Ihmisiä Kanteleella Nikkilän pellolla n. 1930-luvun alkupuolella. Kuvassa oikealla on Elin Kajalo (o.s. Majander), joka ilmeisesti on tuonut iltapäiväkahvit pellolla työskentelevälle väelle.
Entisen sotilaan Nikolai Homilkan jälkikäteen tehdyssä rakennusluvan anomuksessa on kauniisti laveerattu piirustus yksinkertaisesta satulakattoisesta mökistä. Pieneen kaksikamariseen taloon liittyi lähes seinään kiinni rakennettu sivurakennus, jossa…
Nilakalla Rusinsaaren eteläpäässä kummelin äärellä Kaarina Grönvall ja maanviljelijä Pentti Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 18.10.1968.
Nilakan seudun metsätyönjohtajat kokouksessa. Kolmas vasemmalta Ilmari Saastamoinen, Matti Paananen Reijo Saviranta ja Kaarlo Kiljander. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 9.2.1968.
Nilakka- laiva liikennöi vuodesta 1909 lähtien Pielaveden, Keiteleen ja Iisveden välillä hoitaen matkustaja- tavaraliikennettä. Laivaliikenne oli merkittävä kulkumuoto silloin, kun tiestö ja autokalusto oli vielä kehittymätöntä. Vuosiluku ei…
Monet Kyrönkylän miehet rikastuivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen kullankaivuulla. Erityisen onnekas oli Nilla Kyrö, joka rakensi saamillaan ansioilla aluksi ison talon ja sen jälkeen vielä kaupan. Kultaa löytyi erityisen paljon Hangasojalta,…
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu päiväkirjamerkinnöistä ja muistoista taiteilijan Firenzen matkan ajalta. Käsin tehty kollaasi, sekatekniikka. Tekijän signeeraama, ex. 2/10.
Joensuun seutukirjaston maakuntaosastolle ja Pohjois-Karjalan museoon on päätynyt aineistoa liittyen von Fieandt -sukuun. Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus vuodelta 1882 löytyy Hushållet och köket -kirjasta. Kirjan välistä löytyi mm. Finlands…
Joensuun seutukirjaston maakuntaosastolle ja Pohjois-Karjalan museoon on päätynyt aineistoa liittyen von Fieandt -sukuun. Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus löytyy Ungdoms Postilla -kirjasta vuodelta 1882.
Nimismiehen vastaanotto kunnantoimistolla. Takana kanslisti Laura Tuppurainen ja apulaisnimismies Veikko Heimonen. Asiakkaina vas. Erkki Lammenvaara ja Erkki Laukkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.1.1971.
Timo Jäntti (oik.) oli hakemassa patruunoiden ostolupaa. Häntä palvelee Liisa Jääskeläinen. Nimismiehen vastaanotto entisessä Pirtolan kiinteistössä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 30.11.1978.
Teos on taiteilijakirja. - Julkaisu liittyy Kjartan Slettemarkin 1972 kansainväliseen näyttelyyn "Ni x on" ja sisältää fotomontaaseja Richard Nixonista. - J.O. Mallanderin lahjoitus kokoelmaan.
Saksalaiset tavoittivat v. 1943 hukkaparin Nangujärvellä. He saivat kaadetuksi naarassuden, mutta uros pääsi karkuun. Tästä ovelasta, noitasudeksi kutsutusta eläimestä tuli Ivalon paliskunnalle varsinainen riesa, sillä se tappoi kymmeniä poroja.…
Digitoitu dokumentti sisältää romaanin Noitaympyrä konekirjoitettuja käsikirjoitusliuskoja. Tekstissä on runsaasti lisäyksiä, muutoksia ja poistoja. Teksti alkaa liuskalta 71 ja päättyy liuskaan 133, josta on pyyhitty yli Pate Teikan itsemurha. Kaksi…
A. H. Snellman kertoo artikkelissaan Pohjanmaan noitaoikeudenkäynneistä. Suurin osa syytetyistä vapautettiin, osa menetti päänsä. Aihe epäilyille saatettiin saada arveluttavan suuresta varallisuudesta, mutta useimmiten syyte koski toisen ihmisen…
Teos on taiteilijakirja. Osmo Jokinen (1938-1985) oli suomalainen toimittaja, runoilija ja kulttuurivaikuttaja, jonka vuonna 1964 ilmestynyt Nollapiste on suomalaisen avantgarderunon klassikko: kirja, jossa ei ole ainuttakaan sanaa, pelkkiä pisteitä.
Noormarkun alue on muuttunut ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen myötä erämaasta eletyksi paikaksi. Se
on vähitellen tullut osaksi historiaa luonnon- ja kulttuurimaisemana. Historia antaa eletylle paikalle merkityksen. Noormarkku …
Ivalojokivarren asukkailla ei ollut joutoaikaa. Joutessaan he rakensivat veneitä, rekiä ja saaveja. Tuotteet myytiin Norjaan, mutta ne piti jättää keskentekoisiksi, joilloin niistä ei tarvinnut maksaa tullimaksua. Myös karvakenkiä myytiin.
Teos on taiteilijakirja. Vanhanaikaisella kirjoituskoneella kirjoitettuja visuaalisia runoja. Tekstiä englanniksi, ranskaksi, saksaksi ja italiaksi. Musta selkä, kannet harmaata pahvia. - Painos 850 kappaletta.
Auditorio purettiin rakennuksen huonokuntoisuuden vuoksi ja paikalle tuotiin Henrikin yhtenäiskoulun käyttöön moduulit. Moduulissa toimi metallityö- sekä kotitalousluokat. Myöhemmin tilaan sijoitettiin kunnan nuorisotila.
Itkukivi oli aikoinaan pitäjän naisten kokoontumispaikka, jossa he odottivat miestensä tuomioita läheiseltä käräjätalolta. Naiset itkivät kohtaloaan, josta siis kivi on saanut nimensä.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
