Riihimäen kauppa. Liikerakennus sijaitsi liikenteenjakajassa nykyisen Keskustien ja Veteraanitien risteyksessä (entisen Santalan huoltoaseman kohdalla). Riihimäen liikerakennuksessa toimivat ainakin kangaskauppa, jota piti Eila Aavikko, kahvila Melba…
Pukkilan Kirkonkylän raittia. Ensimmäisen kuvan vasemmassa reunassa on Riihimäen kauppa, jossa toimi muun muassa kahvila Melba. Melbassa oli Pukkilan ensimmäinen pajatso. Riihimäen liikerakennus sijaitsi nykyisten Keskustien ja Veteraanitien…
Kuvassa on Riihilahden tilan vanha päärakennus Lammin Porraskosken kylässä. Talon vanhin osa rakennuksen keskellä on peräisin 1790-luvulta, jolloin isäntänä oli Johan Johaninpoika. Tilalla toimi täysihoitola vuosina 1935–1939. Kesävieraita…
Riihen tulipesä (1_16 Honkajoki). Vasemmalla puolella riihen tulipesä ja muuri. Muurin päällä erinäisiä esineitä. Yläosassa näkyy nokeentuneita puurakenteita. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Riihen puinti 9.9.1976 Ikälänkylän Etelän riihessä. Vasemmalla Hugo Hirvonen, Nestori Vesterinen ja Reino Koskinen. Pielaveden ja Keiteleen -sanomissa 16.9.1976.
Rieston Jaakko oli selvännäkijä Sompiosta. Hän ennusti Tuomas Törmäselle, että tämän tuleva vaimo löytyisi hyvinkin läheltä ja olisi lappalainen. Tuomas ei ennustuksesta innostunut. Ennustus kuitenkin kävi toteen.
Keiteleen reserviupseerikerholla rantakalailta Vuonamon Kalliolla maanviljelijä Pentti Saastamoisen kodissa. Vieraina oli Pielaveden reserviupseerikerhon jäseniä. Kolmas vasemmalta Kallion isäntä Pentti Saastamoinen takanaan Aino-emäntä, Asko…
Hämeenlinnan tarkk’ampujapataljoonan Lammille sijoitettu reservikomppania aloitti toimintansa keväällä 1883. Porkkalan kartanon omistajalta aliluutnantti Etholenilta saatiin ostaa reservikomppaniaa varten 6,8 hehtaaria maata Ormajärven rannalta.…
Metsästysreissuilla voi törmätä kaikenlaisiin tilaanteisiin. Reilu viisikymmentä vuotta sitten Venäjän puolella oli sattunut ilmeisesti joku onnettomuus, sillä Suomujoen varsi ja Lutto olivat täynnä poron raatoja. Reino keräsi metsästyskaverinsa…
"Repolan risti
Pyhän Henrikin kerrotaan Satakuntaan lähtiessään määränneen, että jos hän matkalla saa surmansa, on risti pystytettävä siihen missä hänen ruumistaan vetävät härjät pysähtyvät.
Vielä vuodelta…
Kustaa Viljami Elovaara toimi Rengon seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1929–1946. Hän laati vuonna 1931 numerojärjestyksessä etenevän luettelon seurakuntansa hautausmaan muistomerkeistä ja niissä olevista muistolauseista. "Kunnioitus menneitä polvia…
Vuoden 1923 alusta voimaan tullut uusi köyhäinhoitolaki uudisti merkittävästi kuntien köyhäinhoitoa. Uusi laki velvoitti mm. rakentamaan kunnalliskoteja. Rengossa kunnalliskotia hankittiin ensi alkuun yhdessä naapurikuntien kanssa, mutta päädyttiin…
Rengon Pyhän Jaakon harmaakivikirkko on rakennettu 1400-luvun loppuvuosikymmenillä. Sen erikoisuutena Suomen keskiaikaisten kirkkojen joukossa on harvinainen kahdeksankulmainen pohja. Apostoli Jaakobille omistettu Rengon kirkko oli tunnettu…
Pyörien päällä liikkuva rehutehdas Osuuskaupan kutsumana esittäytyi rehumestari Pentti Sajalan (vas.) ja osastonhoitaja Vilho Mikkosen toimesta. Rehumestaria katsomassa maanviljelijä Sauli Huikari, maanviljelijä Kalle Paananen sekä hänen…
Teos on taiteilijakirja. "On October 5, 2007, Kristin Lucas became the most current version of herself when she succeeded in legally changing her name from Kristin Sue Lucas to Kristin Sue Lucas in a Superior Court of California courtroom. On the…
Referoidut kirjeet: 2.9 1892, 10.9.1892, 30.9.1892, 23.10.1892, 9.11.1892, 20.12.1892, 7.2.1893, 30.3.1893, 15.3.1894 ja pieni kirjelappunen, joka on päivätty Kuopiossa kesällä 1892. Referaattien kirjoittajaa ei tiedetä.
Savo-Karjalassa 1890 ilmestynyt Minna Canthin lehtikirjoitus. Kirjoitus oli vastaus samassa lehdessä 17.10.1890 julkaistuunnimimerkki K:n kirjoitukseen "Realistisesta kirjallisuudesta", jossa oli ulkomuistista poleemisesti selostettu Minna Canthin…
Teos on taiteilijakirja ja muodoltaan kansio. Sivuilla valokopioita futuristisista piirroksista, jotka liittyvät runopalindromeihin. Alkuperäiset runot ja piirrokset 1920-luvulta. Kansinimeke ja teksti venäjäksi ja osittain englanniksi. Numeroitu kpl…
Ensimmäinen rautatiesilta Vanajaveden yli rakennettiin 1870-luvulla, kun rataa jatkettiin Hämeenlinnasta Tampereen suuntaan. Ensimmäinen silta vaurioitui sisällissodassa. Kuvassa näkyvä uusi kaarisilta valmistui 1920-luvun alussa. Rautatiesiltaa…
Suomen ensimmäinen rautatieosuus avattiin vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Hämeen lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt suunnitteli tämän rataosuuden asemarakennukset, myös Hämeenlinnan punatiilisen aseman. Suomessa ei ollut aiempaa…
Hämeenlinnan vuonna 1862 valmistunut rautatieasema oli komea punatiilinen rakennus. Aikakauden tavan mukaan eri luokkien matkustajille oli rakennuksessa erilliset odotustilat. Oikeassa reunassa näkyy tavara-aseman päätyä ja aseman edessä levittäytyy…
Sisällissodan loppuvaiheessa Hämeenlinnan vuonna 1862 rakennettu asemarakennus paloi pahoin ammusvaunun räjähtäessä kaupungin valtauksen yhteydessä 26.4.1918. Saksalaisten joukkojen ampuma tykistökranaatti osui ratapihalla seisseeseen punaisten…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
