Aineistot (yhteensä 10697)

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…

Karjalanpiirakoiden tekoa Keiteleen sotainvalidien naisosaston myyjäisiin. Kuvassa Elli Jauhiainen ja Klaudia Rummukainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.5.1966.

Ilosaareen vuonna 1955 avatun Karjalantalon Pikkujoulujunassa esiintyi avajaisvuonna Niilo Tarvajärvi. Samalla pyydettiin ehdotuksia kaupungin uudeksi vaakunaksi. Uusi, Toivo Vuorelan suunnittelema vaakuna hyväksyttiin käyttöön vuonna 1957.

Joensuun Karjalaseura järjesti Karjala-illan kaupungintalon juhlasalissa 4.11.1934. Ohjelmasta löytyy seuraavia esiintyjänimiä: Joensuun sk. soittokunta, pastori Ari Surakka, eversti ja everstinna Sainio, P. Kyöttinen ja maisteri Virtanen. Näytelmänä…

Avainsanat: ,

Viinan kotitarvepoltto kiellettiin 1865 ja viinan valmistus keskittyi kaupunkeihin. Samoihin aikoihin raittiusaate vahvistui Suomessa. Sen hengessä perustettiin myös Joensuun Raittiusyhdistys vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa.…

Raisionlahden ollessa vielä avoimena Karjaniemeä käytettiin yleisenä uimarantana. Se sijaitsi lahden itärannalla, nykyisen Nesteentien kummallakin puolella. Varsinainen uimaranta oli alueella, jossa nykyinen kävelytie kiertää kallioleikkauksen.…

1878
Päijänne-lehdessä 5.3.1878 ilmestynyt nimetön lehtikirjoitus otsikolla "Karkea työ ja oppi" kritisoi kansakoulujen vastustamista, todennäköisesti Minna Canthin laatima (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen tuotanto).

1952
Karkkulan koulu 1952

1897
Sähketekstinä K. A. Tavastjernan nelisäkeinen muistoruno Minna Canthille.

1900-luku (vuosikymmen)
Karlbergin kartanon ympärillä oleva edustapuisto rajautui pohjoisen puolella saunarakennukseen ja sähkölaitokseen sekä siihen liittyneisiin rakennelmiin. Eversti Standertskjöld oli innostunut kaikista uusista keksinnöistä. Niinpä hän rakennutti…

1900-luku (vuosikymmen)
Hugo Standertskjöld rakennutti Karlbergin kartanon päärakennuksen uudestaan barokkityyliin vuonna 1890. Arkkitehti Waldemar Aspelin käytti hyväkseen vanhan rakennuksen runkoa ja säilytti sen kaksikerroksisen keskiosan. Ristipäädyn muoto korvattiin…

1900-luku (vuosikymmen)
Aulangon omistaja ja rakennuttaja eversti Hugo Standertskjöld oli ankara työnantaja, mutta hän piti myös hyvää huolta työväestään. Juhannuksena eversti järjesti palvelusväelleen "henkistä virkistystä" eli suuret juhannusjuhlat kuvassa näkyvän…

1890-luku
Upporikas kapteeni, myöhemmin eversti Hugo Standertskjöld (1844–1931) osti Karlbergin kartanon kesäasunnokseen vuonna 1883. Arkkitehti Waldemar Aspelin suunnitteli kartanon vanhan puurakennuksen muutos- ja laajennustyöt, jotka valmistuivat vuonna…

1920-luku
Karlbergin kartanon päärakennuksen eteläpuolella oli hyvin hoidettu rantapuisto. Eversti Standertskjöldin aikana rantapuistoon istutettiin mm. tammia ja lehmuksia. Rantapuisto oli kuitenkin etupäässä kukkapuisto, runsaissa kukkapenkeissä ja…

1912
Signe Brander kuvasi Karlbergin kartanon rantapuiston yläviistosta varmaankin kartanon itäpäädyn tornista vuonna 1912. Rannassa näkyy kartanon venelaituri ja toisen laiturin päässä sijaitseva uimahuone. Kuvan keskellä olevan ison visakoivun taakse…

1890-luku
Kenraali Eberhard Galindo myi vuonna 1883 omistamansa Karlbergin eli Mäkelän maatilan ja kartanon kesänviettopaikaksi Hugo Standertskjöldille. Standertskjöld osti myös myös muita maatiloja Karlbergin ympäristöstä, mm. Katajiston ja Metsänkylän…

2004
Teos on taiteilijakirja. Teos on muodoltaan haitarikirja. Kuvien aiheena liikkeessä oleva pikkutyttö, Karlotta. Liittyy näyttelyyn Karlotta, Mörkö ja Meri Galleria Anhavassa 26.11.-19.12.2004.

Kahilaisen talo, Karppisen myymälä.

Tossavanlahden Mäkelässä esi-isien muistokiven äärellä Mäkelän isäntä Otto Saastamoinen ja emäntä Elsa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.11.1975.

1878
Päijänne-lehdessä heinäkuussa 1878 ilmestynyt, mahdollisesti Minna Canthin suomentama kertomus, tekijänä August Blance. Ei suomentajan nimeä. Kannilan mukaan tämä teos mainitaan Päijänne-lehdessä ilmestyneessä arvostelussa (nro 20, 1879) Wiljan eli…

Nykyisen Siwa-myymälän naapurustossa ollut Karstaamo. Ryhmäkuvassa sen pihalla ovat Sohvi Mäkelä (vas.), Annukka Aavikko, Kalevi Aalto (edessä), Impi Aalto, tunnistamatta, Pirkko Aalto. Kolmas kuva esittää rakennuksen sisätiloja Impi Aallon (o.s.…

2004
Karstat eli kruplat (4_692 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 692. Kaksi puusta valmistettua levyä, joissa kädensijat. Toisella puolella on piikkimatto karstausta varten. Kehruuvillojen alkumuokkaukseen käytetyt työkalut. Näillä…
 
Koneluettavat metatiedot: