Päiväkoti Muksula sai 300mk lahjoituksen paikalliselta MLL:n osastolta. Lahjoituksen otti vastaan Ulla Nakari. Luovuttaja vasemmalla Kyllikki Halonen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.12.1973.
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen pienpainate löytyi Emilialle kuuluneen Koraali-virsikirjan (1896) välistä. Kirjasta löytyy Emilian nimi ja päiväys 21.3.1898. Kirjasta on digitoitu vain…
Lähetysmyyjäisten työryhmä 1977. Takana vasemmalta Sirkku Saastamoinen, Leena Laulainen ja Katri Nuutinen. Edessä vasemmalta Lyyli Mökkönen ja Inkeri Leinonen.
Haastateltavan lapsuuskoti on Koppelon kylässä. Yleensä kaikissa taloissa oli iso pirtti ja pirtissä piisi, oli jokunen lehmä, lampaita ja yleensä myös hevonen. Perunaa viljeltiin omiin tarpeisiin ja kalastusta harrastettiin. Viljanviljely ei…
Kuvassa Lahden Osuuskaupan myyjät Kirsti Laakso (Jäppilä) (vas.) ja Marjatta Eerakkala (Sinkkilä).
Ensimmäisessä kuvassa on meijeristä haettuja maitotonkkia, joista myytiin asiakkaille irtomaitoa.
Teos on taiteilijakirja. Teoksen muoto avattava kirja, jonka lehdistä muodostuu labyrintti. Sivut kiinnitetty hammastikuilla ja läpinäkyvällä kalvolla. Pohjalla kasvokuva, jota peittää labyrinttipeli. Materiaali: pahvi, kartonki, hammastikut, kalvo,…
Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon kokoelma evakuoitiin sodan jaloista Suomen puolelle. Esineistö ehti olla useassa paikassa säilytyksessä. Iso osa esineistöstä päätyi Kansallismuseon kautta Pohjois-Karjalan museolle Joensuuhun vuonna…
Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon kokoelma evakuoitiin sodan jaloista Suomen puolelle. Esineistö ehti olla useassa paikassa säilytyksessä. Iso osa esineistöstä päätyi Kansallismuseon kautta Pohjois-Karjalan museolle Joensuuhun vuonna…
Laatokan Kalastajaliitto ry:n kotipaikka oli Sortavala ja toiminta-alueena Suomen puoleisen Laatokan rannikon pitäjät ja kaupungit. Se perustettiin Laatikon rannikon kalastajaseurojen keskuselimeksi 25.2.1924 Sortavalassa,Vuosikirja 1938 on kertomus…
Talvisessa kuvassa Pitkältäsillalta vasemmalle Keinusaarta kohti näkyvät 1840-luvulla valmistuneet Hämeenlinnan lääninsairaalan empirerakennukset. Kaarisilta Vanajaveden yli oli valmistunut vuonna 1909. Sillan molemmissa reunoissa oli kaksi…
Keinusaareen 1840-luvulla valmistuneen Hämeenlinnan lääninsairaalan päärakennuksen laajennus ja korotus kolmikerroksiseksi on tässä kuvassa jo valmistunut. Uudistetun sairaalan vihkiäisiä vietettiin joulukuussa 1929. Vuonna 1909 valmistuneesta…
Hämeenlinnan torin pohjoislaitaa hallitsi 1900-luvun alussa Carl Ludvig Engelin suunnittelema empiretyylinen lääninhallituksen rakennus, joka rakennettiin 1830-luvulla Hämeenlinnan palon jälkeen. Lääninhallituksen oikealla puolella on matala puutalo,…
Venäläiset partisaanit tekivät hyökkäyksiä siviiliväestöä kohtaan itärajan kylissä. Asukkaat surmattiin ja talot poltettiin. Yksi ryhmä tuli Laanilaan asti ja ampui siviililiikenteessä ollutta postiautoa. Yksi surmansa saaneista oli piispa Wallinmaa,…
Maire Koikkalainen (o.s. Majakallio) (s. 1919) työskenteli sotien aikana lääkintälottana useissa varuskunta- ja sotilassairaaloissa, kuten Järvenpään varuskuntasairaalassa ja Kemin saksalaisessa sotasairaalassa. Hän toimi myös Pukkilan…
Laina Brusila (o.s. Hyrylä) kävi lääkintäkurssin ja toimi sota-aikana hoitajana Järvenpään sairaalassa.
Ensimmäinen kuva on vuodelta 1940 ja toinen vuodelta 1939.
Kolmannessa kuvassa ovat lotta Marjatta Sinkkilä (o.s. Eerakkala) (vas.) ja Laina.…
Maire Koikkalainen (os. Majakallio) työskenteli talvi- ja jatkosodan aikana lääkintälottana Tuusulan, Riihimäen ja Järvenpään varuskuntasairaaloissa, Kokkolan sotavankisairaalassa ja Kemin saksalaisessa sotasairaalassa sekä lisäksi Äänislinnan,…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
