Vuosikertomus Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliiton toimintavuodelta 1918. Vuonna 1918 liittoon kuului 13 yhdistystä. Puheenjohtajana toimi kauppias Eino Pakarinen Joensuusta.
Privata fruntimmerskola i Joensuu eli tyttökoulu perustettiin 1865. Se toimi aluksi yksityisin varoin ja lukukausimaksuin. Opetuskieli ruotsi vaihtui vuodesta 1881 vuosiluokittain suomeksi.Pitkällisen väännön jälkeen koulun uudet tilat rakennettiin…
Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen kortti on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia, Sofia Julia…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun Teatteri esitti näytäntökaudella 1944-45 Eugene O'Neillin näytelmää Oi, nuoruus. Näytelmän käsiohjelmassa on myös teatterin näyttelijöiden kuvia.
Joensuun Käsityö ja Tehdasyhdistys tuki käsiteollisuuden ammatinharjoittajia monin tavoin. Vuoden 1946 vuosikertomus sisältää myös jäsenluettelon eri käsityön ammattilaista ja yrittäjistä Joensuussa.
Joensuun Teatterin ystävät esittävät teatterin hyväksi 5-kuvaelmaisen huvinäytelmän.Täytekynä-näytelmän käsiohjelmasta löytyvät seuraavat nimet: Kauko Salminen, Marita Koivula, Iikka Koivula, Irma Tarma, Salomon Manninen, Paavo Riippa, Sirkka-Liisa…
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Hällströmien sisarusten perustama kaupungin köyhien tyttöjen koulu lakkautettiin tarpeettomana vuonna 1875. Tuolloin kaupunkiin saatiin kansakoulu. Viisi vuotta myöhemmin koulu avattiin kuitenkin uudelleen, nyt käsityökouluna. Vuonna 1909 vastuun…
Joensuun Yhteiskoulu perustettiin Suomen senaatin päätöksellä 20.6.1907. Ensimmäinen lukukausi alkoi syyskuussa 1907. Yhteiskoulu antoi ensimmäisenä ylioppilastutkintoon johtavaa opetusta myös tytöille.Aluksi koulu toimi vuokratiloissa. Vuonna 1908…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1903-1904. Sisältää artikkelin Joensuun lyseon rahakokoelma / järjestänyt J. W. Ronimus.
Joensuun kauppakoulun vuosikertomus koulun kuudenneltä toimikaudelta 1914-1915. Se sisältää myös Kauppa-apulaiskoulun vuosikertomuksen samoilta vuosilta.
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Itäkarjalaisten pyrkimykset elinolojensa ja sivistystasonsa kohentamiseen saivat 1890-luvulla pontta Suomessa virinneestä karelianismista ja Suomeen asettuneiden karjalaisten kotiseuturakkaudesta.Vuonna 1906 vienalaiset kauppiaat ja heidän…
Suomen Kirkon Sisälähetysseura perustettiin Sortavalaan vuonna 1905. Sen missiona oli soveltaa uusia diakoniatyömuotoja Suomen oloihin. Sortavalassa sijainnut Diakonissalaitos siirtyi vuonna 1906 Sisälähetysseuran omistukseen. Arvoisa Suomen nainen…
Kuopion maanviljelysseura perustettiin vuonna 1861. Seuran toiminta-aluetta oli koko lääni mukaan lukien Karjala. Maanviljelijöiden kokouksia pidettiin vuorovuosin Savossa ja Karjalassa. Vuonna 1887 Pohjois-Karjalaan alettiin puuhata omaa seuraa.…
Brahea oli Pietari Brahen perustama, nykyisen Lieksan paikalla vuosina 1653-1681 sijainnut kaupunki. Pielisjärvi joutui 1600-luvun puolivälissä laajan Kajaanin vapaaherrakunnan osaksi. Kreivi Pietari Brahe, jonka läänitystä alue oli, perusti…
Kaupungissa eli aina ihmisiä, jotka eivät itse pystyneet elättämään itseään. Vaivaishoitoasetuksen mukaan huollettavia olivat mielisairaat, työkyvyttömät ja alle 16-vuotiaat orpolapset. Kaupungin alkuvuosina he eivät vielä olleet virallinen ongelma:…
24.3.1926 soitetun puhelun kuitti. Puhelu on soitettu numerosta 398, joka on ollut Joensuun kaupungintalon puhelinautomaatin numero.Puhelu on soitettu Viipuriin, Starckjohannille. Oy Starckjohann Co. Ab oli Viipurissa ennen sotia toiminut yritys.
Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee perustamisajankohdakseen vuoden 1911, jolloin Musiikkiyhdistyksen kuoro alkoi pitää säännöllisiä harjoituksiaan.…
Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Väkiluku kasvoi ensimmäisinä vuosikymmeninä nopeaa tahtia, kun kaupunkiin virtasi käsityöläisiä ja kauppiaita. Rakennuksia nousi tiheään tahtiin Gyldénin…
Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta (tai…
Joensuun ympäristön osuusmeijerin edelläkävijöinä voidaan pitää Mulossa 1896-1899 toiminutta Ollilan osakeyhtiömeijeriä ja Mulon osuusmeijeriä 1900-1901. Osuustoimintalakiin perustuva osuuskunta puolsi meijerin perustamista ja päätti 16.12.1901…
Kutsu Bernhard Leonard Cederbergin hautajaisiin.Bernhard Cederberg oli joensuulaisen suurliikemiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poika. Isä-Gustaf myi liiketoimintansa ja omaisuutensa (mm. Ukonlahden rannalla sijainneen…
Kauppias Jakob Filipoff syntyi Impilahdella. Ennen saapumistaan Joensuuhun hän toimi kauppiaana Sortavalassa. Joensuussa Filipoff toimi aluksi kauppias Mustosen kirjanpitäjänä ja päämyyjänä. Filipoff, eli Ukko Vilipohvin kauppa toimi osoitteessa…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
