Aineistot (yhteensä 10734)

1889
Lystillinen runolaulu kummasta kalakukosta kertoo oululaista tulliherraa petkuttavasta paltamolaisesta talonpojasta. Talonpoika antaa tulliherralle kalakukon, jonka sisään on leivottu ”katti karwoinensa”. Runo ilmestyi myös englanniksi Giuseppe…

Lyydia ja Kalle Karttunen Kuuselassa. Kalle toimi muurarina ja Keiteleen kunnassa nuohoojana. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 3.5.1973.

Lyyli ja Jalmari Nuutinen kultahääpäivänään. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.4.1968.

1955
Lyyli ja Terttu Marttinen sekä Elsa Haanpää vuonna 1955. Elsa Haanpää on kirjailija Pentti Haanpään tytär ja Terttu Marttinen on Elsan serkku.

1950-luku
Lyyli ja Terttu Marttinen, Elsa Haanpää sekä Venla Toppinen 1950-luvulla Piippolassa.

1915
Työväen asunto-osakeyhtiö Alku perustettiin vuonna 1892 Kasarmikadun varrelle, Pohjoisen Niittykadun ja Koulukadun välissä olevalle tontille. Arkkitehti Henrik Helin suunnitteli tontille neljä puista asuintaloa, joihin tuli yhteensä kaksikymmentä…

Keiteleen maa- ja kotitalousnaisten toimesta pidettiin kodinpäivä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 30.3.1972.

Maaherran pumppaamorakennus 27.3.1968. Keiteleen vesihuoltotöiden ensimmäinen vaihe. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 5.4.1968.

Koutajärven Maaherranniemen pumppaamon perustuksen laudoitustyöt ovat valmiina. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 10.11.1967.

2022
Teos on taiteilijakirja. Numeroitu kappale (36/60).

Avainsanat:

Saunaniemen huvilaan asennettiin sähköt ja laitettiin maakaapelit. Työmiehinä asentaja Hannes Rönkä, Vihtori Jauhiainen ja Pentti Jääskeläinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.8.1965.

Kuvia Pukkilassa vuonna 1971 pidetyiltä maakuntajuhlilta.
Ensimmäisessä kuvassa edessä kävelee Esa Niironen, hänen takanaan Ritva Takala, Leo Clewer (kantaa lippua) ja Pirkko Clewer.

Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton juhlassa oli esiintyjälistalla seuraavia nimiä: Pekka Korhonen (tervehdyssanat), Veda Airio (kantele), Viljo Tuomela (juhlaruno), J.M.Y:n Mieskuoro, Antti Kukkonen (esitelmä), Joensuun Naisvoimistelijat…

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2003

1984-01-24
Ensimmäiset savottakämpät olivat matalia ja kolme ensimmäistä hirsikertaa oli kaivettu maan sisälle. Kämpissä oli maalattia, joka oli lämpötaloudellisesti parempi ratkaisu kuin puulattiat. Seinät oli tiivistetty sammaleella. Joskus miehet repivät…

2007
Teos on taiteilijakirja. "Piirustuksellinen maailmanympärimatka, kirjan piirustukset kuvaavat rantakivikkoa ja vapaita viivaimprovisaatioita"(Tero Kontinen). Käsinsidottu kirja, kansikuva etelänapa-alueen kartta, takakansi pohjoisnapa. Tussi- ja…

Avainsanat:

1989
Ivalossa rakennettiin koulua. Koululla oli hevosmies Karigasniemeltä, joka hoiti hevostaan huonosti, eikä koskaan pessyt sitä. Hevonen oli vaalea ja likaisena rumannäköinen. Niinpä pojat maalasivat hevosen eräänä yönä. Toisessa tarinassa Kahma yritti…

Keiteleen maamiesseuran järjestöpäivä. Edessä oikealla maanviljelijä P. Saastamoinen, toiminnanjohtaja A. Ollikainen ja konsultti E. Kurki.

1875
Keski-Suomi-lehdessä 13.3.1875 nimimerkillä Wilja Minna Canthin laatima lehtikirjoitus otsikolla "Maamme suurin vihollinen". Aiheena juoppous, etenkin markkinoiden yhteydessä (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen tuotanto).Linkki…

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1992

Työkoneiden voimanlähteinä käytettyjä maamoottoreita.

Avainsanat:

Ensimmäisessä kuvassa Viljo Oksa kaivaa perinteisesti ojaa peltoon lapiolla.
Toisessa kuvassa hän käyttää kyntöauraa hevosvetoisessa yhdistelmässä.
Kolmannessa kuvassa hevoset vetää rekikuormaa pellolla ja poika ohjastaa kuorman päältä.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2005

Maanviljelijä muokkaamassa peltoaan hevosten vetämällä maanmuokkaustyökalulla

Palokankaan veljeksillä Arvolla, Samulilla ja Tuomaksella oli kaikilla kuorma-autot, joita käytettiin 1930-luvun alkupuolella vain kesäisin. Talveksi autot laitettiin pukin päälle ja lähdettiin savottatöihin. Kuorma-autolla tehtiin myös hupiretkiä…

Maantien parantamista kirkonkylässä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 10.9.1970.

Petsamon tien rakentaminen kesti 40 vuotta. Tietä rakennettiin lapioilla ja hakuilla, apuna olivat hevoset ja kärryt.

Muistokirjoitus Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2000

Maanviljelijä Heikki Jauhiainen ja vaimo Liina o.s. Saastamoinen Keitele Riskaa. Kuva H. & W Grönroos Kuopio.

Maanviljelijä Hiskias Laukkanen, Huttuaho 22.1.1869-5.5.1916. Kuva valokuvaus atelieri Kuopio.

Määräyksiä ja ohjeita koskien Kajaanin kaupungin sähköverkkoa ja sen asentamista vuodelta 1911.

1918
Lisiä Maarian pitäjänkertomukseen 2.
Painettu Uuden Auran osakeyhtiön kirjapainossa.

Keiteleen kunnan maastojuoksumestaruuskilpalut Saunaniemen leirintäalueella. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 31.5.1968.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1995

Maatalous-Raision ja teollisuus-Raision rinnakkain eloa 1950-luvulla. Etualalla Pirilän tilan lehmiä laitumella.

Maatalouslomittajaksi valittu Eija Tenhunen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 5.1.1978.

Keiteleen maatalousnaiset maistelemassa kurssiruokia Paavolassa. Vasemmalta tuntematon, Elsa Saastamoinen, Maija Liisa Koivistoinen, tuntematon, tuntematon, Aarne Saastamoinen, Salme Vornanen, Eila Paananen(?) Sanni Kolehmainen ja Aili Laine.…

Maatalousnaisten kioski lähellä kirkkoa maantien varressa (3_7 Honkajoki, Kirkonkylä). Toiminta tässä kioskissa loppui 1940-luvulla. Kioskin myyjä luukulla ja terassilla kolme henkilöä. Henkilöt tuntemattomia. Kuva otettu mahdollisesti 1940-luvulla.

Maatalousnaisten kurssi Paavolassa 1967. Edessä vasemmalta: Elina Saastamoinen, Elsa Saastamoinen, Anni Heimonen, Hilda Saastamoinen ja Seija Järveläinen o.s. Jauhiainen. Takana vasemmalta: nimi ei tiedossa, Helka Ruotsalainen (Vuonamonniemen emäntä)…
 
Koneluettavat metatiedot: