Torpinkylän kansakoulun oppilaita. Oppilaista on tunnistettu Irja Jäppinen (Heikkilä), toinen rivi alhaalta vasen. Oikealla on opettaja Ivar Salmi. Salmi valittiin Torpin koulun opettajaksi elokuussa 1903. Eläkkeelle hän siirtyi vuonna 1933. Martti…
Sophie Gahmberg kertoo artikkelissaan Oulun kouluoloista 1800-luvulla. Kaupungin kuuluisimman mamsellin, Sara Wacklinin ohella Gahmberg selvittää myös mm. Ruotsalaisen tyttökoulun johtajattaren Marie Juneliuksen uraa ja elämänvaiheita.
Kanteleen kansakoulun pitkäaikaisina opettajina toimivat Tellervo Tenhola (o.s. Vuorela) (vuosina 1921-1962), Lauri Tenhola (vuosina 1927-1962) sekä alakansakoulun opettaja Rauha Vikström (vuosina 1921-1956).
Novelli kertoo maisteri Alasesta ja hänen opettamastaan koululuokasta, jonka oppilaat heittäytyvät kurittomiksi juuri ennen laskiaista ja joutuvat arestiin.
Torpinkylän kansakoulussa n. vuonna 1930 otettu luokkakuva.
Kuvasta tunnistettu eturivistä vasemmalta viides Aira Peltonen (Heikkilä) ja toiselta riviltä vasemmalta neljäs Paula Peltonen.
Opettajat ovat Mandi ja Ivar Salmi.
Vuoden 1872 toukokuussa myönsi Suomen valtio Kajaanin kaupungin ensimmäiselle kansakoululle 1 000 markan vuotuisen valtionavun. Saman vuoden kesäkuussa vahvistettiin ohjesääntö kaupungin ensimmäiselle kansakoululle. Kansakoulua varten kaupunki osti…
G. Enwaldin kokoama lista Kajaanin koulun entisistä opettajista (n. 1812-1918) ja joidenkin entisten oppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista (1848-1875).
Nimiluettelo:
Aejmelaeus, Carl Emil
-,,- Edvin
-,,- Frans Alfred
-,,- Gustaf…
Oikealla Veikko Konttinen matematiikan lehtori, Seppo Heikkilä biologian lehtori, Arto (Saarelasta) opetti poikien liikuntaa. Neljäs myös opettajana Keiteleellä. Ala-asteen liikuntasali.
Kirkonkylän koulu kunnantoimiston takana, jossa oli kaksi luokkaa. Vasemmalta: Bertta Harjula, Aili Laukkanen, Lasse Laukkanen ja Silja Toroi. 1949 loppua tai 1950 alkua.
Opettajia. Vasemmalta: Rauha Kujala, Aili Laukkanen, nimi ei tiedossa, Meeri Vesterinen, Edit Kahelin, Oili Leinonen, Aila Kervinen, Aune Sederholm ja nimi ei tiedossa. Vuosiluku ei tiedossa.
1. ja 2. luokat koulun pihamaalla syksyllä 1947, taustalla silloisen majatalon käymälä. Edessä vasemmalta Toini Jalkanen, Seija Ilola, Laitinen, Maija Kyröläinen, Koskinen, Salme Saastamoinen, ?, Aino Strandman, Tolonen ja Arvi Aliranta. Takana…
Ala-asteen opettajia 1981. Edessä vasemmalta Terttu Männistö, Vieno Koskala ja Asko Järvinen (johtajaopettaja). Takana vasemmalta Tenho Raatikainen, Ulla Kahisalo, Anna-Liisa Sauhke ja Helka Oittinen.
Kirkonkylän koulun keittiöihmisisä: Oikealla talousopettaja Anna-Liisa Sauhke sekä keittiötyöntekijät Ritva Tikkanen, Eeva Tossavainen ja Sohvi Saastamoinen 14.10.1981.
Yläasteen opettajat 14.10.1981. Edessä vasemmalta rehtori Salme Jalovaara, Arvo Jalkanen ja Anna-Liisa Huttunen. Takana vasemmalta Laura Nuutinen, Tyyne Tikka, Anna-Maija Mäkelä, Seppo Heikkilä, Jouko Tolonen ja Seija Lipponen. Muut opettajat ovat…
1940-luvulla Keiteleellä toimi keskikoulun kannatusyhdistyksen puuhaama keskikoulu. Kieltenopettajana oli mm. eversti Aug. Kuistio. Kuvassa vasemmalta tri. Veikko Kolehmainen, rva Viola Kuistio, rva Anna Kolehmainen, eversti Kuistio ja perheen poika…
Opettajat 1974-1975. Takarivi vasemmalta Seppo Heikkilä, Veikko Konttinen, Matti Tolonen, Riitta Virtanen, Lea Huhta, Kaarina Saastamoinen, Arvo Jalkanen ja Väinö Jokinen. Alarivissä vasemmalta Lea Metso, Kaija Kärkkäinen, Pentti Nykänen, Marja-Sisko…
Keiteleen ensimmäisenä opettajana Vuonamon Kaivomäellä toimineessa yksityisessä koulussa ollut kauppapalvelija myöhemmin kauppias Aleksanteri Rahikainen 1851-1932 ja puolisonsa Johanna o.s. Koistinen.
Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1881-1882. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut And. Helander. Julkaisun lopussa on kirjoitus: Tietoja Tavisalmen eli Kuopion pitäjästä vuosilta 1548-1626 /…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1895-1896. Sisältää myös artikkelin: Frans Nordberg, Daniel Juslenius Porvoon piispana v. 1734-44 sekä piirroskuvan Daniel Jusleniuksesta. Sisäsivuilla on kuva Joensuun…
Joensuun yhteiskoulun vuosikertomus on lukukaudelta 1914-1915. 1. maailmansodan syttymisen takia koulun aloittaminen lykkäytyi, ja lukukausi pääsi alkamaan vasta 21.9.1914.
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1910-1911.Julkaisu sisältää myös artikkelit:Johan Fredrik Blomqvist: Pieni kouluhygienian opas;Onni Johannes Brummer: Piirteitä sodan tuottamista rasituksista Kyminkartanon läänissä…
Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914. Suomen saadessa itsenäisyyden vuonna 1917 Suomen Senaatti määräsi Koulutoimen…
Kuopion seitsenluokkaisen ja Joensuun neliluokkaisen lyseon vuosikertotomus lukuvuonna 1874-1875. Kuopion lyseon osuuden on kirjoittanut J. V. Johnsson.
Kansalaissota vaikutti koulun toimintaan. Koulurakennuksessa toimi sotilasmajoitus 11.2.1918 lähtien aina 29.10.1918 saakka, jolloin sitä ei voitu käyttää opetukseen. Koulu toimi syyskauden alussa Joensuun tyttökoulussa. Työjärjestyksenä käytettiin…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
