Teos on taiteilijakirja. Osmo Jokinen (1938-1985) oli suomalainen toimittaja, runoilija ja kulttuurivaikuttaja, jonka vuonna 1964 ilmestynyt Nollapiste on suomalaisen avantgarderunon klassikko: kirja, jossa ei ole ainuttakaan sanaa, pelkkiä pisteitä.
A. H. Snellman kertoo artikkelissaan Pohjanmaan noitaoikeudenkäynneistä. Suurin osa syytetyistä vapautettiin, osa menetti päänsä. Aihe epäilyille saatettiin saada arveluttavan suuresta varallisuudesta, mutta useimmiten syyte koski toisen ihmisen…
Digitoitu dokumentti sisältää romaanin Noitaympyrä konekirjoitettuja käsikirjoitusliuskoja. Tekstissä on runsaasti lisäyksiä, muutoksia ja poistoja. Teksti alkaa liuskalta 71 ja päättyy liuskaan 133, josta on pyyhitty yli Pate Teikan itsemurha. Kaksi…
Saksalaiset tavoittivat v. 1943 hukkaparin Nangujärvellä. He saivat kaadetuksi naarassuden, mutta uros pääsi karkuun. Tästä ovelasta, noitasudeksi kutsutusta eläimestä tuli Ivalon paliskunnalle varsinainen riesa, sillä se tappoi kymmeniä poroja.…
Teos on taiteilijakirja. - Julkaisu liittyy Kjartan Slettemarkin 1972 kansainväliseen näyttelyyn "Ni x on" ja sisältää fotomontaaseja Richard Nixonista. - J.O. Mallanderin lahjoitus kokoelmaan.
Timo Jäntti (oik.) oli hakemassa patruunoiden ostolupaa. Häntä palvelee Liisa Jääskeläinen. Nimismiehen vastaanotto entisessä Pirtolan kiinteistössä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 30.11.1978.
Nimismiehen vastaanotto kunnantoimistolla. Takana kanslisti Laura Tuppurainen ja apulaisnimismies Veikko Heimonen. Asiakkaina vas. Erkki Lammenvaara ja Erkki Laukkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.1.1971.
Joensuun seutukirjaston maakuntaosastolle ja Pohjois-Karjalan museoon on päätynyt aineistoa liittyen von Fieandt -sukuun. Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus löytyy Ungdoms Postilla -kirjasta vuodelta 1882.
Joensuun seutukirjaston maakuntaosastolle ja Pohjois-Karjalan museoon on päätynyt aineistoa liittyen von Fieandt -sukuun. Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus vuodelta 1882 löytyy Hushållet och köket -kirjasta. Kirjan välistä löytyi mm. Finlands…
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu päiväkirjamerkinnöistä ja muistoista taiteilijan Firenzen matkan ajalta. Käsin tehty kollaasi, sekatekniikka. Tekijän signeeraama, ex. 2/10.
Monet Kyrönkylän miehet rikastuivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen kullankaivuulla. Erityisen onnekas oli Nilla Kyrö, joka rakensi saamillaan ansioilla aluksi ison talon ja sen jälkeen vielä kaupan. Kultaa löytyi erityisen paljon Hangasojalta,…
Nilakka- laiva liikennöi vuodesta 1909 lähtien Pielaveden, Keiteleen ja Iisveden välillä hoitaen matkustaja- tavaraliikennettä. Laivaliikenne oli merkittävä kulkumuoto silloin, kun tiestö ja autokalusto oli vielä kehittymätöntä. Vuosiluku ei…
Nilakan seudun metsätyönjohtajat kokouksessa. Kolmas vasemmalta Ilmari Saastamoinen, Matti Paananen Reijo Saviranta ja Kaarlo Kiljander. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 9.2.1968.
Nilakalla Rusinsaaren eteläpäässä kummelin äärellä Kaarina Grönvall ja maanviljelijä Pentti Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 18.10.1968.
Entisen sotilaan Nikolai Homilkan jälkikäteen tehdyssä rakennusluvan anomuksessa on kauniisti laveerattu piirustus yksinkertaisesta satulakattoisesta mökistä. Pieneen kaksikamariseen taloon liittyi lähes seinään kiinni rakennettu sivurakennus, jossa…
Ihmisiä Kanteleella Nikkilän pellolla n. 1930-luvun alkupuolella. Kuvassa oikealla on Elin Kajalo (o.s. Majander), joka ilmeisesti on tuonut iltapäiväkahvit pellolla työskentelevälle väelle.
Linnankadun loppupään rinnetontilla sijaitsevan puisen asuintalon rakennutti vuonna 1863 luutnantti Anselm Grahn. Grahnin jälkeen omistajina olivat mm. pastori A. Appelqvist ja kauppias Osk. Isaksson, joka perusti Hämeenlinnaan kangas-, hattu- ja…
Tuulimylly, ns. harakkamylly, Metsämaan Korvenkylän Niittymäessä, muistitiedon mukaan 1860-luvulta. Siirretty Someron museoon 1964. Taustalla talon päärakennus.
Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…
Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…
Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…
Niilo Lehtisen (edessä vas. kaksi naista sylissään) läksiäistanssit Pukkilan työväentalolla 18.8.1929. Lehtinen muutti ensin Yhdysvaltoihin ja sitten Argentiinaan, jossa asuu edelleen Lehtinen-nimisiä henkilöitä.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
