Aineistot (yhteensä 126)

  • Aihe on tarkasti "juhlat"

Keiteleen äitejä kirkonkylän kansakoulun äitienpäiväjuhlassa. Vasemmalta Arvo Jalkanen ja Aili Laukkanen. Oikealta Enni Huttunen, Lea Raatikainen, Iida Ihalainen, Vilma Keränen ja Armi Laukkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 14.5.1965.

Sulkavanjärven koulun kolmannen luokan tytöt lausuivat Kantelettaresta äitienpäiväjuhlassa. Vasemmalla Paula Räisänen, Virpi Jääskeläinen, Sirkka Jauhiainen ja Mervi Tikkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.5.1966.

Tytöt ilahduttivat äitejä äitienpäiväjuhlassa laulullaan. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 19.5.1967.

Kuvat esittävät Kanteleen seurantalolla pidettyjä, nuorisoseuran järjestämiä äitienpäiväjuhlia.
Kolmannesta kuvasta on tunnistettu Ilmari Siltala (vas., ikkunassa) ja Reino Nuuttila (vas., terassilla).

Eläinlääkäri Tauno Särkilahden 60-vuotispäivä. Onnittelee Aarne Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.8.1970.

Kummunkylän koululla vietettiin hirvipeijaisia. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.11.1975.

Kummunkylän Siirtolassa hirvipeijaiset. Vasemmalla emännät Augusta Hänninen, Hilda Nuutinen, Aino Vesterinen ja Kerttu Nuutinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 10.11.1967.

Itsenäisyyden 10-vuotisjuhla Rauhamäen Seurojentalolla 6.12.1927. Juhlasali on koristeltu lipuin ja kreppipaperiköynnöksin. Seppo Satamo toi Vellamolle 22.6.1991.

Itsenäisyyspäivä 1967 sankarihaudalla.

Itsenäisyyspäivä 1967 sankarihaudalla.

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle  kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle  kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin asemakaavaa…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848.  Joen suistossa oli jo tuolloin asutusta. Pääasiassa asutus oli keskittynyt Utraan. Utra oli 1800-luvulla suuri teollisuusyhdyskunta, jossa oli muun muassa lasitehdas…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi ruutukaavalle Gyldénin asemakaavaa…

Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle  kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi ruutukaavalle Gyldénin asemakaavaa…

Joensuussa toimi 1900-luvun alussa kaksi teatteriryhmää: Työväenyhdistyksen näytelmäseura sekä Joensuun näytelmäseura.Joensuun näytelmäseuran käsiohjelmasta vuodelta 1914 löytyy mm. seuraavia nimiä: Eino Pakarinen, Aino Pakarinen, Hanna Varis, Juho…

Joensuun kaupungin ensimmäisinä vuosikymmeninä kaupungin hallintoelimet toimivat entisessä kauppias A. J. Mustosen talossa. Tilat olivat kuitenkin liian pienet, eikä muita sopivia paikkoja kokouksia, iltamia, teatteria tai konsertteja varten ollut.…

Avainsanat: ,

Valokuva-albumissa kuva on otsikoitu: "Johan Niemisen juhlat Kanteleella".
Kuvassa auton lavalla Olga Sipponen (vas.), Ilmi Nieminen, Eino Telakivi, Anne Telakivi ja August Varamo.
Auton takana Urho Jokinen (vas.), Helmi Jokinen, Karin Varamo…

Avainsanat: , ,

Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August  Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…

Juhat Honkaniemessä Lapinlahden Ollikkalan kylässä. Kuva on otettu Honkaniemen päärakennuksen edessä arviolta 1920-1930-luvulla.
Eturivissä istuu kolmantena oikealta talon isäntä Klaes Ollikainen. Hänen vieressään ensimmäisenä oikealta emäntä Hanna…

Juhlayleisöä loppiaisena 1972. Kirkonkylän ala-aste.

Kaarina Tuhkanen, tuleva kanttori laulaa juhlassa 8.12.1972 Ilkka Paanasen säestämänä.

[193?]
Kajaanin ensimmäiset asukkaat olivat lähimmistä pitäjistä muuttaneita maalaisia, jotka harjoittivat karjanhoitoa ja maanviljelystä. Osa maanviljelijöistä oli jo 1800-luvun alkupuolella hankkinut itselleen jonkinlaisen omaisuden. Kaupungin…

Keiteleen opettajayhdistyksen toimesta pidettiin Kalevalajuhla kirkonkylän kansakoulussa. Kuvassa opettajien nokkahuilutrio esiintyy. Vasemmalta Bertta Harjula(?) Aila Kervinen ja Oili Leinonen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 4.3.1966.

Kansalaisopiston puhallinryhmä sotainvalidien juhlassa huhtikuussa 1988. Edessä vasemmalla Olli Tommola, Marja Tolonen, Kari Jalkanen, Jaakko Huhta, Yrjö v. Koch ja Heikki Suomala.

Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sitä ennen kerättiin varoja ja herätettiin kiinnostusta kansanopiston perustamiseksi Pohjois-Karjalaan mm. Kansanopistoiltamissa…

Ensimmäisessä kolmessa kuvassa ollaan Sammatin maakuntajuhlilla vuonna 1939. Ylimmässä kuvassa ovat muun muassa Mauno Heikkilä (kyltinkantajana), Pekka Rousi (lipun vieressä) sekä vasemmalla Timo Tenhola ja Kerttu Ojala (Paukkula), jotka esittivät…

Keiteleen Eläkkeensaajien pikkujoulujuhla joulukuussa 1971.

Seurakunnan 100-vuotisjuhlissa kunniamerkkien jako pitkäaikaisille luottamusmiehille. Vasemmalla Aaro Hetejoki, Jooseppi Heikkinen, Emil Malinen, Veikko Jauhiainen, Juho Tossavainen, Vilho Tossavainen, Rauni Tiitinen, Reino Savolainen ja Jaakko…

Seurakunnan 100-vuotisjuhlatervehdysten vastaanottajina Sirkku Tynkkynen, Hanna Ruotsalainen ja Reino Savolainen. Puhumassa Vellamo Paananen. Keiteleen seurakunnan perustamispäätös on annettu 4.12.1871. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.1.1972.

Keiteleen Osuuskauppa vietti 70. toimintavuoden juhlaa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 4.8.1977.

Keiteleen Osuuspankin 70v.-juhla. Kultainen ansiomerkki: Armi Laukkanen, Aarne Saastamoinen, Arvi Vesterinen, Viljo Saastamoinen, Ale Shemeikka sekä hopeinen Hanna Ruotsalainen.

Avainsanat: , , ,

Keiteleen Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys juhli 60-vuotispäivää. Yhdistyksen veteraanijäseniä. Vas. O. Malinen, V. Paananen, T. Kanninen, V. Mikkonen ja I. Paananen sekä Y. Jääskeläinen, joka puhui veteraaneille. Pielaveden ja Keiteleen…

Sotainvalidien Veljesliiton Keiteleen osaston 30-v. päivä itsenäisyysjuhlan yhteydessä. Kuvassa Kalle Jauhiainen saa kultaisen ansiomerkin Vellamo Paanaselta. Vasemmalla piirin puheenjohtaja Pauli Rissanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…

Keiteleen sotainvalidien 35-v. juhla 28.3.1976. Kunniakäynti sankarihaudoilla.

Keiteleen sotainvalidien 35-v. juhla 28.3.1976. Soittokunta ja lippulinna saapumassa muistotilaisuudesta kirkonkylän ala-asteelle, jossa oli ruokailu ja kahvit. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.4.1976

Keiteleen sotainvalidien 35-v. juhla 28.3.1976. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.4.1976

Keiteleen sotainvalidien 35-v. juhla 28.3.1976. Vasemmalta Sirkkaliisa Raatikainen, Risto Hämäläinen, Veikko Isotalo, ?, Tuomas Kokoi, Yrjö von Koch, Lauri Lehmuskoski ja Asko Järvinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.4.1976

Keiteleen sotainvalidien 35-v. juhla 28.3.1976. Vasemmalta Lasse Laukkanen, Hanna Ruotsalainen, Eino Savolainen, ?, ?. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.4.1976

Keiteleen sotainvalidien 35-v. juhla 28.3.1976. Sotainvalidien veljesliiton suuren ansiomerkin saivat mm. keiteleläiset Maija Hokkanen (vas.), Laimi Huttunen, Taimi Härkin, Kalle Jauhiainen ja Veikko Partanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…

Keiteleen sotainvalidien 35-v. juhla 28.3.1976. Keiteleen kirkkokuoro lauloi kanttori Kaarina Saastamoisen johdolla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.4.1976.
 
Koneluettavat metatiedot: