Ruunalan risteys Someron Joensuussa v. 1924. Oikealla 1921 valmistunut Someron Osuuskaupan ensimmäinen oma toimitalo. Vasemmalla kaupan autotalli (vaalea rakennus) ja ulkovarasto, jonka takana näkyy rakenteilla oleva Purolinna.
Ensimmäinen hevosvetoisia Pukkilan seurakunnan ruumisvaunuja esittävä kuva on toukokuulta 1939, jolloin kärryjä käytettiin ilmeisesti viimeisen kerran. Lavalla on Kaarlo Laakson arkku. Saattue on kuvassa nykyisen Keskustien ja Veteraanitien…
Hautauspalvelujen tarjoaminen ja arkkujen välitys siirtyi Lyydia Palokankaan tehtäväksi Leevi Palokankaan kuoleman jälkeen. Sairaalassa kuolleet vainajat laitettiin arkkuun hoitajien toimesta, mutta sairaalan ulkopuolella kuolleet toimitettiin…
Ruskilan perinnepiirin haastattelema Toivo Laaksonen kertoilee nahkiaistokeitten rakentamisesta. Maire Raunion laatima kirjoitus ilmestyi Ruskilan kotiseutulehti Tyvipään kylässä vuonna 1998.
Julkaisussa Ruskealan 100-vuotiaan kirkon historiaa: rakennustoimikunnan toiminta, kirkon suunnittelu ja rakentaminen, tarpeiston hankinta ja vakinaisten pappien luettelo. Lopussa myös 100-vuotisjuhlan ohjelma.
Koppelon vanhalla koululla, jota kutsuttiin myös Ruottukan kouluksi oli kova kuri ja järjestys. Monenlaisia tapahtumia sattui, kun lapset asuivat ja opiskelivat samassa rakennuksessa viikkoja, jotkut jopa kuukausia ennenkuin pääsivät käymään kotona.…
Ruokatauolla (4_12 Honkajoki, Kirkonkylä). Hankevetäjä Juhani Heikkilä (vas.) ja talkoolainen Taina Prusti ruokatauolla Sepäntiellä. Grillissä makkaraa ja täytettyjä tomaatteja. Hankevetäjä talkootyöväkineen työskenteli vuoden 2004 ajan Honkajoella…
Keiteleen Osuuskaupan Naiset mukaan-toimikunta järjestänyt ruokatalouskurssin 7-12 vuotiaille lapsille. Toinen vasemmalta Kirsti Liesinen ja takana kotitalousteknikko Jenny Matikainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 18.6.1965.
Hämeenlinnan vapaapalokunta vietti kaksikymmenvuotisjuhliaan 20. päivänä elokuuta 1893. Samassa yhteydessä vihittiin käyttöön vastavalmistunut palokunnatalo. Juhlassa nautittiin mm. "uunipaistettua liikkiötä ja pyypaistia sallatin kera". Tämä oli…
Rouva Blomqvistin omistamassa ruokalassa söi päivittäin 90-100 miestä. Leivät, pullat ja ruoat tehtiin itse ja siinä sivussa hoidettiin lehmiä. Paistamiseen tarkoitetut uunit sijaitsivat ulkona. Työpäivät olivat pitkiä aamuviidestä iltakymmeneen.…
Kajaanin kihlakunnassa ja kaupungissa vuosina 1810 ja 1820 määritellyt hinnat esimerkiksi tynnyrilliselle ruista, ohjaa sekä ketun nahalle, härälle, lampaalle ja yhden hevosen ja miehen päivätyölle. Lopussa on artikkelissa lueteltujen tuotteiden ym.…
Teos on taiteilijakirja. Teos on kirjan muotoinen veistos, punasavea. Pinnalla reliefinä repeävä sydän. Näyttelystä "Savikirjoja" Laterna Magicassa 2002. Uniikkikappale.
Eino Leinon runoja, joissa mainitaan nimeltä useita kainuulaisia paikkakuntia samassa runossa. Sisällysluetteloon on eritelty, mitä paikkakuntia missäkin runossa mainitaan. Muutamissa runoissa esiin nousevat myös Kuhmo ja Suomussalmi, joille…
Kasimir Leinon runoja kokoelmasta Runoja: Etsijän palautus, Muistanpa ai'an, jolloin lasna muinoin, Salamain keskellä, Sieluni sunnuntai, Äidin sydän, Äidin valitus.
A. V. Koskimies kokosi ja toimitti painosta Paavo Cajanderin koko runotuotannon runoilijan kuoleman jälkeen vuonna 1914. Runoelmia-nimellä julkaistu teos sisältää myös Cajanderin käännöksiä mm. J. L. Runebergin, Z. Topeliuksen ja monien…
Oululaissyntyinen Kaarlo Kramsu (1855-1895) työskenteli sanomalehtimiehenä ja opettajana. Hän kirjoitti kaksi runokokoelmaa, jotka ilmestyivät vuosina 1878 ja 1887. Kokoelmilla oli yhteinen nimi, Runoelmia, ja neljätoista yhteistä runoa.
Runo kirpusta esittää sääty-yhteiskunnan herrat ja kerjäläiset kirpun tasapuolisesti kiusaamina. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen kansan vanhoja runoja -teoksen neljännessä osassa (1829).
Kuvassa vasemmalta hallituksen jäsenet Aulis Seppänen, Ahti Lönnqvist, Elvi Hakkarainen, toiminnanjohtaja Aarre Ojala, kylpylän johtaja Anja Taivalkoski, hallituksen puheenjohtaja valtioneuvos Johannes Virolainen sekä hallituksen jäsen professori…