1960-luvun kuluessa kerrostalojen rakentaminen pääsi Raisiossa toden teolla vauhtiin. Ensimmäisinä valmistuivat vuosina 1960 ja 1961 valmistuneet Keonpellon seitsemänkerroksiset talot. Kuva on 1970-luvun jälkipuolelta.
Ylikulkusiltojen tarkoituksena oli saada jalankulkijat turvaan vilkasliikenteisten teiden halkomasta keskustasta. Rakennetuista silloista oli suurin vuonna 1978 valmistunut 310 metriä pitkä Keonsilta. Keskustan saneeraustöiden yhteydessä pahoin…
Upalingon tila sijaitsi Raisionlahden itärannalla. Maatalouden harjoittaminen päättyi Upalingossa vuonna 1974, jolloin Pernon telakkaa alettiin rakentaa.
Inkoisten tila oli Terhon suvun omistuksessa 1910-luvulta 1960-luvun puoliväliin, jolloin tila myytiin Raision kunnalle. Nykyisen Montiskalankadun ja Krookilan koululle johtavan kävelytien kulmassa mäen juurella sijainneet Inkoisten tilan rakennukset…
Alhaisten tien varrella sijainnut Ylhäisten tila oli Lainion suvun omistuksessa vuodesta 1915 vuoteen 1966, jolloin Raision kauppala osti tilan. Ylhäisten pelloille rakennettiin 1960-luvun lopulla Särkilahdenkadun kerrostalot.
Pirilän kaupunginosassa sijaitseva Vatselan kylä on suurelta yleisöltä piilossa oleva ”Raision varjelluin salaisuus”. Vielä 1900-luvun alussa kylässä oli neljä taloa: Yli-Isotalo (Ylinen), Ali-Isotalo (Alinen), Vähätalo ja Uurna. 1910-luvun lopulla…
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan…
Teos on taiteilijakirja. Teos on muodoltaan haitarikirja. Kuvien aiheena liikkeessä oleva pikkutyttö, Karlotta. Liittyy näyttelyyn Karlotta, Mörkö ja Meri Galleria Anhavassa 26.11.-19.12.2004.
Pyhäjärvinen seppä ja suutari Elias Tuoriniemi (1772-1840) hallitsi myös runoilun taidon. Vanhin hänen jälkipolville säilyneistä runoistaan Lystillinen laulu suuresta tupakan puutteesta tarkastelee Suomen sodan (1808-09) aikaista tupakkapulaa ja sen…
Tämä on juttu juomareista on tunnetuin Tuoriniemen runoista. Runon 413 kalevalamittaista säettä tarjoavat osuvia tuokiokuvia eri säätyjen elämästä. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Turun Viikkosanomissa 1826 ja sen jälkeen useina…
Runo kirpusta esittää sääty-yhteiskunnan herrat ja kerjäläiset kirpun tasapuolisesti kiusaamina. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen kansan vanhoja runoja -teoksen neljännessä osassa (1829).
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston henkilökuntaan kuuluivat vuonna 1934 vanhempi kirjastoapaulainen Sofia Purhonen, kirjastonhoitaja Ernesti Suolahti, nuorempi kirjastoapulainen Anni Saarto ja ylimääräinen apulainen Soini Mujo. Kuvasta puuttuvat…
Vuonna 1934 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto oli toiminut kymmenen vuotta uusissa tiloissaan Turuntien päässä. Kirjastotalon toiseen kerrokseen oli kesällä 1926 majoittunut Hämeenlinnan maakunta-arkisto. Lainauskerroksessa ovesta tullessa vasemmalla…
Uuden kirjastotalon avaaminen vuonna 1924 lisäsi kaupunkilaisten lainausinnokkuutta suuresti. Heti seuraavana vuonna vuosilainaus nousi kaksinkertaiseksi verrattuna siihen asti parhaaseen vuoteen 1918. Vuonna 1930 Hämeenlinnan kirjaston lainausluvut…
Kaikki Hämeenlinnan kaupunginkirjaston virat olivat vielä 1930-luvulla sivutoimisia, myös kirjastonhoitajan virka, jota vuodesta 1915 alkaen oli muiden toimiensa ohella hoitanut everstiluutnantti Ernesti Suolahti. Kirjastoapulaisia oli vuodesta 1931…
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vuonna 1924 käyttöön otetussa kirjastotalossa käsikirjasto sijaitsi ovesta tultaessa vasemmalla puolella omassa erillisessä tilassaan. Käsikirjaston aineistoon sai tutustua vain kirjastossa, kotilainoja sieltä ei…
Kun kaupunginkirjasto avattiin uusissa tiloissa vuonna 1924 siirryttiin samalla avohyllyjärjestelmään, mikä tarkoitti, että asiakkaat voivat vapaasti tutkia hyllyissä olevia kirjoja ja valita sieltä lainattavaa. Aikaisemmin teos valittiin kirjaston…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Ensimmäiset asiakirjamaininnat Hovinkartanon (Hofgård) alueesta ovat 1300-luvulta. Alkuperäinen rälssiuudistila perustettiin vuonna 1786. Kartano on ollut mm. Godenhjelm-, Gripenberg-, Leopold-, Engström- ja Furuhjelm-sukujen omistuksessa.…
Arkkiveisuista suosituimpia olivat onnettoman rakkauden balladit. Kolme uutta huwittawaa rakkauden laulua sisältää haikeita runoja kaipuusta ja eron tuskasta. ”Rakkauden muisto” ja ”Hannan laulu” ovat sulhasen jäähyväislauluja rakastetulleen. ”Poika…
Metsänhoitaja Aimo Manner toimi Pohjois-Karjalan uittoyhdistyksen uittopäällikkönä vuosina 1939-1958, jonka jälkeen hän jäi eläkkeelle.Aimo Mannerin exlibriksen on tehnyt B. E. Uttuslien vuonna 1945.
Nakkilan kirkon suunnitteli arkkitehti Erkki Huttunen ja se valmistui vuonna 1937. Kirkko on Suomen ensimmäisiä funktionalismia edustavia kirkkorakennuksia.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
