Keiteleen äitejä kirkonkylän kansakoulun äitienpäiväjuhlassa. Vasemmalta Arvo Jalkanen ja Aili Laukkanen. Oikealta Enni Huttunen, Lea Raatikainen, Iida Ihalainen, Vilma Keränen ja Armi Laukkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 14.5.1965.
Sulkavanjärven koulun kolmannen luokan tytöt lausuivat Kantelettaresta äitienpäiväjuhlassa. Vasemmalla Paula Räisänen, Virpi Jääskeläinen, Sirkka Jauhiainen ja Mervi Tikkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.5.1966.
Kuvat esittävät Kanteleen seurantalolla pidettyjä, nuorisoseuran järjestämiä äitienpäiväjuhlia.
Kolmannesta kuvasta on tunnistettu Ilmari Siltala (vas., ikkunassa) ja Reino Nuuttila (vas., terassilla).
Hämeen heimoliitto perustettiin vuonna 1924 edistämään Hämeen henkistä ja taloudellista kehitystä lähinnä kotiseutuhengen vaalimisen merkeissä. Liiton ensimmäisiä heimojuhlia vietettiin perustamisen yhteydessä Hämeenlinnassa kesällä 1924. Vuonna 1934…
Hämeen heimoliitto järjesti 16.-17. kesäkuuta 1934 Hämeen heimojuhlat Hämeenlinnassa. Koristeellinen portti toivotti juhlaväen tervetulleeksi Pitkänsillan Keinusaaren puoleisessa päässä. Myös Heimojuhlien ohjelmalehtinen vuodelta 1934 on digitoituna…
Kummunkylän Siirtolassa hirvipeijaiset. Vasemmalla emännät Augusta Hänninen, Hilda Nuutinen, Aino Vesterinen ja Kerttu Nuutinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 10.11.1967.
Itsenäisyyden 10-vuotisjuhla Rauhamäen Seurojentalolla 6.12.1927. Juhlasali on koristeltu lipuin ja kreppipaperiköynnöksin. Seppo Satamo toi Vellamolle 22.6.1991.
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Joen suistossa oli jo tuolloin asutusta. Pääasiassa asutus oli keskittynyt Utraan. Utra oli 1800-luvulla suuri teollisuusyhdyskunta, jossa oli muun muassa lasitehdas…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi ruutukaavalle Gyldénin asemakaavaa…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi ruutukaavalle Gyldénin asemakaavaa…
Joensuussa toimi 1900-luvun alussa kaksi teatteriryhmää: Työväenyhdistyksen näytelmäseura sekä Joensuun näytelmäseura.Joensuun näytelmäseuran käsiohjelmasta vuodelta 1914 löytyy mm. seuraavia nimiä: Eino Pakarinen, Aino Pakarinen, Hanna Varis, Juho…
Joensuun kaupungin ensimmäisinä vuosikymmeninä kaupungin hallintoelimet toimivat entisessä kauppias A. J. Mustosen talossa. Tilat olivat kuitenkin liian pienet, eikä muita sopivia paikkoja kokouksia, iltamia, teatteria tai konsertteja varten ollut.…
Valokuva-albumissa kuva on otsikoitu: "Johan Niemisen juhlat Kanteleella".
Kuvassa auton lavalla Olga Sipponen (vas.), Ilmi Nieminen, Eino Telakivi, Anne Telakivi ja August Varamo.
Auton takana Urho Jokinen (vas.), Helmi Jokinen, Karin Varamo…
Kansallismielinen nuorisoliitto oli Suomalaisen puolueen (vanhasuomalaiset, suomettarelaiset) yhteydessä toiminut nuorisojärjestö. Suomalainen puolue oli yksi Suomen autonomian ajan puolueista ja vuonna 1918 perustetun Kansallisen Kokoomuksen…
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Juhat Honkaniemessä Lapinlahden Ollikkalan kylässä. Kuva on otettu Honkaniemen päärakennuksen edessä arviolta 1920-1930-luvulla.
Eturivissä istuu kolmantena oikealta talon isäntä Klaes Ollikainen. Hänen vieressään ensimmäisenä oikealta emäntä Hanna…
Kajaanin ensimmäiset asukkaat olivat lähimmistä pitäjistä muuttaneita maalaisia, jotka harjoittivat karjanhoitoa ja maanviljelystä. Osa maanviljelijöistä oli jo 1800-luvun alkupuolella hankkinut itselleen jonkinlaisen omaisuden. Kaupungin…
Kansalaisopiston puhallinryhmä sotainvalidien juhlassa huhtikuussa 1988. Edessä vasemmalla Olli Tommola, Marja Tolonen, Kari Jalkanen, Jaakko Huhta, Yrjö v. Koch ja Heikki Suomala.
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder alkoi rakennuttaa laajaa puistoa Hämeenlinnan kaupungin ja linnan pohjoispuolella sijaitsevan Pyövelinmäen rinteille. Alueen nimi oli perua ajalta, jolloin mäellä oli ollut kaupungin mestauspaikka. Kuvernööri halusi…
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sitä ennen kerättiin varoja ja herätettiin kiinnostusta kansanopiston perustamiseksi Pohjois-Karjalaan mm. Kansanopistoiltamissa…
Ensimmäisessä kolmessa kuvassa ollaan Sammatin maakuntajuhlilla vuonna 1939. Ylimmässä kuvassa ovat muun muassa Mauno Heikkilä (kyltinkantajana), Pekka Rousi (lipun vieressä) sekä vasemmalla Timo Tenhola ja Kerttu Ojala (Paukkula), jotka esittivät…
Huhtikuussa 1928 juhlittiin Hämeenlinnan torilla kansalaissodan päättymistä ja kaupungin vapautusta. Torilla järjestettiin 26.4. paraati, johon osallistui suojeluskunnan lisäksi Jääkäritykistörykmentti ratsain ja hyökkaysvaunukomppania Poltinaholta.…
Huhtikuussa 1928 tuli kuluneeksi 10 vuotta kansalaissodan päättymisestä. Hämeenlinnan torilla järjestettiin 26.4. paraati ja juhlittiin kaupungin vapautusta. Paraatiin osallistuivat suojeluskunnan lisäksi Jääkäritykistörykmentti ratsain sekä…
Seurakunnan 100-vuotisjuhlissa kunniamerkkien jako pitkäaikaisille luottamusmiehille. Vasemmalla Aaro Hetejoki, Jooseppi Heikkinen, Emil Malinen, Veikko Jauhiainen, Juho Tossavainen, Vilho Tossavainen, Rauni Tiitinen, Reino Savolainen ja Jaakko…
Seurakunnan 100-vuotisjuhlatervehdysten vastaanottajina Sirkku Tynkkynen, Hanna Ruotsalainen ja Reino Savolainen. Puhumassa Vellamo Paananen. Keiteleen seurakunnan perustamispäätös on annettu 4.12.1871. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.1.1972.
Keiteleen Osuuspankin 70v.-juhla. Kultainen ansiomerkki: Armi Laukkanen, Aarne Saastamoinen, Arvi Vesterinen, Viljo Saastamoinen, Ale Shemeikka sekä hopeinen Hanna Ruotsalainen.
Keiteleen Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys juhli 60-vuotispäivää. Yhdistyksen veteraanijäseniä. Vas. O. Malinen, V. Paananen, T. Kanninen, V. Mikkonen ja I. Paananen sekä Y. Jääskeläinen, joka puhui veteraaneille. Pielaveden ja Keiteleen…
Sotainvalidien Veljesliiton Keiteleen osaston 30-v. päivä itsenäisyysjuhlan yhteydessä. Kuvassa Kalle Jauhiainen saa kultaisen ansiomerkin Vellamo Paanaselta. Vasemmalla piirin puheenjohtaja Pauli Rissanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
