Aineistot (yhteensä 110)

  • Aihe on tarkasti "1900-luku (vuosikymmen)"

1900-luku (vuosikymmen)
Höyrylaiva Ahti on kiinnittynyt Hämeenlinnan satamaan. Ahti liikennöi Vanajavedellä ainakin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Huvimatkojen järjestäjät kehuivat lehti-ilmoituksissaan Ahtia ketteräksi ja nopeakulkuiseksi. Laivan taustalla on…

Avainsanat: , , , ,

Rytkönen, Enok
1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnassa sijaitseva Katumajärvi on tarinan mukaan saanut nimensä siitä, että pakkokäännytetyt hämäläiset kävivät järvessä pesemässä saamansa kristillisen kasteen pois. Katumajärveen liittyy muitakin vanhoja kansantarinoita, mm. Theodolinda…

Avainsanat: , , , ,

Böök, A. Th.
1900-luku (vuosikymmen)
Talvisen valokuvan Katumajärven rannasta on ottanut 1900-luvun alkuvuosina hämeenlinnalainen opettaja ja kirjailija Albert Theodor Böök.

Avainsanat: , , , , ,

1899-1901
Ensimmäisellä sortokaudella (1899–1905) julkaistiin ns. kuutamokortteja, joiden tarkoitus oli protestoida aikakauden venäläistämispyrkimyksiä vastaan. Kuutamokortit painettiin usein sinertävälle kartongille öisen vaikutelman saavuttamiseksi. Tässä…

Avainsanat: , , ,

Rytkönen, Enok
1900-luku (vuosikymmen)
Soutuveneet ovat Vanajaveden rannassa Birger Jaarlin kadun alkupäässä tässä 1900-luvun alkuvuosien postikorttikuvassa. Edessä poikittain kulkee silloinen Rantakatu, nykyinen Arvi Kariston katu. Ensimmäisenä Birger Jaarlin kadun vasemmalla puolella…

Avainsanat: , , , , ,

1900-1909
1900-luvun alun postikorttikuvan aiheena on Hämeen linna Vanajavedeltä päin katsottuna. Lähinnä rantaviivaa kehämuurin itäkulmassa näkyy 1500-luvun harmaakivinen rondelli ampuma-aukkoineen. Kehämuurin ulkopuolella oli alun perin neljä pyöreää…

Avainsanat: , , ,

Favén, A. E.
1902
Hämeenlinnan kansakoulujen kolmas toimintakertomus käsittelee kaupungin kansakoululaitoksen tilaa kymmenvuotisjaksolla 1892-1902. Hämeenlinnan kansakoulujen tarkastaja, lyseon lehtori A. E. Favén kuvaa kulunutta jaksoa verrattain onnelliseksi.…

Avainsanat: , ,

Manner, Viktor
1909
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) selvitti vuonna 1909 Hämeenlinnan kaupungin terveydenhoidon tilannetta kaupungissa pidettävää Suomen terveydenhoitoyhdistyksen kokousta varten. Vaikka kokous peruuntuikin, Mannerin selvitys julkaistiin…

Avainsanat: , , , , ,

Böök, A. Th.
1905
Hämeenlinnan vuonna 1875 perustettu eläinsuojelusseura oli julkaissut 25-vuotiskertomuksensa vuonna 1900. Tämän jatkoksi seuran puheenjohtaja ja sihteeri A. Th. Böök kirjoitti vuonna 1905 seuran 30. vuosikokousta varten kertomuksen kokousta…

Avainsanat: , , , ,

Böök, A. Th.
1910
Vuonna 1910 eläinsuojelusseuran puheenjohtajana toimi edelleen A. Th. Böök, joka kirjoitti jälleen kertomuksen edeltävältä viisivuotiskaudelta seuran 35. vuosikokousta varten. Seuran sihteeriksi oli vaihtunut kauppias K. F. Björkbom. Kertomuksen…

Avainsanat: , , ,

Manner, Viktor
1909
Asumisen ahtaus ja asuntojen huono kunto oli yleistä varsinkin alemmissa sosiaaliryhmissä vielä 1900-luvun alkupuolella niin Hämeenlinnassa kuin muissakin kaupungeissa. Pienimmissä, vain yhden huoneen käsittävissä asunnoissa asui keskimäärin 2,8…

Avainsanat: , , ,

1907 - 1909
Eversti Hugo Standertskjöld rakennutti Aulangonvuorelle 33 metriä korkean näkötornin vuosina 1906–1907. Jyrkkään rinteeseen tornin juurelta alas Karhuluolalle rakennettiin mutkittelevat graniittiset portaat, joissa on 322 askelmaa. Pudotusta tälle…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeen lääninhallituksen empiretyylinen kivirakennus Hämeenlinnan torin pohjoislaidalla kuuluu sekä rakennus- että kulttuurihistoriallisesti Hämeenlinnan arvokkaimpiin rakennuksiin. Arkkitehti C. L. Engelin suunnittelema kolmikerroksinen…

Avainsanat: , , ,

1904-1905
Tämä etupuoleltakin täyteen kirjoitettu postikortti on lähetetty Pälkäneeltä vuonna 1905. Hämeen linna on kuvattu korttiin suurin piirtein nykyisen kirjaston rannasta. Linnan länsipuolella näkyy arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnittelema…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hugo Standertskjöld rakennutti Karlbergin kartanon päärakennuksen uudestaan barokkityyliin vuonna 1890. Arkkitehti Waldemar Aspelin käytti hyväkseen vanhan rakennuksen runkoa ja säilytti sen kaksikerroksisen keskiosan. Ristipäädyn muoto korvattiin…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Vanajaveden yli Keinusaaresta keskustaan vei vielä 1900-luvun alkuvuosina puinen Pitkäsilta. Vanha silta oli valmistunut vuonna 1878 ja sillan kupeessa Pinellan rannassa näkyvä hevosuittolaituri 1850-luvulla. Sillan tuleva purku on jo kortin…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Turengin asema Janakkalassa on yksi vuonna 1862 avatun Helsinki–Hämeenlinna-rataosuuden alkuperäisistä asemarakennuksista. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnittelemassa puisessa asemarakennuksessa oli kolme odotushuonetta, kaksi…

Avainsanat: , , ,

1900
Ortodoksinen Pyhän Aleksanteri Nevskin sotilaskirkko valmistui vuonna 1900 Pikkutorille kaupungin keskustan länsireunalle. Kirkkoa varten tilattiin kymmenen kelloa Pietarista. Kellot valettiin enimmäkseen kuparista, jota saatiin armeijan käytöstä…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Fredrika Wetterhoff perusti vuonna 1885 Hämeenlinnaan nuorille tytöille tarkoitetun käsityökoulun. Aluksi koulu toimi Hämeenlinnan rouvasväenyhdistyksen vuokralaisena, sen jälkeen mm. laamanni Wetterhoffin talossa Pikkutorin varrella. Työkoulua…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus aloitti toimintansa 1.9.1901. Koulu sai alkunsa, kun Eva Savoniuksen tyttökoulu Privata svenska flickskolan i Tavastehus asteittain muutettiin yhteiskouluksi. Ruotsalainen…

Avainsanat: , , ,

1900–luku (vuosikymmen)
Nuoret hämeenlinnalaisnaiset on kuvattu talvisessa maisemassa viime vuosiadan alussa. Edessä vasemmalla rouva Aino Suolahti ja oikealla neiti Hilma Aakkula. Muita henkilöitä ei ole tunnistettu.

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Venäläissyntyinen kauppias Vasili Sokoloff perusti hedelmä-, herkku- ja siirtomaatavaroidenkaupan Hämeenlinnaan vuonna 1897. Sokoloffin kauppaliike sijaitsi Hallituskadulla tontilla nro 56. Rakennus on purettu, mutta nykyään talo olisi suurin…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
"Eikö tämä ole kaunein maisemakortti H:linnan ympäristöltä?" kysyy postikortin lähettäjä vuonna 1908. Vuonna 1878 valmistunut Hämeenlinnan vanha puinen Pitkäsilta on tässä kuvassa vielä paikallaan. Vanha silta oli myös kaupungin nuorison…

Avainsanat: , , , ,

1900–luku (vuosikymmen)
Räätäli Ståhlbergin talo Prykikadun (nykyisen Palokunnankadun) varrella tontilla nro 37 oli rakennettu 1780-luvulla, ja se oli yksi harvoja Hämeenlinnan palolta säästyneitä rakennuksia. Talon eteen kadun varteen rakennettiin suojeluskuntatalo Hämeen…

Avainsanat: , , , ,

H. A. H. (Hans. A. Hanson)
1900-luku (vuosikymmen)
1900-luvun alussa keskustasta Läntiselle Viertotielle (nyk. Turuntielle) kuljettiin Kuivansillan yli. Vasemmalla kuvassa näkyy Suomenkasarmien puurakennuksia. Vuosina 1881–1901 Suomella oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, ns. vanha…

Avainsanat: , , , , , ,

Böök, A. Th.
1900-1909
Läntinen Viertotie johti Hämeenlinnan keskustasta Kuivansillan yli länteen päin 1900-luvun alussa. Tie tunnettiin myös Chaussé-katuna. Viertotie on vanha nimitys rakennetun kaupunkialueen ulkopuolisille maanteille, joilta vaadittiin kestävyyttä…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Näkymää Kuivansillan länsipäästä keskustaan päin noin vuonna 1909 hallitsee aivan vuosisadan alussa rakennettu ortodoksinen sotilaskirkko. Sillan takana kadun vasemmalla puolella on vuonna 1906 valmistunut Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun…

Avainsanat: , , , , ,

Rytkönen, Enok
1906
Enok Rytkönen kuvasi Hämeen linnan vuonna 1906 veden yli Vanajaveden itärannalta. Linnassa ja sitä ympäröivissä rakennuksissa toimivat tuolloin naisvankila ja lääninvankila. Päälinnaa ja 1700-luvun kehämuurirakennuksia oli ryhdytty muuttamaan…

Avainsanat: , , ,

Rytkönen, Enok
1904-1905
Hämeen linna on kuvattu tähän postikorttiin veden yli silloisen Rantapuiston kävelytieltä päin. Rantapuiston ja linnan välillä oli vetisen niityn reunassa kaupungin venevalkama. Linnan vasemmalla puolella näkyy arkkitehti L. I. Lindqvistin…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
1900-luvun alkuvuosien postikortissa on kuvattu näkymä Varikonniemestä kohti kaupungin keskustaa. Vasemmalla kohoaa kirkon torni ja oikealla Hämeenlinnan lyseon rakennus. Lyseon ja rannan välissä sijaitsi olutpanimo, jonka oli perustanut kapteeni…

Avainsanat: , , , , ,

Böök, A. Th.
1900-luku (vuosikymmen)
Kivisellä Pyövelinmäellä tehtiin jo 1840-luvulla kallioiden räjäytystöitä ja maaston tasaamisia, joista kertyi runsaasti kiviä käytettäväksi puiston rakennelmissa. Kiviä käytettiin mm. pitkiin kiviaitoihin, jotka rajasivat puistoa sen länsi- ja…

Avainsanat: , , , , ,

Palander, E.
1900-luku (vuosikymmen)
Rautatiesilta Vanajaveden yli rakennettiin 1870-luvulla, kun rataa jatkettiin Hämeenlinnasta Tampereen suuntaan. Silta oli matala, mutta se oli rakennettu käännettäväksi, niin että suuremmatkin laivat pääsivät kulkemaan sen kohdalta. Sisällissodan…

Avainsanat: , , ,

H. A. H. (Hans A. Hanson)
viimeistään 1905
Hämeenlinnan 1870-luvulla rakennettu rautatiesilta on tässä postikortissa kuvattuna Vanajaveden länsirannan puolelta 1900-luvun alkuvuosina. Alkuperäinen rautatiesilta oli käännettävä, mutta sen kääntökoneisto vaurioitui sisällissodan aikaisessa…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan moottorivene oy:n vene Nopea liikennöi Vanajavedellä kaupungin ja Mierolan väliä vuodesta 1908 alkaen. Nopealla oli pysäkki myös Kaupunginpuiston kivilaiturissa. Kivilaituri rakennettiin vuonna 1864 ja se sijaitsi suoraan…

Avainsanat: , , , , ,

H. A. H. (Hans. A. Hanson)
1900-luku (vuosikymmen)
Lääninarkkitehti C. A. Edelfelt suunnitteli Kaupunginpuistoon sveitsiläistyylisen puistoravintolan, joka avattiin vuonna 1861 toukokuussa Floran päivänä. Edelfelt oli myös yksi ravintolahanketta ajaneen Parkkiyhtiön perustajista. Puistoravintola…

Avainsanat: , , , , ,

1904
Hämeen linnan pohjoispuolella sijaitseva Pyövelinmäki kuului 1800-luvulla Ojoisten kartanon maihin. Kuvernööri Otto Carl Rehbinder alkoi rakennuttaa aluetta puistoksi 1840-luvulla. Puistoon istutettiin jalopuita ja rakennettiin polkuja, pengerryksiä,…

Avainsanat: , , , , ,

Fieandt, Nanna von
1900-luku (vuosikymmen)
Niemelän torppa sijaitsi Mäskälän Paavolassa Katumajärven itäpuolella. Paavola kuului osana Katisten kartanoon. Niemelän torpan rakennusryhmä oli rakennettu perinteiseen länsisuomalaiseen umpipihamalliin. Torppa tyhjeni asukkaistaan vuonna 1907.…

Avainsanat: , , , , ,

Fieandt, Valborg von
1900-luku (vuosikymmen)
Katumajärven rannalla Mantereenvuorella oli 1900-luvun alkuvuosina hieno näköalapaikka. Vasemmalla näkyy Tuomarinsaari ja kuvan keskelle oikealta ulottuu Pitkäniemi. Kortissa on käsinkirjoitettu teksti: Tämän valokuvan on Ipi itse ottanut. Ipi oli…

Avainsanat: , , , , , ,

H. A. H. (Hans A. Hanson)
1899-1902
Katumajärven ympäristö kuului 1900-luvun alkupuolella vielä Vanajan kuntaan. Jo 1800-luvun lopulla Katumajärven rannoille alkoi muodostua huvila-asutusta. Pitkälläniemellä on kaksi vanhaa huvilaa, Koivisto ja Hongisto. Koivisto on ilmeisesti…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan Rantapuistoa alettiin kaunistaa istutuksilla vuonna 1889 kaupunginlääkäri Carl Henrik Bartramin aloitteesta. Vuonna 1904 perustettu ja lehtori A. Th. Böökin johtama puistovaliokunta täydensi puiston istutuksia mm. tilaamalla ulkomailta…

Avainsanat: , , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Ruotsissa painetussa postikortissa on kuva-aiheena Hämeen linna. Kuva on peräisin 1700-luvun alun ruotsalaisesta suurteoksesta Suecia Antiqua et Hodierna. Teos sisältää Erik Dahlbergin piirrosten pohjalta tehtyjä kuparikaiverruskuvia 1600-luvun…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie valmistui vuonna 1862. Rataosuuden asemien arkkitehti Carl Albert Edelfelt suunnitteli myös Hämeenlinnan ensimmäisen punatiilisen asemarakennuksen. Asemarakennuksen ensimmäinen kerros oli tarkoitettu…

Avainsanat: , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan verkatehdas perustettiin vuonna 1895. Vanajaveden rannalla Keinusaaressa sijaitsevalle kaupungin vuokraamalle tontille rakennettiin kutomo ja voima-asema, sen jälkeen kehräämö ja korjauspajat. Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja oli…

Avainsanat: , , ,

Palander, E.
1900-luku (vuosikymmen)4
Hämeenlinnan lyseon lehtori E. W. Palander (1845-1914) kuvasi viime vuosisadan alussa näkymän Keinusaaresta kohti kaupungin keskustaa ja kirkkoa. Kuvan oikeassa reunassa näkyy vuonna 1838 rakennetun kruununmakasiinin nurkkaa. Kruununmakasiineja…

Avainsanat: , , , ,

Böök, A. Th.
1904
Vanhin tunnettu silta Vanajaveden yli sijaitsi 1600-luvulla linnan pohjoispuolella, suunnilleen nykyisen rautatiesillan kohdalla. Seuraava silta rakennettiin linnan ja Hätilänniemen välille 1740-luvulla. Ensimmäinen silta nykyiselle siltapaikalle…

Avainsanat: , , , ,

H. A. H. L. (Hans A. Hanson, Lübeck)
1900-luku (vuosikymmen)
Rantapuistoa kaunistettiin istutuksilla 1890-luvulla ja uudelleen vuoden 1904 jälkeen. Tässä kuvassa puisto näyttää kovin autiolta, joten kuva on luultavasti otettu ennen lehtori A. Th. Böökin istutustoimia 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan kustavilaistyylinen kirkko valmistui vuonna 1798. Kirkkorakennus oli alun perin pyörökirkko, jossa oli holvattu kupolikatto. Vanhasta kaupungista 1800-luvun alkuvuosina siirretty kellotapuli tuhoutui Hämeenlinnan palossa 1831, ja…

Avainsanat: , , , ,

H. A. H. (Hans A. Hanson)
1900-luku (vuosikymmen)
Pikkutorin laidan puinen empiretalo on alun perin rakennettu asuinkäyttöön vuonna 1832, heti Hämeenlinnan palon jälkeen. Vuosina 1886–1888 Fredrika Wetterhoffin työkoulun kutomo-osasto toimi talossa, jonka silloin omisti Fredrikan isä, laamanni G. A.…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Vanajaveden yli johtava Hämeenlinnan vanha Pitkäsilta oli käytössä vuosina 1878–1909. Pitkäsilta edusti perinteistä puurakentamistapaa tukiansaineen. Pian rakentamisen jälkeen 1880-luvulla puusillan kestävyys alkoi herättää suuria epäilyksiä.…

Avainsanat: , , , ,

Böök, A. Th.
1900-luku (vuosikymmen)
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder perusti Hämeenlinnan kaupunginpuiston eli Parkin 1800-luvun puolivälissä. Viime vuosisadan alun postikortissa näkyy tien reunassa Parkin länsilaidan kiviaitaa. Postikortin on lähettänyt kirjailija Hilja Haahti…

Avainsanat: , , , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: