Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti…
Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti…
Kirkonkylän 2.lk koulun pihamaalla 1948. Taustakulissina silloisen majatalon käymälä, yksi pihapiirin kehyksiin kuuluvista neljästä (Selliinan, tohtorilan ja koulun oman lisäksi). Edessä vasemmalta Toini Jalkanen, Seija Ilola, ? Laitinen, Maija…
Koululaisia vuodelta 1969. Ylhäällä vasemmalta oikealle: Martti Heinoja, Ilkka Paananen, Kari Huttunen, Jarmo Kuikka, Toivo Niiniketo, Jari Huuskonen, Seppo Rahm, Ari Nuutinen, Harri Närhi, Leena Pellikka, Riitta Kumpulainen, Heli Huttunen, Ulla…
Eeva-Liisa Paanasen (takana vas.) ja Tarja Häkkisen työhön tutustumispaikka oli päiväkoti Muksula. Takana oikealla päiväkodin johtaja Ulla Nakari. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.10.1977.
Opettaja Bertta Harjula ohjaamassa viimeistä luokkaansa Keiteleen kirkkoon koululaisjumalanpalvelukseen. Opettaja Harjula siirtyi eläkkeelle pitkän opettajakauden toimittaneena. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.6.1972.
Koulun pihan haravointi äitienpäiväjuhlia varten 1959. Kauko Kumpulainen, Leena Myyryläinen, Leena Laukkanen, Liisa Laukkanen, Leena Nyyssönen, Lauri v. Koch, Eeva-L Heinoja, Seppo Rahm ja Kaija Kumpulainen. Kuvaaja ei tiedossa.
Sisarukset Elina ja Elsa musitelevat koulunkäyntiä ja asuntolaelämää Salmijärvellä. Vaikka kuri oli melko kova, on kouluajoista kuitenkin jäänyt hyvät muistot. Koulukäyntiin sisältyi askartelua ja leikkejä. Lisäksi oppilaat keräsivät marjoja ja…
Keiteleen Opettajayhdistyksen järjestämä Kalevalajuhla kirkonkylän kansakoulussa. Kuvassa Bertta Harjulan ohjaama koulusoitinryhmä esittää kansansävelmää. Vasemmalta Anja Turkka ja Raija Soini. Oikealla Marja Leena Soini. Pielaveden ja Keiteleen…
Arla Cederberg (1886—1961) oli Carl Johan (Janne) Cederbergin ja Johanna Selina Cederbergin tytär. Arla helsinkiläistyi varhain. Arla oli taiteen keräilijä ja yksi Joensuun taidemuseon perustajista. Hän keräsi pääasiassa suomalaista 1800-luvun…
Kaksiosainen näytelmä. Näytelmän loppu on kirjoitettu erilliselle lapulle. Tekstin lopussa on allekirjoitus "Sofialta". Käsikirjoituksen yhteydessä on lappu, johon on kirjoitettu: "Kirjastoneuvos Helle Kannilan tutkimuksen mukaan Kova Temppu ei ole…
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Tekstiä on kymmenellä sivulla. Vihon kääntöpuolella on lyhyt tekstikatkelma. Tekstissä on paljon yliviivauksia.
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Sivuja ei ole numeroitu. Keskellä vihkoa tekstittömiä sivuja ja vihon lopussa muuta tekstiä. Tekstissä on paljon yliviivauksia.
Savilahdessa sijainneeseen Harjulan sairaalaan oli keskittynyt Kuopion köyhäinhoito 1880-luvulla. Olot sairaalassa olivat huonot. Minna Canth vieraili usein Harjulassa ja näki läheltä asukkaiden toivottoman kurjan tilan. Vuonna 1886 julkaistiin…
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kirjoitettu musteella. Kansilehdellä merkintä "Köyhät. Kuvaus yhteiskunta-elämästä (yliviivattu) Neljässä näytöksessä. Kirjoittanut Minna Canth" sekä lyijykynämerkintöjä.
Kolme sidottua ruutuvihkoa. Käsikirjoitus on yksi versio näytelmästä, jonka lopulliseksi nimeksi tuli "Kovan onnen lapsia". Kolmannen näytöksen nimi on "Topra-Heikki".
Teos on taiteilijakirja. "Kristalli on taiteilijakirja väkivallasta, jossa nykyaika ja 1700-luku käyvät vuoropuhelua. Se koostuu kymmenestä montaasista ja Anders Chydeniuksen saarnasta vuodelta 1786". Alkuperäiset montaasit ovat olleet esillä…
Vuonna 1816 Jaakko Juteini toimitti painosta kaksi suorasanaista kirjoitelmaa ruotsin kielellä: Anmärkningar uti Finska Skaldekonsten (Muistutuksia suomalaiseen runotaitoon) ja Kritik öfver Lån-Bokstäfverna uti Finska Språket (Arvostelua…
Theodolinda Hahnsson kirjoitti Suomalaisen puolueen naisvaliokunnan joululehteen vuonna 1911 humoristisen pikkukertomuksen, jossa seppä-Ville potee pahaa yskää ja lähtee vaimonsa Miinan kanssa kaupunkiin lääkäriin. Onneksi kyseessä ei ole kuitenkaan…
Idyllisenä juhla- ja lounaspaikkana tunnetaan Krookilan kotiseutukeskus. Tila myytiin Raision kunnalle vuonna 1965. Krookilan tilan rakennuksia alettiin korjata nykyiseen käyttöönsä 1970-luvun alussa. Kuva on 1960-luvulta, jolloin Krookila oli vielä…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
