Pula-aikana Inarissa ei ollut savottatyömaita, joten Törmäsen miehet Eenok Niemelä, Sylve Lukkari ja Manu Törmänen lähtivät savottahommiin Sodankylän Pihtijoelle. Kämppäolot olivat alkeelliset eikä ruokakaan ollut kovin monimutkaista. Pääasiallista…
Armas Peltosen savottamiehen ura alkoi sahurina Vellijärven savotalla 1930-luvun alussa. Seuraavana vuonna työ jatkui Kessissä, josta puut uitettiin keväällä Inarijärveltä Paatsjokea pitkin Norjaan Pasvikin sahalle. Sieltä puut rahdattiin Eurooppaan,…
Inarissa oli ennen sotaa isot savotat. Pula-aikana haettiin töitä Sodankylän puolelta, mutta työvoimaa oli paljon ja töitä oli vaikea löytää. Inari oli 1920-luvulla pieni kylä, vain muutama talo. Tie tehtiin 1924, silloin tuli myös ensimmäinen auto.…
Villinä talvena lakkolaiset polttivat yhtäaikaa kaksi sunaa. Toinen palo Tsarmijärvellä ja toinen Kirakkavuonossa. Lakkolaisten tarkoituksena oli saada palkankorotusta. Tsarmijärven savotalla hakattiin jopa 450 000 tukkia. Ruokapuoli oli melko…
Savuhormipellin avausmekanismi (1_140 Honkajoki). Puusta ja narusta rakennettu katonrajassa oleva mekanismi, jolla avataan ja suljetaan savuhormin pelti. Liittyy ehkä kuvaan 1_139. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Arkkitehti Henrik Reinhold Helin piirsi Hämeenlinnaan noin 20 rakennusta yksin tai työryhmässä. Neljää lukuun ottamatta ne kaikki on purettu. Yksi Helinin säilyneistä rakennuksista on oluttehtailija Schmausserin kivinen yksityishuvila, jonka Helin…
Teos on taiteilijakirja. Mustassa pahvikotelossa vihkonen, joka sisältää saksankielisiä runoja sekä kuvituksena lino-tekniikalla riisipaperiarkeille painettuja puupiirroksia. Mukana kuvitettu esittelyvihkonen. Teos kuuluu 20-osaiseen sarjaan…
Scondia illustrata, 14-osainen Ruotsin historia, on Johannes Messeniuksen (n. 1579–1636) pääteos, jonka hän kirjoitti Kajaanin linnan vankeudessa: häntä syytettiin vehkeilystä katolisten kanssa.
Teos on taiteilijakirja. Sivuilla piirroksia ja liimattuja valokopiota. Kollasiteknikka. Sivut niitattu yhteen. Tehty 100 kappaletta, jokainen teos on erilainen.
Teos on taiteilijakirja. Mustassa kotelossa Pontus Carlen kuusi litografiaa (painanut Michael Cassé, Pariisi) sekä Maximilian Barckin irtolehdille painettu essee: Die Bild(er)-Welt(en) des Pontus Carle oder Die Souveräne Einsamkeit des Nordlichtes.…
Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja, jonka sivut on liitetty yhteen tikkaamalla ompelukoneella valkoisella langalla, lankojen päät näkyvissä. Teoksen inspiraationa Liz Cashdanin Islannin maisemia käsittelevät runot. Teos on tehty…
Teos on taiteilijakirja. Teos on kotelon sisällä, harmaa kansi. - Vesiväripuupiirroksia kirjana. Šeherazade on puupiirrostekniikalla käsinpainettu ja käsinsidottu kirja. Teoksen nimi viittaa Tuhannen ja yhden yön kertojaan ja liittyy itämaiseen…
Digitoidussa dokumentissa on kahdeksan liuskaa konekirjoitettua tekstiä, jossa on runsaasti muutoksia. Kyseessä lienee ensimmäinen käsikirjoitusluonnos romaaniin Yhdeksän miehen saappaat. Lisäksi on ruutulehtiöön kirjoitetut kolme sivua tekstiä,…
Digitoitu dokumentti ruskeanharmahtavakantinen keskikokoinen muistilehtiö, joka sisältää kosmos- ja punakynällä kirjoitettua Yhdeksän miehen saappaat -romaanin ideointia ja romaanin alkua ja tämän jälkeen Haanpään päiväkirjaa. Venäläisten…
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu lyijykynällä ja sinisellä kosmoskynällä pieneen ruutulehtiöön, jossa on vaalean kellertävänruskeat kannet. Dokumentti sisältää osia Yhdeksän miehen saappaat -teoksen käsikirjoituksesta sekä Haanpään päiväkirjaa…
Digitoitu dokumentti on kellertäväkantinen keskikokoinen lehtiö, joka on kirjoitettu kosmoskynällä. Se sisältää kuusi episodia romaanista Yhdeksän miehen saappaat. Kirjoituksen otsikko on "Seitsemän miehen saappaat (juttu jatkuu)". Tämä oli…
Digitoitu dokumentti on kapea pienikokoinen, vaaleankellertäväkantinen ruutuvihko. Takakannen kääntösivulla on merkintä " N. Pulkkinen, Myllymäki, Taipale". Vihko sisältää osia Yhdeksän miehen saappaat -teoksen käsikirjoituksesta ja sota-ajan…
Digitoitu dokumentti on kellertäväkantinen keskikoinen ruutulehtiö, joka on kirjoitettu lyijykynällä. Se sisältää kaksi episodia romaanista Yhdeksän miehen saappaat. Otsikko lehtiön alussa on Seitsemän miehet saappaat (juttu jatkuu).Vääpeli Soro on…
Digitoitu dokumentti on punakynällä korjailtua lyijykynätekstiä viivoitetulla lehtiöllä, jossa on 90 sivua. Dokumentti sisältää viisi osaa romaanin Yhdeksän miehen saappaat käsikirjoituksesta. Lehdellä 47 paperi muuttuu kapean ruutupaperilehtiön…
Teos on taiteilijakirja. Valokuva-albumin muotoon koottu kollaasi taiteilijan sukuhistoriaan liittyvistä valokuvista ja muista dokumenteista. Painos 10 kpl.
Teos on taiteilijakirja. Teksti on tehty japanilaisittain, sisältönä "kriitikon" puhe "taiteilijan" päiväkirjaa hyödyntäen, lisänä "kääntäjän" kommentteja. Ulkoasu jäljittelee japanilaista kirjataidetta. - Käsintehty paperi, lankasidos,…
Mattilan talollisten Oskari (Johan Oskar) ja Selma Perttilän (o.s. Mattila) lapset olivat kauppias Mauno Perttilä, tehtailija Vilho Perttilä, kauppias & maanviljelijä Simo Perttilä, rakennusmestari Kauko Perttilä, maanviljelijä Toivo Perttilä ja…
Julkaisussa Hämeenlinnan kaupungin, Hattulan kunnan ja Hämeenlinnan maalaiskunnan asettama toimikunta kannattaa maatalouskorkeakoulun sijoittamista Karlbergin kartanon alueelle Hämeenlinnaan. Perusteluiden mukaan sijaintia maaseudulla puolsivat…
Sementtimylly 15.8.1964. Kuvahetki työn lomassa Kummunkylän Päivölässä. Vasemmalta Niilo Saastamoinen, poika Niilo Saastamoinen, Antti Räihä ja Pekka Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.8.1964.
Rakennusmestari Hilpi Kummila siirsi Terijoen liikkeensä Hämeenlinnaan vuonna 1924. Kummilan sementtivalimotuotteisiin kuului enimmäkseen erilaisia betoniputkia, mutta myös mm. kukkamaljakoita ja portinpylväitä oli tarjolla. Liikkeeseen kuuluivat…
Teos on taiteilijakirja. Haitarikirja, jossa kolminkertaisesti taittuvat sivut. Kahden toisiinsa jatkona liittyvän sivuston kuvituksena on maalattu käärme, teksti kirjoitettu käsin. Näiden sivujen takana on kolmas sivusto, johon on maalattu keltainen…
Sepän pajan sisänäkymä (1_14 Honkajoki). Kattorakenteista päätellen kuvan 1_13 rakennus sisäpuolelta. Oikeassa laidassa tulipesä, keskellä ilmapuhallin. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Ensimmäisessä kuvassa ovat Hemmi Virtanen (vas.) ja Heikki Arrama. Kuva lienee 1940- tai 1950-luvulta.
Toisessa kuvassa on Arraman Syvänojalla sijainnut kotitila Pakkalan talo. Hattupäinen mies oikealla on todennäköisesti Heikki Arrama.
Seppälä. Keitele, Vuonamo. Sukutila vuodesta 1698 ja myös kantatila. Päärakennus ajoittuu 1800-luvulle. Tarkka rakentamisvuosi on tuntematon. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
