Joensuuhun perustettiin vuonna 1906 kahdeksanluokkainen reaaliyhteiskoulu. Sen toiminta alkoi kuitenkin varsinaisesti vasta seuraavan vuonna. Uusi Wivi Lönnin suunnittelema koulutalo valmistui vuonna 1912 Koulukadun ja Papinkadun kulmaan. Ensimmäiset…
Keinusaareen 1840-luvulla valmistuneen Hämeenlinnan lääninsairaalan päärakennuksen laajennus ja korotus kolmikerroksiseksi on tässä kuvassa jo valmistunut. Uudistetun sairaalan vihkiäisiä vietettiin joulukuussa 1929. Vuonna 1909 valmistuneesta…
Lammin keskaikainen harmaakivikirkko muistuttaa tyylillisesti Hollolan, Vanajan ja Sääksmäen kirkkoja. Varsinkin päätyjen tiilikoristelussa on paljon samoja aineksia. Lammin kirkon länsipäädyssä on myös iso goottilainen pyöröikkuna, itäpäädyssä taas…
Lammin kirkonkylän raitilla Hämeenlinnasta päin tulijoita kohtasi 1930-luvulla tällainen näkymä. Kuvan oikeassa reunassa olevassa Soimanpohjan talossa toimi Lammin posti 1940-luvun loppupuolelle asti. Sen vieressä näkyvän tornillisen talon rakennutti…
Lammin kirkko ja kirkonkylä on kuvattuna Mommilantien suunnasta tässä 1930-luvun postikorttikuvassa. Tien vasemmalla puolella oleva pitkä rakennus oli Huovilan tilan päärakennuksena vuosina 1918–1929. Lammin osuuskauppa osti talon tontteineen vuonna…
Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko on kuvattu tähän postikorttiin eteläseinustan asehuoneen puolelta. Asehuoneen oven yläpuolella on pyöreä ikkuna ja päätykolmiossa ulkoinen saarnastuoli, josta voitiin saarnata kesäaikaan ja lukea esim.…
Lammin ensimmäinen suojeluskuntatalo on tässä postikortissa kuvattuna pellolta läheltä Tirmulan tienhaaraa. Suojeluskunta osti Rikhard Huovilalta vuonna 1924 tontin Niipalan kylästä ns. Wilberginmäeltä. Oman talon aikaansaamiseksi kerättiin ahkerasti…
Laturetkellä 3.2.1935. Opettajana Pitkänen. Mukana ahkerat hiihtäjät: Maija Jäntti, Liisa Simonen, Airi Laukkanen, Irja Pellikka, Elsa Reininsalo, Laimi ja Enni Paananen, Toini Jäntti, Veera, Emil ja Voitto Vesterinen, Martti Kuhlman ja Pauli…
Linnankasarmien ensimmäinen rakennusvaihe oli 1800-luvun puolivälissä, jolloin syntyivät mm. Tampereentien suuntaiset punatiiliset miehistörakennukset. Leipomorakennus ja päävartio miehistörakennusten välissä rakennettiin niin ikään tiilestä…
Liperiä esittelevästä pienestä valokuva-albumista löytyy kuvia mm. seuraavista paikoista ja tiloista: Liperin kirkko, sankarihauta, Simananniemi, Siikasalmi, Korjunsalmi, Harjula, Männistö, Antti Sallisen tila ja Antti Kariolan tila.
Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys perustettiin vuonna 1873. Evankelinen liike sai kannattajia myös Hämeenlinnassa, jossa aluksi kokoonnuttiin yksityiskodeissa. Vuosisadan alussa paikallinen yhdistys rakennutti kuitenkin oman rukoushuoneen…
Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton juhlassa oli esiintyjälistalla seuraavia nimiä: Pekka Korhonen (tervehdyssanat), Veda Airio (kantele), Viljo Tuomela (juhlaruno), J.M.Y:n Mieskuoro, Antti Kukkonen (esitelmä), Joensuun Naisvoimistelijat…
Suomen lippu nousee salkoon Tyrvännössä Lepaan puutarhaopiston Marjala-rakennuksen vieressä. Marjala rakennettiin 1820-luvulla Lepaan kartanon viljamakasiiniksi. Kartanon viimeinen yksityinen omistaja oli K. F. Packalén, joka testamenttasi tilansa…
Mies ja nainen kantamassa heiniä Vanhahongolle (3_1 Honkajoki, Kirkonkylä). Kanto-orret olivat nimeltään hamiloimet. Kuvan oikeassa reunassa Kauhajoelle johtava maantie ja oikealla takana tien varressa Vanhahongon riihi. Henkilöt tuntemattomia.
Torin pohjoisreunassa oli 1930-luvun alussa Walter Thomén suunnittelema, vuonna 1912 valmistunut pankkitalo, jossa sijaitsivat Pohjoismaiden yhdyspankki ja Suomen pankki. Kirjakauppias Rytkösen klassistisen talon suunnitteli arkkitehti Armas Lindgren…
Talvisen Rantapuiston puiden välistä näkyy vuonna 1911 rakennetun satamakonttorin kattoa. Vanajaveden itärannalla Hätilänniemessä on vuonna 1873 perustetun Hämeenlinnan höyrysahan rakennuksia. Sahan perustaja oli helsinkiläinen Fabian von Schantz,…
Vuosi n. 1932(?) Elsa Reininsalo, Niilo Myyryläinen, Irja Pellikka, Erkki Simonen, Rauha Pitkänen, Eino Markkanen, Teuvo Nuutinen, Antti Reininsalo, Hilja Nuutinen ja Tauno Pitkänen. Kuvaaja ei tiedossa.
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema Paavonkulman punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1929 Palokunnankadun ja Rauhankadun kulmaukseen. Kulmarakennuksessa on liikekerroksen lisäksi neljä asuinkerrosta. Rauhankadun puolella on tornimainen…
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema asunto-osakeyhtiö Paavonkulma oli valmistuessaan vuonna 1929 Hämeenlinnan suurin rakennushanke ja korkein talo viisine kerroksineen. Rakennuksessa oli myös kaupungin ensimmäiset hissit. Tohtori Ensio…
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II saapui seurueineen heinäkuussa 1863 Parolannummelle. Keisarin ohjelmaan kuului Suomen sotaväen katselmuksen ja ohimarssin ohella sotaharjoituksen seuraaminen. Saman vierailun yhteydessä keisari…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
