Rantalassa. Muutamaa vuotta myöhemmin Siipikarjanhoitajain liitto rakennutti Hämeenlinnaan…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku
Hämeenlinnan ortodoksinen sotilaskirkko päätettiin muuttaa kirjastorakennukseksi, kun kirkko itsenäistymisen jälkeen muistutti kaupunkilaisia ikävällä tavalla Venäjän vallan ajasta. Arkkitehti Bertel Strömmerin piirustusten mukaisesti ortodoksikirkko…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Vuonna 1861 perustettu Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi Pikkutorilla kuvan rakennuksessa vuosina 1924–1983. Kirjastotalo oli rakennettu alun perin vuonna 1900 ortodoksiseksi sotilaskirkoksi. Kirkkorakennus koki rajun muodonmuutoksen, kun sen…

Avainsanat: , , ,

Laurila, Usko
1930-luku
Nykyiset kartat eivät enää tunne Pikkukatua, jonka näkymiä tämä postikortti kuvaa. Mukulakivipäällysteinen katu on kuitenkin edelleen olemassa Turuntien poikkikatuna Pikkutorin laidassa. Pikkukatu kulkee vasemmalla näkyvän vanhan puisen…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Sisällissodassa tuhoutuneen Hämeenlinnan rautatieaseman paikalle rakennettiin uusi asemarakennus arkkitehti Thure Hellströmin Koiviston asemaa varten tekemiä piirustuksia mukaillen. Eteläpäätyyn tehtiin lisäksi matkatavarasiipi, jota vielä myöhemmin…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Sisällissodassa tuhoutuneen asemarakennuksen tilalle valmistunut uusi asema avattiin käyttöön lokakuun alussa vuonna 1921. Uusikin asema oli punatiilinen, ja se rakennettiin arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan. Hellström oli toiminut…

Avainsanat: , , ,

Rytkönen, Enok
1920-luku
Tarina ei kerro, mikä tapahtuma Hämeenlinnan rautatieasemalla on kerännyt paikalle tällaisen väentungoksen. Kerrotaan, että tapahtuipa Hämeenlinnassa 1920-luvulla mitä tahansa, aina oli paikalla myös sotilassoittokunta. Sotilasasuisia soittajia on…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Hämeenlinnan laivaranta Rantapuiston laidalla vilkastui 1900-luvun alussa uudelleen rautatien tulon aiheuttaman laman jälkeen. Satamaan valmistui arkkitehti Armas Rankan suunnittelema satamakonttori vuonna 1911. Tuohon aikaan matkustajaliikennettä…

Avainsanat: , , , ,

1925-1927
Laivaliikenne Hämeenlinnan satamasta Vanajaveden rannoilla oleviin asutuskeskuksiin oli vielä 1920-luvulla melko vilkasta. Kuvassa keskimmäisenä näyttäisi olevan Hämeenlinnan höyrylaiva oy:n omistama Hämeenlinna-laiva, joka oli rakennettu vuonna 1925…

Avainsanat: , , , , ,

1924-1927
Hämeenlinnan Kaupunginpuiston perusti maaherra Rehbinder 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Kaupunginpuisto on jyrkällä mäellä, joka itäpuolella laskee kohti Vanajavettä. Vain puistoravintolan eteen sai ajaa 1920-luvulla autolla, kaikilla muilla…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku
Keskelle Hämeenlinnan Kaupunginpuistoa oli tasoitettu juhlakenttä, jota käytettiin ahkerasti erilaisiin ulkoilmajuhliin ja kulttuuritapahtumiin. Vuodesta 1907 lähtien kaikki puistossa järjestettävät juhlat määrättiin pidettäväksi juhlakentällä ja sen…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan sisävesiliikenteen satama sijaitsi 1900-luvun alkupuolella samalla paikalla kuin nykyäänkin eli keskustan itäreunassa, Birger Jaarlin kadun ja Hallituskadun alkupäässä. Arkkitehti Armas Rankka suunnitteli laivarantaan satamakonttorin…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Näkymä Kaupunginpuistosta kohti linnaa alkoi 1900-luvun edetessä peittyä puiden kasvaessa Kaupunginpuiston etelärinteellä. Tässä kuvassa Linnankasarmien alue on jo muuttunut 1800-luvun loppupuolen asustaan. Alueelle rakennettiin uusia tiilisiä…

Avainsanat: , , , , ,

Maaherra Rehbinder rakennutti 1800-luvun puolivälissä kiviselle mäelle Hämeen linnan pohjoispuolelle Parkin eli Kaupunginpuiston. Käytävien ja huvimajojen tieltä raivatuista kivistä rakennettiin puistoon rauniolinnaa jäljittelevä rakennelma.…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Kun lähestyttiin 1930-lukua, maaherra Rehbinderin 1800-luvun puolivälissä rakennuttama rauniolinna alkoi jo peittyä näkyvistä korkeaksi kasvaneiden puiden taakse. Kerrotaan, että maaherra Rehbinder olisi hakkauttanut yhteen kivieen vuosiluvun 1250…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Kaupunginpuiston rakennustöistä ylijääneistä kivistä maaherra Rehbinder rakennutti suuren katottoman kiviseinäisen rauniolinnan, joka valmistui luultavasti 1850-luvun puoleenväliin mennessä. Rakennelma sisältää keskikäytävän, joka yhdistää kahta…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Keinusaareen 1840-luvulla valmistuneen Hämeenlinnan lääninsairaalan päärakennuksen laajennus ja korotus kolmikerroksiseksi on tässä kuvassa jo valmistunut. Uudistetun sairaalan vihkiäisiä vietettiin joulukuussa 1929. Vuonna 1909 valmistuneesta…

Avainsanat: , , , , , ,

1920-luku
Talvisessa kuvassa Pitkältäsillalta vasemmalle Keinusaarta kohti näkyvät 1840-luvulla valmistuneet Hämeenlinnan lääninsairaalan empirerakennukset. Kaarisilta Vanajaveden yli oli valmistunut vuonna 1909. Sillan molemmissa reunoissa oli kaksi…

Avainsanat: , , , , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan Kirkkopuiston Raatihuoneenkadun puoleiseen päähän pystytettiin vuonna 1929 muistokivi kansalaissodassa kuolleiden valkoisten muistoksi. Kiven kirkonpuoleiselle sivulle hakkautettiin kaatuneiden nimet. Muistopatsaan hankinnasta vastasi…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Alun perin keskellä kirkkosalia sijainnut alttari siirrettiin vuoden 1892 korjaustöiden yhteydessä kirkon itäseinustalle, amfiteatterimaisesti nousevat penkkirivit purettiin ja lattia madallettiin. Kirkkoon rakennettiin myös lehterit, samalla kun…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Toripuiston perustamisen yhteydessä vuonna 1911 istutetut puut olivat ehtineet jo vähän kasvaa 1930-luvulle tultaessa. Torille Hämeenlinnan kirkon edustalle on pysäköity autoja, mahdollisesti takseja. Torin pohjoisreunassa Uuden hotellin kohdalla…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Hämeenlinnan kirkossa ei enää 1930-luvulla ollut kylmä talvellakaan, mutta edellisellä vuosisadalla kirkossakäyntiin piti varautua pukeutumalla lämpimiin vällyihin. "Lämmityslaitoksen" tarpeellisuutta käsiteltiin vuonna 1880 kirkonkokouksessa, mutta…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Arkkitehti Armas Lindgren suunnitteli Hämeenlinnan torin yläreunaan puistoalueen, jonka rakennelmiin kuului mm. kuvassa näkyvä suihkukaivo. Toripuisto valmistui syksyllä 1911. Samassa yhteydessä aiemmin hiekkapäällysteinen tori sai kiveyksen.…

Avainsanat: , , , , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan kirkon pääsisäänkäynnin yläpuolella päätykolmion koristeena oleva risti erottuu hyvin tässä postikorttikuvassa. Ristin pystyttämisestä sovittiin kirkonkokouksessa elokuussa 1830. Ristin keskikohtaan päätettiin kiinnittää vielä…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Kirkon kellotorni rakennettiin sakastin päälle vuonna 1837, kun kirkonmäelle siirretty vanhan kaupungin kirkon tapuli oli palanut Hämeenlinnan palossa syksyllä 1831. Tornin piirustukset oli laadittu intendentinkonttorissa Helsingissä, ja sen…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Toripuisto valmistui Hämeenlinnan kirkon ja Kirkkopuiston edustalle arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelman mukaisesti 1910-luvun alussa. Puiston keskellä sijaitsevan maljamaisen suihkulähteen paikalla voisi olla paljon näyttävämpikin veistos,…

Avainsanat: , , , ,

1910-1920-luku
Palokunnankadun varrella Rantatorin kohdalla olevista rakennuksista on nykyään jäljellä vain keskellä näkyvä Palokunnantalo. Sen itäpuolella sijainneessa talossa toimi Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, jonka oppilaille pidettiin liikuntatunteja…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku
Hämeenlinnan keskustasta länteen päin johtavan tien nimeksi tuli vuonna 1924 Turuntie (entinen Läntinen Viertotie). Heti Kuivansillan jälkeen vasemmalla oli Suomenkasarmien varuskunta-alue, jonne 1910-luvulla oli rakennettu vanhojen puurakennusten…

Avainsanat: , , , , ,

Laurila, Usko
1930-luku
Osakeyhtiö A. Gust. Skogster aloitti toimintansa 1.7.1931, kun kauppaneuvos Skogster muutti hyvin menestyneen liikkeensä osakeyhtiöksi. 1930-luvun alun lamavuodet aiheuttivat kuitenkin myynnin vähenemistä ja tappiollisia tilinpäätöksiä, mutta…

Avainsanat: , , , ,

aikaisintaan 1922
Kuvan oikeassa reunassa näkyvät ns. Eteläkadun villat rakennettiin vuosina 1919–1922 kaupungin vuokratonteille. Yhden puisista asuintaloista suunnitteli rakennusmestari E. K. Ansas ja muut silloinen kaupungin rakennusmestari K. B. Koskinen. Talot…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Vuonna 1904 perustettu Hämeenlinnan puistovaliokunta työskenteli ahkerasti Hämeenlinnan monien puistojen kunnostamisen ja kaunistamisen puolesta. Lehtori A. Th. Böökin johtama valiokunta kiinnitti huomionsa myös Linnanpuistoon, joka aina kevättulvien…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Vasemmanpuoleinen empiretyylinen kivirakennus valmistui Läntisen Linnankadun (nykyisen Sibeliuksenkadun) varrelle vuonna 1846. Taloon sijoittui aluksi Hämeenlinnan yläalkeiskoulu. Vuosina 1873–1887 siellä kävivät koulua normaalilyseolaiset. Vanhat…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Hugo Standertskjöldin aikana 1880-luvulla rakennetun graniittilinnan pihalle oli kylvetty nurmikko ja istutettu pieniä puita, pensaita ja perennoja. Nurmea kiersivät hiekkapolut ja muurin vieressä oli kukkaistutuksia. 1930-luvulle tultaessa…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Eversti Standertskjöldin viimeisiä rakennustöitä Aulangolla oli muinaisen linnavuoren laelle rakennettu graniittinen näkötorni. Arkkitehti Valdemar Aspelinin suunnittelema 33 metriä korkea torni valmistui vuonna 1907. Näkötornin ulkoseinässä olevaan…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Aulangonvuorelta alas Karhuluolalle laskeutuvat portaat on kuvattu tähän postikorttiin luultavasti melko pian niiden valmistumisen jälkeen vuonna 1907, koska portaiden vierusta on vielä hyvin paljas kaikesta kasvillisuudesta. Myös Karhuluolan…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Aulangonvuoreen näkötornin juurelle, vuoren jyrkkää rinnettä alas johtavien portaiden alapäähän eversti Standertskjöld teetätti kallioluolan, johon hän vuonna 1906 tilasi kuvanveistäjä Robert Stigelliltä karhuperhettä esittävän veistoksen. Patsas on…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Karlbergin kartanon päärakennuksen pohjoispuolella oli tukimuurilla rajattu pienehkö edustuspiha nurmikenttineen ja kukkaistutuksineen. Tukimuurin alapuolella kasvoi muutamia kuusia, ja kartanon talouspiha alkoi välittömästi pihan vierestä. Eversti…

Avainsanat: , , , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: