Aineistot (yhteensä 10713)

Werner Anselm Urhonen (1892-1977) oli Pukkilan kirkkoherrana vuosina 1932-1962. Hän sai rovastin arvonimen vuonna 1945. (Lähde: Martti Saaristo: Pukkilan historia. Järvenpää 1985: Lehtikarin Kirjapaino.)

Valokuva-albumissa kuva on otsikoitu…

Kirkkoherra Lauri Lehmuskoski perheineen muutti Keiteleelle. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.7.1966.

1739
Artikkeliin on suomennettu Kajaanin linnan ja siviiliseurakunnan silloisen pastori L. H. Backmanin ruotsinkielinen kertomus Kajaanin tilasta "vanhoina aikoina". Kertomus on päivätty 17. joulukuuta 1739.

Kertomuksessa on yhdeksän kohtaa:
1.…

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1979

1932
Kirkkoherra Toivo Emil Aaltio (1879-1940) oli Pukkilan kirkkoherrana vuosina 1923-1932. Paavo Elomaa toimi Pukkilassa vt. kanttorina 1931-1932.

Aaltio siirtyi 1.5.1932 Someron kirkkoherraksi ja Elomaa Askolan seurakunnan kanttoriksi, joten…

1910-luku
Hämeenlinnan kirkossa ei enää 1930-luvulla ollut kylmä talvellakaan, mutta edellisellä vuosisadalla kirkossakäyntiin piti varautua pukeutumalla lämpimiin vällyihin. "Lämmityslaitoksen" tarpeellisuutta käsiteltiin vuonna 1880 kirkonkokouksessa, mutta…

1890-luku
Postikortti Hämeenlinnan kirkosta on luultavasti painettu 1900-luvun alussa, mutta valokuva on otettu jo aikaisemmin, mahdollisesti vuonna 1888. Samasta kuvasta on ilmestynyt muitakin postikorttiversioita, mm. A. Alopaeuksen kirjakaupan painattamana…

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1994

1933
Eripainos Turun Historiallisen Yhdistyksen julkaisusta XV

Avainsanat:

1972
Mäntsälän yhteiskoulun oppilaiden kirjoituksia aiheista Toivekirjastoni, Tulevaisuuden kirjasto ja Minun mielikirjastoni.

Avainsanat:

Teksti on kirjoitettu lyijykynällä. Teksti on kirjoitettu palstoittain ja paperi on taiteltu palstojen mukaan. Tekstissä ei ole otsikkoa ja vaikuttaa alkavan keskeltä. Kirjoittamisajankohta ei ole tiedossa.

1953
Digitoitu dokumentti on keskikokoinen ruutulehtiö, joka sisältää kirjeluonnoksen ja neljä novellia. Kirjeluonnnos kirjailija Juhani Konkalle koskien juttujen kääntämistä venäjäksi. Laajuus kaksi sivua Kirjoituspaikasta ja -ajasta ei ole…

27.1.1902
Kirjekuori, jonka Kasimir Leino on lähettänyt Kuopiosta Olga Kyreniukselle.

---

Kasimirilta silloin kun hän oli sairas

[...] Neiti Olga Kyrenius
Helsinki
Antink. 30 / [...]

[leima osoitepuolella] Kuopio [...]

[leima kääntöpuolella]…

Osvald (Ossi) Olsoni (1859—1894) oli apteekkari A. F. Olsonin ja Evelina Olsonin poika.Täysiluokkaisen lukion puuttuessa Joensuusta Osvald ja veljensä Hugo joutuivat muuttamaan Kuopioon. Apteekkarin rouva, äiti Evelina alkoi kirjoittaa veljeksille…

Avainsanat: , , ,

Hugo Ferdinand Olsoni (1857—1936) oli joensuulainen apteekkari. Hänen vanhempansa olivat apteekkari Anders Olsoni ja Evelina Olsoni. Hugo opiskeli Helsingin yliopistossa filosofian kandidaatiksi, farmaseutiksi ja proviisoriksi. Hän peri isänsä…

Avainsanat: , ,

Cederbergien sukuun liittyvä kirje ja lehtileike.

Avainsanat: , ,

Todennäköisesti Minna Canthin laatima kirjekonsepti, joka alkaa "Till Direktionen för civilstatens Enke- och pupillkassa". Musteella kirjoitetun tekstin ympärille on kirjoitettu lyijykynällä luonnosmaista tekstiä. Kirjeessä käsitellään muun muassa…

1885
Keski-Suomi-lehdessä 19.12.1886 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä "Wilja". Kirjoituksessa luvataan menneitä aikoja muistellen lähettää lehdelle lisää Kuopion kirjeitä, mutta näin ei tapahtunut.

Rikhardinkadun kirjasto
Teos on taiteilijakirja. Vanhan näköinen puulaatikko, tummanruskeaksi käsitelty. Kannen kuva-aiheena Jan Vermeerin Kirjettä lukeva nainen. Kannen sisäpuolella värjättyä sideharsoa. Sisällä käsinvärjättyjä papereita, joissa viitteellistä,…

Avainsanat:

1874
Keski-Suomi-lehdessä 19.9.1874 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus - fiktiivinen kirje vanhalta palvelijalta - nimimerkillä Wilja. Kirjoituksessa kerrotaan kahden palvelijattaren, säästäväisen Liisan ja koreiluun taipuvaisen Katrin tarinat.

1885
Lyhyiden saatesanojen jälkeen on resepti mahatautia vastaan "Medel mot vattsot"

1888
Kirjeessä ei ole lähettäjän nimeä. Kirjeen lopussa on runo tai laulun sanat "Sotilaspojan laulu". Tämän jälkeen on lyijykynällä kirjoitettu teksti:"Äitini sanojen mukaan on tämä kirje joltakin Pelkoselta, joka kävi Canttilassa ja jota äitini…

1888
Kirjeen lähettäjä on tuntematon ja allekirjoitus epäselvä. Kirjoittaja lupaa kirjeessä etsiä Minna Canthille fysiologista ja psykologista kirjallisuutta, vaikkei ole siihen perehtynyt.

1889
Savo-Karjalassa 4.5.1889 ilmestynyt Minna Canthin arvio Kalle Ahon (Kaarlo Brofeldtin) näytelmän Epäilijä esityksestä otsikolla "Kirje Kuopiosta. Huhtik. 27 p."

1881
Nimimerkki Airut on tunnetusti Minna Canthin.Sisällys: Koulu-ylihallituksen lausunto. Kuopion tyttökoulusta. Luistinrata ja luistinradan liput. Kuopion Sanomain erehdys.

1881
Nimimerkki Airut on tunnetusti Minna Canthin. Sisällys: Otteita Meurmanin kirjoituksesta Dagbladi-puoluetta vastaan.

1878
Päijänne-lehdessä 15.1.1878 nimimerkillä Teppo julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus otsikolla "Kirje Jyväskylästä". Aiheina kirjoituksessa mm. silmänkääntäjä Pettersénin esitys, markkinat ja Jyväskylän tupakkitehtaan tuotannon alkaminen.

1878
Päijänne-lehdessä 3.9.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheina kirjoituksessa mm. koulut, sää, paikalliset kulttuuritilaisuudet sekä Helsingfors Dagblad -lehden kritiikki kansallispukuasiassa (ks. Kannila, Helle (1967):…

1878
Päijänne-lehdessä 16.7.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheena kirjoituksessa mm. säät, ruokatavarain saanti ja kansallispuvut (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen tuotanto).

1878
Päijänne-lehdessä 18.6.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheena kirjoituksessa mm. Jyväskylän seminaarin tutkinnot (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen tuotanto).

1878
Päijänne-lehdessä 11.6.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheina kirjoituksessa mm. kirkon paikka, kansakoulukokous, koulut, säät ja höyrylaivat (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen tuotanto).

1878
Keski-Suomi-lehdessä 30.4.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheina kirjoituksessa mm. Aleksis Kiven Nummisuutarien esitys, palokunta, oopperan avustaminen ja vappu (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen…

1878
Keski-Suomi-lehdessä 12.3.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheina kirjoituksessa mm. laskiainen, kirkkoherran vaalit sekä kehotus urheilemaan (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen tuotanto).

1878
Päijänne-lehdessä 26.2.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheina kirjoituksessa mm. säät, kirkon paikka sekä Raamattu-sitaattien väärinkäyttö sanomalehtien kiistakirjoituksissa (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin…

1878
Päijänne-lehdessä 5.2.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheina kirjoituksessa mm. telephoni, gramophoni, ilman muuttuminen nestemäiseksi, säät ja paavin terveydentila (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin…

1878
Päijänne-lehdessä 8.1.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheina kirjoituksessa mm. naamiaishuvit ja Keski-Suomi-lehti (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen tuotanto).

1878
Päijänne-lehdessä 4.1.1878 julkaistu Minna Canthin lehtikirjoitus nimimerkillä Teppo. Aiheina kirjoituksessa mm. naamiaishuvit, säät, Keski-Suomi-lehti, susien tappaminen (johon aiheeseen liittyvä Savon matka) ja viimeaikaiset ampumatapaturmat (ks.…

1875
Keski-Suomi-lehdessä 18.9.1875 nimimerkillä Wilja julkaistu Minna Canthin laatima lehtikirjoitus otsikolla "Kirje Jyväskylästä".Aiheina kirjoituksessa mm. arviot konserteista, uutinen lennätinkonttorin avaamisesta ja syysmarkkinat (ks. Kannila, Helle…
 
Koneluettavat metatiedot: