Rantapiha on koko kunnan yhteinen virkistysalue, jonka omistaa Nousiaisten kunta ja jota isännöi Saksalan pienviljelijät ry. Kurjenrahkan kansallispuiston eri osien välissä.
Rantapihalta avautuu maisemat Savojärveen ja reitit Kuhankuonon…
Laivaliikenne Hämeenlinnan satamasta Vanajaveden rannoilla oleviin asutuskeskuksiin oli vielä 1920-luvulla melko vilkasta. Kuvassa keskimmäisenä näyttäisi olevan Hämeenlinnan höyrylaiva oy:n omistama Hämeenlinna-laiva, joka oli rakennettu vuonna 1925…
Räsälä. Keitele, Hamula. Päärakennus rakennettu ainakin kahdessa vaiheessa. Kamaripäädyn ikää ei varmuudella tiedetä, mutta sen arvellaan ajoittuvan 1800-luvun puolelle.
Valokuvaamo Waalijoki on ikuistanut tämän ratsumiehen. Kuvassa on Lauri Salmi noin vuodelta 1932 Uroin talosta Pukkilan Torpista. Hänellä on yllään ratsumiehen varustus ja kuvaan on nostettu näkyviin myös miekka.
Raudat (4_202 Honkajoki, Kirkonkylä). Honkajoen museon esine nro 202. Valmistettu raudasta. Muodoltaan kehämäinen. Laukaisumekanismi, jolla eläin jää jalastaan tai päästään loukkuun kahden rautakaaren väliin. Ansaosa on hammastettu.
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Rauhajärven Läsäkosken alueelta. Julkaisu sisältää kuvia ja tietoa alueen asutuksesta, kulkureiteistä, työstä, palveluista ja harrastuselämästä.
Rauhankatu 12:ssa sijaitsevan yksikerroksisen puutalon tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä. On mahdollista, että talo on pystytetty uudelleen vuoden 1832 tulipalon jälkeen. Lasimestari Lars Åström oli saanut tontin haltuunsa vuonna 1806. Sen jälkeen…
Rauhanmäen maisemia. Vasemmalle kohoamassa seuratalon edustalle Kari Konttisen omakotitalo ja Esko Toivasen omakotitalo. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 29.7.1971.
Teos on taiteilijakirja. Teos on vaalea vanerikotelo, jonka sisällä valokuvateos Rauhoitettu alue = Espace intime sekä CD-levy Ruutinkoski (kosken kohinaa). Numeroitu kpl (6/10).
Hyvillä kulkuyhteyksillä on ollut vaikutuksensa Raision nopeaan kasvuun, sillä tänne on ollut helppo tulla mistä päin tahansa. Ongelmana olivat kuitenkin Raision risteykset, jotka olivat maankuuluja vaarallisuudestaan. Kuvassa Rauman- ja Ohikulkutien…
Kuvan rautapyöräinen puukaasuttimella varustettu Major oli paikkakunnalla ensimmäisiä koneita, joka korvasi hevosen. Aarne Saastamoinen ajamassa Sulkavanjärven Hyvölän traktoria. Kuva Lea-Liisa Saastamoinen. Vuosiluku ei tiedossa.
Sisällissodan loppuvaiheessa Hämeenlinnan vuonna 1862 rakennettu asemarakennus paloi pahoin ammusvaunun räjähtäessä kaupungin valtauksen yhteydessä 26.4.1918. Saksalaisten joukkojen ampuma tykistökranaatti osui ratapihalla seisseeseen punaisten…
Hämeenlinnan vuonna 1862 valmistunut rautatieasema oli komea punatiilinen rakennus. Aikakauden tavan mukaan eri luokkien matkustajille oli rakennuksessa erilliset odotustilat. Oikeassa reunassa näkyy tavara-aseman päätyä ja aseman edessä levittäytyy…
Suomen ensimmäinen rautatieosuus avattiin vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Hämeen lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt suunnitteli tämän rataosuuden asemarakennukset, myös Hämeenlinnan punatiilisen aseman. Suomessa ei ollut aiempaa…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
