Nousiaisten kunnan virkistysalue Pikisaaressa, Askaisissa, lähellä Louhisaaren kartanoa. Saunaa lämmitetään kesäkaudella. Saunarakennuksessa olevaa takkahuonetta voi vuokrata. Ranta on lapsiystävällinen matalan rantaveden ansiosta.
Piirolan riihi oli Pukkilan Kirkonkylässä suurin piirtein Eero Liljan talon kohdalla. Riihen alapuolella oli Pukkilan kanttorina vuosina 1932-1956 toimineen ja eläkkeelle siirryttyään takaisin Pukkilan muuttaneen Eino Piirolan kettutarha. Piirola…
Piharakennus (1_83 Honkajoki). Hirsirakenteinen yksikerroksinen asuin- ja aittarakennus. Rakennuksen toinen puoli ilmeisesti asuinkäytössä, toinen puoli ikkunaton. Vasemmalla takana näkyy tilan päärakennus. Sama rakennus eri kuvakulmasta kuin kuvassa…
Piharakennus (1_82 Honkajoki). Hirsirakenteinen yksikerroksinen asuin- ja aittarakennus. Rakennuksen vasen puoli ilmeisesti asuinkäytössä, oikea puoli ikkunaton, jossa kaksi matalaa ovea. Saattavat olla aittoja. Sama rakennus kuin kuvassa 1_83.…
Kuvissa on kauppias Mauno Perttilän vanha kauppatalo Kanteleella.
Ensimmäisessä kuvassa on vanhan kaupan julkisivu. Vasemmassa päädyssä oli kioski, jossa oli penkit, pöydät ja jakkarat sekä kaupan puolelta avattava kioskiluukku. Soittokelloa…
Perttilän rakennukset Naarkoskella. Oikealla näkyy kulma vuonna 1956 valmistunutta Impi ja Vilho Perttilän uutta hallinto- ja asuinrakennusta. Vasemmalla on vanha päärakennus, jonka yläosa rakennettiin rakennusmestari Kauko Perttilän suunnitelman…
Mauno Perttilän kaupan myymäläautojen lastauspaikka. Oikealla ovat uudet autot ja vasemmalla käytöstä poistuva, kuorma-auton lavalle rakennettu kylän ensimmäinen kauppa-auto. Taustalla näkyy uuden kauppatalon pääty.
Mauno Perttilän kaupan piharakennukset Kanteleella. Perttilä osti Otaman talon vanhat rakennukset, joiden seinään on kuvassa kiinnitetty vaalimainoksia. Kyseessä ovat ensimmäiset sotavuosien jälkeiset eduskuntavaalit, jotka pidettiin maaliskuussa…
Kanteleella sijainneen Perttilän kaupan pihalla ovat Leena Luoto (vas.), Sirkka Soirola (Rousi), Pirkko Otama (Takala), Ella Perttilä ja hänen edessään Eeva Perttilä.
Toisessa kuvassa on Ella Perttilä. Taustalla näkyy kaupan kuorma-auto ja…
Vähä-Jukurin tilan palovakuutusasiakirja vuodelta 1937.
Vakuutuskirjasta näkee, miten uusjaon takia tilan asuinrakennus ja riihi sijaitsivat yhä kylässä, mutta saunarakennus uudella paikalla. Tämän johdosta saunarakennuksen vakuutussumma oli…
Hämeenlinnan vapaapalokunta perustettiin vuonna 1873. Tuolloin neljäkymmentä kaupunkilaista halusi perustaa vapaaehtoisen "palosammutus- ja korjausjoukkion" avuksi yleiselle palokunnalle. Palokaluston hankkimiseksi kerättiin rahaa mm. järjestämällä…
Palokunnankadun varrella Rantatorin kohdalla olevista rakennuksista on nykyään jäljellä vain keskellä näkyvä Palokunnantalo. Sen itäpuolella sijainneessa talossa toimi Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, jonka oppilaille pidettiin liikuntatunteja…
Fredrika Wetterhoff osti vuonna 1893 työkouluaan varten oman rakennuksen Vanajaveden rannasta silloisen Panimokadun varrelta. Rakennusta korotettiin kahteen otteeseen 1920-luvulla. Postikortissa on kuvattuna Wetterhoffin työkoulun rakennus…
Nykyään Palanderin talona tunnetun rakennuksen rakennutti vuonna 1861 tarkka-ampujapataljoonan kapteeni Anselm Grahn. Grahn muutti pian kuitenkin perheineen pois Hämeenlinnasta ja myi talon vuonna 1873 lehtori Magnus Gaddille, jonka aikana…
Pakkahuoneet olivat varastotiloja, joissa tullattavat tavarat odottivat tarkastamista ja tullimaksun määräämistä. Tullimaksun maksamisen jälkeen lasti purettiin ja siirrettiin pakkahuoneeseen jälkitarkastusta varten. Tämän pakkahuoneen rakentamisesta…
Kuvissa Nousiaisten Paijulan alakoulun rakennukset. Vanhempi rakennus on vuodelta 1912 ja uudempi vuodelta 1991. Uudisosassa on eskarilaisten opetustila ja liikuntasali.
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema asunto-osakeyhtiö Paavonkulma oli valmistuessaan vuonna 1929 Hämeenlinnan suurin rakennushanke ja korkein talo viisine kerroksineen. Rakennuksessa oli myös kaupungin ensimmäiset hissit. Tohtori Ensio…
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema Paavonkulman punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1929 Palokunnankadun ja Rauhankadun kulmaukseen. Kulmarakennuksessa on liikekerroksen lisäksi neljä asuinkerrosta. Rauhankadun puolella on tornimainen…
Vuonna 1812 Kajaanin silloisen pormestari Carl Georg Flanderin kirjoittama kertomus Kajaanin kaupungin vaiheista sekä tärkeimmistä tapahtumista ja asioista.
Kirjoituksessa käsitellään kaupungin asioita aina kaupungin perustamisesta vuonna 1651 sen…
Onnentemppeliksi nimitetty huvimaja sijaitsee korkean kivikummun päällä melko lähellä Aulangontietä suunnilleen hotellin kohdalla. Onnentemppelin rakennusjankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta sen uskotaan olevan peräisin Aulangon puiston…
Kiinalaisvaikutteinen Onnentemppeli Aulangon puistossa on rakennettu tiilistä kivisen kummun päälle. Ikkunoita reunustavat luonnonkivet ja katto on tehty tummista paanuista. Alun perin ikkunoita koristivat lasimaalaukset. Kivikasan toisella puolella…
Todennäköisesti jo Aulangon puiston rakennusvaiheessa 1880-luvulla rakennettiin myös kuvan Onnentemppeli. Pieni tiilinen punaiseksi maalattu paviljonki nousi kivilohkareista kootun kukkulan laelle. Onnentemppelille noustiin puisia portaita pitkin.…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
