Kirkonkello 1986. Kirkonkello on samanikäinen kuin kirkkokin. Kellon on valanut Helsingissä v.1876 Rosberg ja Bade. Kello tuotiin rautateitse Lahteen ja sieltä hevosella Keiteleelle.
Kirkkovaltuusto 1971. Seurakunta 100v. Takana seisomassa vasemmalla: Yrjö Vuorela, Vesa Kananen, Arvo Konttinen, Eino Savolainen, Matti Jääskeläinen, Kaarlo Kiljander, Reino Koskinen ja Martti Kananen. Eturivi vasemmalta: Laila Raatikainen, Hanna…
Kirkkovaltuusto 1967. Edessä vas. Kirsti Paananen, sihteeri Bertta Harjula, Lauri Lehmuskoski, Heikki Kumpulainen, Arvo Jalkanen (taloudenhoitaja) ja Emil Saastamoinen. Takarivi: Kalevi Aitto-oja (kirkkovaltuuston varapj.), Kaarlo Kiljander, Aaro…
Kanteleella sijainneen Kirkkotien navetan edessä ovat Anna Jaakkola (vas.), Laila Ahola ja Anna-Liisa Rentola (Laakso).
Kuva on otettu n. 1940-luvun alussa.
Kesällä ja syksyllä Inariin kirkkoon pääsi kävellen ja vesiä myöten kulkemalla. Talvella kirkkomatkaan piti varustautua enemmän. Kirkolla oli usein myös kinkerit, jolloin ihmisiä opetettiin. Katekeettakoulu oli kirkon järjestämä kiertokoulu. Papit…
Kirkkopyhä Keiteleellä. Veteraanijärjestöjen, sotainvalidien ja Keiteleen Karjalaisten seppeleen viime sotien muistomerkille laskivat vasemmalta Eelis Tirkkonen, Viktor Härkin, Arttu Laukkanen ja Eino Savolainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Hämeenlinnan Kirkkopuistoon järjestettiin vuonna 1926 komea istutusryhmä, joka "oli tarkoitettu muistuttamaan kaupunkiin tulevia matkailijoita siitä, että Hämeenlinna tarjoaa kesäisin istutuksillaan, puistoillaan ja luonnonnähtävyyksillään heille…
Kirkkoniemi. Keitele, Hamula. 1920-luvulle ajoittuva rakennusryhmä. Viidestä rakennuksesta on jäljellä kaksi; päärakennus, joskin lyhyempänä kuin vanhempi tupa sekä kaksihuoneinen aittarakennus.
Werner Anselm Urhonen (1892-1977) oli Pukkilan kirkkoherrana vuosina 1932-1962. Hän sai rovastin arvonimen vuonna 1945. (Lähde: Martti Saaristo: Pukkilan historia. Järvenpää 1985: Lehtikarin Kirjapaino.)
Artikkeliin on suomennettu Kajaanin linnan ja siviiliseurakunnan silloisen pastori L. H. Backmanin ruotsinkielinen kertomus Kajaanin tilasta "vanhoina aikoina". Kertomus on päivätty 17. joulukuuta 1739.
Hämeenlinnan kirkossa ei enää 1930-luvulla ollut kylmä talvellakaan, mutta edellisellä vuosisadalla kirkossakäyntiin piti varautua pukeutumalla lämpimiin vällyihin. "Lämmityslaitoksen" tarpeellisuutta käsiteltiin vuonna 1880 kirkonkokouksessa, mutta…
Postikortti Hämeenlinnan kirkosta on luultavasti painettu 1900-luvun alussa, mutta valokuva on otettu jo aikaisemmin, mahdollisesti vuonna 1888. Samasta kuvasta on ilmestynyt muitakin postikorttiversioita, mm. A. Alopaeuksen kirjakaupan painattamana…
Teksti on kirjoitettu lyijykynällä. Teksti on kirjoitettu palstoittain ja paperi on taiteltu palstojen mukaan. Tekstissä ei ole otsikkoa ja vaikuttaa alkavan keskeltä. Kirjoittamisajankohta ei ole tiedossa.
Digitoitu dokumentti on keskikokoinen ruutulehtiö, joka sisältää kirjeluonnoksen ja neljä novellia. Kirjeluonnnos kirjailija Juhani Konkalle koskien juttujen kääntämistä venäjäksi. Laajuus kaksi sivua Kirjoituspaikasta ja -ajasta ei ole…
Osvald (Ossi) Olsoni (1859—1894) oli apteekkari A. F. Olsonin ja Evelina Olsonin poika.Täysiluokkaisen lukion puuttuessa Joensuusta Osvald ja veljensä Hugo joutuivat muuttamaan Kuopioon. Apteekkarin rouva, äiti Evelina alkoi kirjoittaa veljeksille…
Hugo Ferdinand Olsoni (1857—1936) oli joensuulainen apteekkari. Hänen vanhempansa olivat apteekkari Anders Olsoni ja Evelina Olsoni. Hugo opiskeli Helsingin yliopistossa filosofian kandidaatiksi, farmaseutiksi ja proviisoriksi. Hän peri isänsä…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
