Ritarimaja, josta on käytetty myös nimityksiä Kavaljeerirakennus, Kavaljeerisiipi ja huvila, rakennettiin eversti Hugo Standertskjöldin aikana, vuonna 1890. Rakennuksen kahdeksaan vierashuoneeseen majoitettiin Karlbergin kartanon vieraita.…
Varissuon kirjasto sijaitsee Varissuon lähiössä, liikekeskuksen ja Varissuon terveysaseman välissä, kaksikerroksisen rakennuksen toisessa kerroksessa.
Varissuon kirjasto on avattu 1987 ja uudistettu 2010.
Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Koulu toimi maanviljelijä Heikki Tapolalta vuokratuissa tiloissa, kunnes vuonna 1875 kansakoulu siirrettiin Hauhon kirkonkylään. Alvettulaan perustettiin kuitenkin uudestaan…
Hauhon suojeluskunta perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1926 suojeluskunnan kokous päätti oman talon rakentamisesta kirkonkylään. Tontti saatiin lahjoituksena kunnallisneuvos Janssonilta ja lisämaata ostettiin mm. urheilukenttää varten.…
Maanviljelijä Elias Sutela kuvaa muistelmassaan elämänsä sattumuksia eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Köyhyys, sairaudet ja huono onni seurasivat häntä paikkakunnalta toiselle. Kolme vaimoa ja seitsemän lasta kuoli ja vaivalla kerätty omaisuuskin…
Kuivaltasillalta keskustaan päin katsottaessa suoraan edessä kohosi 1900-luvun alussa ortodoksinen sotilaskirkko. Turuntien vasemmalla puolella näkyy Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun jugendrakennus vuodelta 1906 ja oikealla puolella kaksi…
Hietajärvellä poropaimenenena ollut Pekka Svendsen joutui aseistettujen porovarkaiden yllättämäksi ja hänet vietiin pulkkaansidottuna Juhani Morottajalta ryöstettyjen porojen kanssa Venäjälle. Henki luvattiin säilyttää, jos hän ei karkaisi. Venäjällä…
Porovarkaus ja siepatuksi tuleminen eivät tulleet varoittamatta, sillä kertoja näki ennenunen taphtumista muutamia päiviä ennen kuin se tapahtui. Pekka on tavannut sieppaajansa jälkikäteen ja antanut yhdelle korvatilkan kuittaukseksi…
Virtaniemen ja Paatsjoen varret olivat tulleet tutuksi Pekka Svendsenille uitto- ja voimalaitostyömaiden kautta. Sota-aika kului porohommissa. Svendsen osallistui myös Petsamoon menevän tien rakentamiseen.
Arvostelu Greta von Frenckell-Thesleffin kirjasta "Minna Canth och Det unga Finland". Arvostelu on päivätty Sv. D: 18-1-43. Arvostelun otsikko on: "Minna Canth, en finsk banbrytare"
Haastateltavan lapsuudessa Akkajärvellä elettiin luontaistaloudessa, elinkeinoina olivat kalastus, poronhoito ja metsästys. Ympärillä olevissa vesistöissä oli runsaasti isokokoista kalaa. Kalastusta harjoitettiin kestävän kehityksen periaatteen…
Petsamossa kolttasaamelaisten sukujen hallintoalueet jakaantuivat seitsemän suvun: Feodoroffin, Fofanoffin, Gauriloffin, Kiprianoffin, Mosnikoffin, Semenoffin ja Sverloffin sukujen kesken. Jokaisella suvulla oli omat määritellyt asuin-, kalastus-,…
Tapio-lehdessä 1886 ilmestynyt, oletettavasti Minna Canthin laatima nimetön lehtikirjoitus allekirjoituksella "Syrjäinen". Elämäkerroissa kirjoitus on esitetty Minna Canthin laatimaksi, samoin teoksessa Päivälehden historia (Rytkönen, s.…
Tapio-lehdessä 1886 ilmestynyt, oletettavasti Minna Canthin laatima nimetön lehtikirjoitus otsikolla: "Kuopiosta. Hiukan vastinetta Uudelle Suomettarelle", allekirjoituksena: "Syrjäinen nainen eikä herra". Kyseessä on vastaus Uudessa Suomettaressa…
Pienimuotoisesta sahaustoiminnasta vuonna 1907 aloittaneen tuuloslaisen Mikko Kaloisen (1885–1949) liiketoiminta kattoi lopulta kolme sahaa ja puutavaratehtaan. Kaloisen puutavaravarasto, höyläämö ja laatikkotehdas toimi Hämeenlinnassa. Liikkeen…
Teos on taiteilijakirja. Teos on haitarikirja pahvikotelossa ja sisältää kiinalaisella mustemaalausteknikalla tehtyjä maalauksia ja Misizu Kanekon (1903-1930) lyriikkaa - japaniksi ja ranskaksi - riisipaperisilla sivuilla. Haitarikirjan mitat 15 x 17…
Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja, jonka kansina on lastenkenkien huopapohjalliset ja sivujen muoto on pohjallisten muoto. Kansiin kiinnitetty pienet tupsut. Toisen puolen sivuilla on vesivärein maalattuja iltaisia metsämaisemia, toiset puolet…
Teos on taiteilijakirja. Pikkuruisista itse tehdyistä kirjoista koottu jonomainen teos, jossa kirjojen nimet muodostavat taiteilijan elämäntarinan. Kirjojen nimet reunustettu kultavärillä. Kirjat on liimattu yhteen kuudeksi viiden kappaleen…
Teos on taiteilijakirja. Teoksen pohjana on antikvariaatista ostettu vanha kirja, johon on yhdistetty valokuva syanotypiamenetelmällä. Kuva miesten sinisestä kauluspaidasta on valotettu ohuelle japaninpaperille ja se on taiteltu ja kiinnitetty…
Teos on taiteilijakirja. Valokuvateos, joka liittyy Pilvi Takalan performanssiin, jossa taiteilija liikkui saksalaisissa kauppakeskuksissa viikon ajan mukanaan läpinäkyvä kassi täynnä seteleitä. Teoksessa mustat kannet. Mustilla sivuilla valkoinen…
Lähes koko Syrjäntaan kylä tuhoutui kansalaissodassa Syrjäntaan taistelussa huhtikuussa 1918. Ennen sotaa kylässä oli ollut yli kolmekymmentä taloa maantien varrella. Hämeen läänin maanviljelysseuran rakennusmestari E. A. Talpo suunnitteli…
Erik Johan Tammio (1861–1930) oli hämeenlinnalaissyntyinen opettaja ja toimittaja, joka toimi lyhyen aikaa opettajana myös Hämeenlinnan normaalilyseossa. Tammion artikkeli Hämeenlinnan lyseon 40-vuotishistoriikissa käsittelee Hämeenlinnan…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia,…
Inarin kirkon alttaritaulu kastui evakkomatkalla ja se korjattiin Ateneumissa Helsingissä. Tarinassa muistellaan Inarin kirkonkylän ja Inarin seurakunnan historiaa.
Inarissa oli vähän varsinaista ansiotyötä tekeviä ihmisiä. Ihmiset saivat toimeentulonsa kalastamalla, riekonpyynnillä ja harjoittamalla poronhoitoa. Inarin suolasiikaa toimitettiin puupytyissä Rovaniemelle myyntiin.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
