Joensuun puhelinluettelo vuodelta 1941 sisältää tilaajat nimen mukaan aakkosittain ja numeroittain. Luettelossa on lisäksi on Pohjois-Karjalan maaseututilaajat.Puhelinkeskukset olivat tuohon aikaan käsivälitteisiä. Sentraalisantrat yhdistivät…
Joensuun kaupungin puhelinluettelo vuodelta 1939 tilaajien nimen mukaan aakkosittain ja numeroittain.Puhelinkeskukset olivat tuohon aikaan käsivälitteisiä. Sentraalisantrat yhdistivät puhelut, Joensuussa se tapahtui Joensuun puhelinlaitoksen…
Kirjaston maakuntaosaston vanhin painettu puhelinluettelo on vuodelta 1922. Se sisältää Joensuun kaupungin puhelinnumerot tilaajan mukaan aakkosittain sekä numerojärjestyksessä. Lopussa on myös luettelo maaseudulla olevista keskusasemista ja heidän…
Joensuun kaupungin puhelinluettelo vuodelta 1938 tilaajien nimen mukaan aakkosittain ja numeroittain. Lopussa on myös luettelo Pohjois-Karjalan maaseudulla olevien tilaajien puhelinnumeroista.Puhelinkeskukset olivat tuohon aikaan käsivälitteisiä.…
Joensuun puhelinluettelo on vuodelta 1925. Se sisältää Joensuun kaupungin puhelinnumerot tilaajan mukaan aakkosittain sekä numerojärjestyksessä. Lopussa on myös luettelo maaseudulla olevista keskusasemista ja heidän tilaajiensa…
Historiikki sisältää Joensuun vapaapalokunnan säännöt, komentosanat ja ohjeet marssiharjoituksia varten, vuoden 1903 johtokunnan jäsenet ja palokunnan eri osastojen jäsenet unohtamatta soittokuntaa. Kunnan pelastuskalusto on myös lueteltu.
Itä-Karjalan kansanopisto perustamiseen Laatokan Karjalassa saatiin lupa 8.3.1906, Saman vuoden marraskuussa kansanopisto aloitti toimintansa Impilahden Viipulanniemessä. Jo vuonna 1896 aloitettu kansanopistoasian valmistelu Karjalaan sai…
Henrik Renqvist (alk. Heikki Kukkonen, 1. elokuuta 1789 Ilomantsi – 5. marraskuuta 1866) oli suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja, Karjalan rukoilevaisliikkeen perustaja, uskonnollinen kirjailija ja kirjankustantaja. Hän myös suomensi…
Tekijä on tutkinut kesien 1932-1936 aikana Enon pitäjän, osan Länsi-Ilomantsin ja Tuupovaaran pohjoisnurkkauksen kasvistoa. Yleispiirteiden kuvauksen lisäksi julkaisussa on kasvistollinen lajiluettelo.
Eläintiede Suomalaisille Alkeiskouluille on kuulunut Utran lainakirjaston kokoelmaan. Utra oli 1800-luvulla suuri teollisuusyhdyskunta, jossa oli muun muassa lasitehdas ja sahat. Utraan perustettiin tehtaanisäntien myötävaikutuksella koulu, kirjasto…
Elementa rhetorica : oratoriis ejusdem partitionibus accommodata : in usum scholarum emendatius editaKirja on Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon kokoelmasta. Kokoelma evakuoitiin sodan jaloista Suomen puolelle. Esineistö ehti olla…
Kirja kertoo 1700-luvun sodista, jotka koskettivat myös Pohjois-Karjalaa sekä vuoden 1808-1809 Suomen Sodasta Ruotsin ja Venäjän välillä. Rajakapteeni Olli Tiaisen toiminnasta kerrotaan.
Arno Rafael Cederberg, kirjailijanimi A. R. Saarenseppä, (1885–1948) oli suomalainen historiantutkija ja arkistomies, oppiarvoltaan filosofian tohtori. Hän loi tutkijanuran kahdessa maassa toimimalla historian professorina ensin Tarton yliopistossa…
Joensuun kaupungin valtioneuvostolle jättämä uudistettu anomus valtionavustuksen myöntämisestä vuoden 1931 meno- ja tuloarviossa tielain 91 §:n nojalla neljältä eri suunnalta maanteitse kulkevaa läpikulkuliikennettä Pielisjoen yli Pohjois-Karjalassa…
Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.
Pyhien Sergein ja Hermanin veljeskunta on Suomen ortodoksisen kirkon sisälähetystyötä tekevä järjestö. Se on perustettu vuonna 1885. Järjestön yhtenä tavoitteena oli suomenkielisen toiminnan lisääminen karjalaisten ortodoksien parissa. Nimensä…
Kertoelma Kuopion läänin Maanviljelysseuran vaikutuksesta vuosina 1861—1886. Johtokunnan toimittama Seuran 26:teen maanviljelijäin ja vuosikokoukseen Strömdalin eli Juan tehtaalla Nilsiästä syyskuun 10 ja 11 pp. 1886.
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun alussa…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
