Aineistot (yhteensä 96)
- Avainsanat: lehtijutut
Järjestys:
"Kajaani - suurkaupunki!" : Kajaanin kaupungin "rajankäynti" v. 1651
1934
Maaliskuun 6. päivänä 1651 kreivi Pietari Brahe myönsi Kajaanin kaupungille kaiken sen erämaan kaupungin eteläpuolella, joka ulottui Lehtovaaran kylään asti kahden peninkulman pituudelta. Linnalle annettiin alueet joen pohjoispuolella. Artikkeli…
Aleksanteri I:n käynti Kajaanissa
1934
Maaherra Johan Fred Clàsenin määräys siitä, kuinka keisari Aleksanteri I tuli ottaa vastaan tämän vieraillessa Kajaanissa 1819, sekä Oulun läänikanslian virkamies Heikelin kirje, josta ilmenee ihailu mainittua keisaria ja tämän vierailua…
Eläinten nimistä otettuja tilain, torppien y.m. nimiä Kajaanin kihlakunnassa
1935
G. Enwaldin keräämiä, eläinten nimistä otettuja Kajaanin kihlakunnan tilojen, torppien ja paikkojen nimiä 1740-luvulta.
Avainsanat: 1700-luku, 1740, artikkelit, eläimet, G. Enwald, Gustaf Enwald, Kajaani, Kajaanin kihlakunta, lehtijutut, maatilat, nimet, Paltamo, Sotkamo, torpat
Elias Lönnrotin viimeinen käynti Kajaanissa
1935
Tohtori A. Anttilan toimittamassa Lönnrotin elämäkerran toisessa osassa alunperin ilmestynyt ja sittemmin Kainuun Sanomissa julkaistu kertomus Elias Lönnrotin viimeisestä vierailustaan Viipurin, Lappeenrannan ja Kuopion kautta Kajaaniin.
Avainsanat: 1800-luku, 1881, A. Anttila, artikkelit, Elias Lönnrot, G. Enwald, Gustaf Enwald, historia, Kainuun Sanomat, Kajaani, lehtijutut, paikallishistoria, vierailut
Entisen Pohjanmaan- ja nykyisen Oulunläänin maaherrat ja kuvernöörit vuosina 1620-1932
1932
Luettelo Pohjanmaan-/Oulun läänin maaherroista ja kuvernööreistä vuosina 1620-1932.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 15.3., 24.3., 5.4., 9.4., 14.4., 16.4. ja 22.4. vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 15.3., 24.3., 5.4., 9.4., 14.4., 16.4. ja 22.4. vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.
Erään Kainuun ystävän muisto : Filos. kand. Kaarle Castrén ja hänen sukunsa Kainuussa
1934
Filosofian kandidaatin Karl "Kaarle" (/"Kaarlo") Alfred Castrénin muistolle kirjoitettu artikkeli hänen elämäntyöstään historiantutkijana.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 139/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C., eli Henrik…
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 139/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C., eli Henrik…
Eräs "rynttypaali"-juttu Kajaanin raastuvanoikeudessa n. 120 vuotta sitten
1934
Lokakuun 7. päivänä 1811 tuli Claes Molander Kajaanin raastuvanoikeuteen. Hän kertoi, että porvarintytär Anna Leena Pikkarainen oli talossaan edellisenä päivänä klo 16 antanut kaupungin piikojen ja renkien tanssia renki Erik Kettusen soittaessa…
Eräs muistelma Ahlqvist-Oksasen käynnistä Kajaanissa 1847
1933
Kajaani-lehdessä vuonna 1933 julkaistu artikkeli runoilija August Ahlqvistin, kirjailijanimeltään A. Oksanen, vierailusta Kajaanissa vuonna 1847. Siellä Ahlqvist muun muassa vieraili ystävänsä Elias Lönnrotin luona, tapasi tulevan vaimonsa Maria…
Eräs rajankäyntipöytäkirja maalisk. 6 päivältä 1651
1942
6. maaliskuuta 1651 toimitettiin rajankäynti Kajaanin kaupungissa ja ympäröivissä pitäjissä. Artikkelissa käsitellään rajankäyntipöytäkirjassa esiintyviä virheitä ja poikkeavuuksia.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 93/1942.…
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 93/1942.…
Avainsanat: 1600-luku, 1651, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, Kajaani, Kajaani-lehti, kuntarajat, lehtijutut, paikallishistoria, rajankäynti
Hävinnyttä Kajaania : Erään kaupunkimme vanhan talon vaiheita
1939
Kajaanissa sijaitsevan tontin nro 40 omistajia ja historiaa. Tontin omistajia tunnetaan vuodesta 1752 alkaen, mutta vuoden 1765 asemakaavan mukaan tonttia käytettiin ainakin tuolloin vielä niittymaana, eikä siellä ole myöskään 1847 kirkonkirjojen…
Avainsanat: 1700-luku, 1800-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, historia, Kajaani, Kajaani-lehti, lehtijutut, maanomistajat, maanomistus, paikallishistoria, tontit
Henkilötietoja Kajaanin ala-alkeiskoulun oppilaista vuosilta 1840-1876
1931
Tietoja Kajaanin ala-alkeiskoulun oppilaista vuosilta 1840-1876.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdissä numerot 105, 106, 107, 108, 109, 111, 112 ja 113 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdissä numerot 105, 106, 107, 108, 109, 111, 112 ja 113 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.
Henkilötietoja Kajaanin kaupungin vanhemmista pormestareista 1659-1821
1929
Kajaanin kaupungilla ei sen perustamisen, 6.3.1651, ollut ensin maistraattia eikä raastuvanoikeutta. Sen sijaan laista ja hallinnosta vastasivat silloisen Kajaanin läänin tuomari ja linnan päällikkö. Vasta vuonna 1559 määräsi kreivi Pietari Brahe,…
Avainsanat: 1600-luku, 1700-luku, 1800-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöluettelot, henkilöt, historia, Kainuun Sanomat, Kajaani, lehtijutut, paikallishistoria, pormestarit
Henkilötietoja Kajaanin kihlakunnan eri pitäjissä toimineista vakinaisista papeista 1590-1931
1931
Kajaanin kihlakunnan eri pitäjissä (Kajaani, Sotkamo, Kuhmoniemi, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka, Säräisniemi, Paltamo) vuosina 1590-1931 toimineet papit, kappalaiset ja pitäjänapulaiset.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 94…
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 94…
Avainsanat: artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, Hyrynsalmi, Kainuu, Kajaani, Kajaani-lehti, kappalaiset, Kuhmo, Kuhmoniemi, lehtijutut, paikallishistoria, Paltamo, papit, Puolanka, Ristijärvi, Säräisniemi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala
Henkilötietoja Kajaanin kihlakunnan eri pitäjissä viime vuosisadalla toimineista ylimääräisistä papeista
1935
Luettelo Kajaanin kihlakunnan pitäjissä (Paltamo, Kajaani, Sotkamo, Kuhmoniemi, Ristijärvi, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka, Säräisniemi) toimineista ylimääräisistä papeista 1800-luvulla.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero…
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero…
Avainsanat: 1800-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, Hyrynsalmi, Kajaani, Kajaani-lehti, Kuhmo, Kuhmoniemi, lehtijutut, paikallishistoria, Paltamo, papit, Puolanka, Ristijärvi, Säräisniemi, Sotkamo
Henkilötietoja Kajaanin tuomareista 1615-1928
1928
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tuomiokuntien historiaa sekä henkilötietoja Kajaanissa toimineista tuomareista vuosina 1615-1928.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 124 ja 130 vuonna 1928. Kirjoittajana G. Enwald.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 124 ja 130 vuonna 1928. Kirjoittajana G. Enwald.
Kainuussa on ennenkin eletty kovia aikoja
1932
Artikkeli Suomen nälkävuosien 1866-1868 oloista Kainuussa sekä ulosottojen määrät kunnittain noina vuosina.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 78/1932. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 78/1932. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.
Kajaani nousee tuhkasta ja sen "kasvot" alkavat muuttua : Osuusliike Maakunnan r.l. uusi kauppapalatsi valmistuu
1940
Kajaanin kaupungin jälleenrakentamista talvisodan pommitusten jäljiltä. Osuusliike Maakunnan vastavalmistunut "liikepalatsi" sijaitsi Kauppakadun varrella. Artikkelissa on julkaistu sen kunniaksi kokonaisuudessaan kruununvouti Enwaldin laatima…
Kajaanin kaupungin kansakoulusta ja sen ensimäisistä opettajista
1934
Vuoden 1872 toukokuussa myönsi Suomen valtio Kajaanin kaupungin ensimmäiselle kansakoululle 1 000 markan vuotuisen valtionavun. Saman vuoden kesäkuussa vahvistettiin ohjesääntö kaupungin ensimmäiselle kansakoululle. Kansakoulua varten kaupunki osti…
Kajaanin kaupungin kehittyminen ja asukasluvun lisääntyminen 1653-1942
1942
Kajaanin asukasluvun kehittymisestä aina kaupungin perustamisvuodesta 1651 lähtien aina artikkelin julkaisuvuoteen 1942. Artikkeli sisältää tarkkoja asukasmääriä vuosittain. Se on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 102/1942. Kirjoittajana G.…
Avainsanat: 1600-luku, 1700-luku, 1800-luku, 1900-luku, artikkelit, asukasmäärä, G. Enwald, Gustaf Enwald, historia, Kajaani, Kajaani-lehti, lehtijutut, paikallishistoria, väestö, väestön lukumäärä
Kajaanin kaupungin suomalaisnimisiä asukkaita vuosina 1729-1790
[193?]
1700-luvulla Kajaanissa asuneita henkilöitä, joilla oli suomalainen nimi.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa. Kirjoittajana G. Enwald.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa. Kirjoittajana G. Enwald.
Avainsanat: 1700-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, henkilönnimet, historia, Kainuun Sanomat, Kajaani, lehtijutut
Kajaanin kaupungin talot ja tontit sekä niiden omistajat isovihan jälkeisellä ajalla
1943
Kajaanin kaupungin tontteja ja niiden omistajia vuodelta 1729. Artikkelin lopussa on lueteltu tonttien lukumääriä 1729-1820.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 1943. Kirjoittajana G. Enwald.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 1943. Kirjoittajana G. Enwald.
Kajaanin kaupungin valtuusmiehet 1875-1917
1931
Luettelo Kajaanin valtuusmiehistä vuodesta 1875 vuoteen 1917.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 119-123 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 119-123 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.
Kajaanin kaupunki vuonna 1815
1933
Kajaanin silloisen pormestarin C. G. Flanderin kirjoittama selostus kaupungin oloista ja historiasta vuodelta 1815. Kertomuksessa esitellään mm. kaupungin perustaminen 1651, kaupungin asemakaavaa ja maita, julkisia rakennuksia ja kaupunkia…
Kajaanin kihlakunnan edustajia valtiopäivillä
1928
Artikkelissa esitellään eri valtiopäivillä olleita Kajaanin edustajia, mm. 1778-1779 valtiopäivien päätöksen allekirjoittaneet, 1789 Tukholman valtiopäivät, Norrköpingin vuoden 1800 valtiopäivät ja Porvoon valtiopäivät 1809.
Artikkeli on…
Artikkeli on…
Kajaanin kihlakunnan henkikirjoittajat : Elämäkerrallisia tietoja
1934
Kun kuningatar Kristiina 1650 antoi Pietari Brahelle läänityksenä Kajaanin vapaaherrakunnan, ryhtyi tämä heti järjestämään sisäistä hallintoa ja asetti tehtäviin erinäisiä virkamiehiä. Erittäin tärkeä ja vastuullinen toimi oli kamreerilla, eli kuten…
Kajaanin kihlakunnan kruununvoudit 1839-1929
1929
Tietoja Kajaanin kihlakunnan kruununvoudeista vuodesta 1839 vuoteen 1929.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 120 ja 122 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 120 ja 122 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.
Kajaanin kihlakunnan nimismiespiirien nimismiehet v. 1850-1934
1934
Ennen vuotta 1850 oli Kajaanin kihlakunta jaettu kuuteen nimismiespiiriin (Paltamo, Ala-Sotkamo, Ylä-Sotkamo, Ala-Hyrynsalmi, Ylä-Hyrynsalmi ja Säräisniemi). Vuonna 1884 muodostettiin Puolangasta seitsemäs nimismiespiiri.
Artikkelissa luetellaan…
Artikkelissa luetellaan…
Kajaanin kihlakunnassa v. 1789 asuneet nk. säätyhenkilöt
1929
Luettelo Kajaanin kihlakunnan säätyläisistä perustuen vuoden 1789 verotusluetteloon.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 93 ja 94 vuonna 1929. Tiedot lehdelle on toimittanut kruununvouti G. Enwald.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 93 ja 94 vuonna 1929. Tiedot lehdelle on toimittanut kruununvouti G. Enwald.
Avainsanat: 1700-luku, 1789, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, Kainuun Sanomat, Kajaani, Kajaanin kihlakunta, lehtijutut, säätyläiset
Kajaanin kirkkojen vaiheista : Eilen tuli kuluneeksi 200 vuotta nykyistä edellisen kirkon vihkimisestä
1934
Kajaanin kirkon historiaa vuodelta 1934.
Kajaani oli pieni talonpoikaiskylä Kajaanin pitäjässä, kunnes se pitäjien eroamisen jälkeen liittyi osaksi Paltamoa. Itsenäistyttyään kaupungiksi tultuaan vuonna 1651 toimi sen kirkkona yhä Paltamon kirkko,…
Kajaani oli pieni talonpoikaiskylä Kajaanin pitäjässä, kunnes se pitäjien eroamisen jälkeen liittyi osaksi Paltamoa. Itsenäistyttyään kaupungiksi tultuaan vuonna 1651 toimi sen kirkkona yhä Paltamon kirkko,…
Kajaanin kuninkaallisen pataljoonan yleisharjoitus pidettiin v. 1806 Paltaniemellä. Parin vuoden kuluttua sen jälkeen lähti pataljoona v. 1808-1809 sotaan
1937
Kajaanin Kuninkaallinen Jääkäripataljoona koostui Paltamon, Sotkamon, Hyrynsalmen ja Kuusamon komppanioista ja jälkimmäiseen kuuluvasta Kemijärven osastosta. Paltaljoona otti osaa mm. vuosien 1808-09 suureen sotaan (Suomen sota) kapteeni Fahlanderin…
Kajaanin linnan kuuluisan ja oppineen vangin Joh. Messeniuksen jesuiittaraamattu vielä tallella - Kajaanissa?
[193?]
Johannes Messenius syntyi myllärin poikana Ruotsissa 1579 tai 1580. Hän kävi nuoruudessaan koulua Vadstenan luostarikaupungissa ja suoritti sittemmin Braunsbergissa jesuiittakoulun, josta hän valmistui 1603. Riitaannuttuaan jesuiittojen kanssa hän…
Kajaanin ruotsinkielinen lainakirjasto
1932
Kajaanin ruotsinkielisen lainakirjaston historiaa.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numero 97/1932. Kirjoittajana G. Enwald.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numero 97/1932. Kirjoittajana G. Enwald.
Kajaanin säätyhenkilöt viime vuosisadalla sekä heidän toimeenpanemiaan juhlia ja huveja
[193?]
Kajaanin ensimmäiset asukkaat olivat lähimmistä pitäjistä muuttaneita maalaisia, jotka harjoittivat karjanhoitoa ja maanviljelystä. Osa maanviljelijöistä oli jo 1800-luvun alkupuolella hankkinut itselleen jonkinlaisen omaisuden. Kaupungin…
Avainsanat: 1800-luku, 1900-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, juhlat, Kajaani, Kajaani-lehti, lehtijutut, paikallishistoria, säätyläiset
Kajaanin vanha linna
1936
Avainsanat: 1600-luku, 1700-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, historia, Kajaani, Kajaani-lehti, Kajaanin linna, lehtijutut, linnat, paikallishistoria
Kajaanin vanhempiin kirkkoihin ja niiden vierellä olleeseen hautausmaahan, nykyiseen kirkkopuistoon, haudattuja henkilöitä
1931
Kajaanin seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin pian kaupungin perustamisen jälkeen, vuonna 1652. Tämän kirkon venäläiset polttivat 1716. Uusi kirkko rakennettiin entisen paikalle 1719, ja se oli käytössä vuoteen 1895 saakka, jolloin se…
Kajaanin vanhimmista sairaaloista
[19??]
Suomessa ei sotaväen välskäreitä lukuun ottamatta ollut lääkäreitä ennen kuin vasta 1700-luvun alkupuolella. Erityisen huono terveydenhuolto oli Kajaanin seudulla, sillä laajassa Oulun läänissä oli yksi ainoa piirilääkäri vuoteen 1807 saakka.
Kun…
Kun…
Avainsanat: 1600-luku, 1700-luku, 1800-luku, 1900-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, historia, Kainuun Sanomat, Kajaani, lääkärit, lehtijutut, sairaalat, terveydenhuolto
Kajaanin vanhimpia kauppiaita
1933
Artikkelissa kerrotaan Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla toimineista kauppiaista. Tätä ennen ei kaupungin perustamisen jälkeen ole kauppiaita tiettävästi kaupungissa ollut.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 45/1933. Kirjoittajana G.…
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 45/1933. Kirjoittajana G.…
Avainsanat: 1700-luku, 1800-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, Kajaani, Kajaani-lehti, kauppiaat, lehtijutut, paikallishistoria
Kajaanin vanhimpia sukunimiä
[193?]
Artikkelissa kerrotaan Kajaanin historiassa esiintyviä, vanhimpia sukunimiä ja niiden omistaneiden henkilöiden historiaa. Jo 1600-luvulla on Kajaanissa asunut esimerkiksi henkilöitä nimeltä Rönty, Okkonen ja Väyrynen.
Artikkeli on ilmestynyt…
Artikkeli on ilmestynyt…
Avainsanat: 1600-luku, 1700-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, henkilöhistoria, historia, Kainuun Sanomat, Kajaani, lehtijutut, sukunimet
Kajaanissa ja Sotkamossa elänyt Mustosten suku
1934
Sukunimi "Mustonen" esiintyy ensimmäisen kerran Kajaanin vanhimmissa asiakasluetteloissa vuonna 1752. Artikkelissa kerrotaan Mustosten suvusta Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla.
1800-luvun alkupuolella Liperissä asuvan Jaakko Mustosen pojat olivat…
1800-luvun alkupuolella Liperissä asuvan Jaakko Mustosen pojat olivat…
Kanttori Eino Piirola
Orimattilan Sanomissa 1990-luvulla julkaistuja lehtijuttuja kanttori Eino Piirolasta (1901-1991). Artikkelit on kirjoittanut Virpi Kallio.
Ensimmäinen valokuva on vuodelta 1963, jolloin Piirola toimi Keminmaan kanttorina. Hänen vieressään on…
Ensimmäinen valokuva on vuodelta 1963, jolloin Piirola toimi Keminmaan kanttorina. Hänen vieressään on…
Avainsanat: artikkelit, ihmiset, kanttorit, karhut, kirkon työntekijät, lehtijutut, Pukkila
Kappale Kainuun puutavaraliikkeen historiaa : oululaisten omistaman Ämmäkosken vesisahan lopettaminen ja sen historiallinen häätöpäätös
1935
Ämmän eli Kajaanin vesisahan historiaa. Kajaanin kaupungin vierellä oleva Ämmän sahalaitos sai laillisen perustamisluvan vuonna 1844.
Vuonna 1861 oli Kajaanin kihlakuntaan tullut lisää kolme sahaa, Myllyrannan (Paltamo) saha ja kaksi…
Vuonna 1861 oli Kajaanin kihlakuntaan tullut lisää kolme sahaa, Myllyrannan (Paltamo) saha ja kaksi…
Kaupunkimme kaameat murhenäytelmät n. 200 vuotta sitten : Kajaaninlinnan päällikön tyttären surullinen elämäntarina ja hänen kaamea mestauksensa oikeuden pöytäkirjojen mukaan
1934
13. joulukuuta 1743 Kajaanin kaupungissa aloitettiin oikeudenkäynti, jossa Diedrick Troliinin tytärtä Anna Gretha Troliinia syytettiin lapsen murhasta. Murhatun lapsen isä oli venäläinen kapteeni Scherajeff, joka pikkuvihan aikaan 13.9.1742 oli…
Kertomus tulipalosta kaupungin lähellä olevassa Parkinniemen talossa toukokuun 5 päivänä 1828
[193?]
5. toukokuuta 1828 syttyi Kajaanin kihlakuntaan kuuluvan Paltamon pitäjän kruununnimismiehen Matthias Wilhelm Wennerströmin talossa, Parkinniemessä, tulipalo. Wennerström ei itse ollut palon hetkellä kotona, mutta hänen vaimonsa, kaksi lastaan ja…
Kihlakuntamme metsien säästämismääräyksiä 80 vuotta sitten
1932
Vuonna 1852 antoi silloinen Oulun läänin maaherra Kajaanin kihlakunnan metsiä koskevan julistuksen, jonka tarkoitus oli säädellä metsien hakkuuta. Ennen tätä julistusta saivat yksityiset kajaanilaiset metsänomistajat tehdä metsilleen mitä halusivat.…
Kirkkoherra Lars Henrik Backman'in kertomus vuodelta 1739
1739
Artikkeliin on suomennettu Kajaanin linnan ja siviiliseurakunnan silloisen pastori L. H. Backmanin ruotsinkielinen kertomus Kajaanin tilasta "vanhoina aikoina". Kertomus on päivätty 17. joulukuuta 1739.
Kertomuksessa on yhdeksän kohtaa:
1.…
Kertomuksessa on yhdeksän kohtaa:
1.…
Kiveksen rosvot
1863
Oulun Viikkosanomissa 25.7.1863 julkaistu kirjoitus "Kiveksen rosvoista", jotka ryöstivät tavaroita ja särkivät omaisuutta Paltamon Kivesjärven kylässä. Syyllisistä ei ollut varmuutta eikä heitä saatu jäljitettyä, kunnes sotaväen avulla heidät…
Lönnrot'in asuinpaikat Kajaanissa
1936
Piirilääkäri Elias Lönnrotin asuinpaikkoja Kajaanissa vuosina 1833-1853.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 53/1936. Kirjoittajana G. Enwald.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 53/1936. Kirjoittajana G. Enwald.
Avainsanat: 1800-luku, 1830-luku, 1840-luku, 1850-luku, artikkelit, asuinpaikat, Elias Lönnrot, G. Enwald, Gustaf Enwald, historia, Kajaani, Kajaani-lehti, lehtijutut, paikallishistoria, talot, tontit
Lyhykäisiä elämäkerrallisia tietoja Sotkamon hautausmaihin haudatuista henkilöistä
1929
Artikkeli kertoo Sotkamon kahdelle hautausmaalle, vanhemmalle ja uudemmalle, haudattujen henkilöiden hautapaikoista sekä heidän taustoistaan.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 84, 90 ja 99 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 84, 90 ja 99 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.
Avainsanat: 1800-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, haudat, hautapaikat, hautausmaat, henkilöhistoria, historia, Kainuun Sanomat, lehtijutut, Sotkamo, vainajat
Lyhykäisiä tietoja Kajaanin hautausmaahan haudatuista tunnetuimmista henkilöistä
1926
Artikkelissa esitellään Kajaanissa Kajaaninjoen vierellä olevalle Kajaanin vanhalle hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 87, 88, 90, 93 ja 94 vuonna 1926. Kirjoittajana G.…
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 87, 88, 90, 93 ja 94 vuonna 1926. Kirjoittajana G.…
Avainsanat: artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, haudat, hautausmaat, henkilöhistoria, historia, Kainuun Sanomat, Kajaani, lehtijutut, vainajat
Lyhykäisiä tietoja Kajaanin kaupungin varallisuus- y.m. oloista viime ja tällä vuosisadalla
1941
Kajaanin kaupungin varallisuus erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla, mm. kaupungin omistamia rakennuksia, maita ja saamia tuloja.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 38 ja 39 vuonna 1941. Kirjoittajana G. Enwald.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 38 ja 39 vuonna 1941. Kirjoittajana G. Enwald.
Avainsanat: 1800-luku, 1900-luku, artikkelit, G. Enwald, Gustaf Enwald, historia, Kajaani, Kajaani-lehti, lehtijutut, paikallishistoria, rakennukset, tulot, varallisuus