Aineistot (yhteensä 10727)

1894
Kasimir Leinon sanoittama kantaatti tohtorin- ja maisterinvihkijäisiin vuonna 1894. Kantaatin sävelsi Jean Sibelius.

Maiju Lassila käytti nimeä Irmari Rantamala kirjoittaessaan vuonna 1909 suurteoksen Harhama 1-2, joissa kummassakin on kolme osaa. Ensimmäisen osan kansikuvat ovat vaikuttavat. Kansikuvan tekijän tietoja ei ole löytynyt, kannessa on nimikirjaimet STR…

Avainsanat: , ,

1898
Kasimir Leinon runoja julkaisusta Kansanvalistuseuran
lehtisiä nro 20 (1898): Huutolaistyttö kehdon ääressä, Kansan lapsi, Luonnon ihailua, Mä tahdon toivoa, Myrskylintu.

Avainsanat: ,

2014
Kansanrunoilija Sahan Kalle on yksi merkittävimmistä Toholammin seudun henkisen perinnön luovista rakentajista. Sahan Kalle (Kalle Fredrik Saha) eli Toholammilla 1852-1933. Kertoman mukaan hän oppi kirjoitustaitonsa itseopiskelun kautta, ja runojen…

1978-06-8
Marja Rotonen oli taitava kansanparantaja, kätilö, kuppari ja ompelija, joka siirsi oppinsa miniälleen Lyydia Palkokankaalle. Hopealusikalla poistettiin roskat silmästä, kerninäppyihin käytettiin riisivoidetta, lihassärkyyn ja reumatismin hoitoon…

Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sitä ennen kerättiin varoja ja herätettiin kiinnostusta kansanopiston perustamiseksi Pohjois-Karjalaan mm. Kansanopistoiltamissa…

1911
Kansanopetus oli ennen 1860-lukua kirkon tehtävänä, jolloin opetuksen taso oli sidottu opettajan osaamiseen ja aktiivisuuteen. Julkaisussa käydäänkin läpi Janakkalan kirkkoherrat vuodesta 1471 lähtien sekä asiakirjoihin päätyneitä tietoja…

Heti Joensuun kaupungin perustamisen jälkeen alkoi syntyä pöhinää lainakirjaston perustamiseksi. Kauppiaiden lahjoitusrahojen turvin saatiin hankittua ensimmäinen kokoelma kirjoja. Ne oli suunnattu ensisijaisesti sunnuntaikoulun varattomille…

Syntyi Turussa 1817 ja kuoli Turussa 1898. Tuomiorovasti ja myöhemmin arkkipiispa. Oli perustamassa Turun kansankirjastoa 1862. Toimi kansankirjaston toimikunnan puheenjohtajana.

1800-luvun loppu
Tohtori Jahnsson (1841-1894) opetti suomea, kreikkaa ja latinaa Turun kouluissa. Julkaisi myös oppikirjoja. Hän oli innokas kansallisuus- ja suomalaisuusasian ajaja Turussa. Oli mukana perustamassa Turkuun Kansanvalistusseuran haaraosastoa ja…

1890-luku
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder alkoi rakennuttaa laajaa puistoa Hämeenlinnan kaupungin ja linnan pohjoispuolella sijaitsevan Pyövelinmäen rinteille. Alueen nimi oli perua ajalta, jolloin mäellä oli ollut kaupungin mestauspaikka. Kuvernööri halusi…

1920-luku
Hämeenlinnaan rakennettiin 1900-luvun alkupuolella monta uutta pankkitaloa. Kansallisosakepankin jyhkeä liikerakennus valmistui torin lounaiskulmaan vuonna 1915 arkkitehti Vilho Penttilän suunnitelman mukaan. Kansallisromanttista tyyliä edustavan…

Kansalaissodan sankarivainajien muistopatsaan paljastus Varpaisjärven hautausmaalla 14.8.1921. Sodassa kaatui Suomen sotasurmat -tiedoston mukaan kolme varpaisjärveläistä.

Aineiston luovuttaja: Mirja Lehikoinen

Käsityöopettaja Marja-Sisko Oja sovittaa pukua Anja Kinnuselle (oik.). Kansalaisopiston pukuompelupiiri. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.4.1970.

Kansalaisopiston puhallinryhmä sotainvalidien juhlassa huhtikuussa 1988. Edessä vasemmalla Olli Tommola, Marja Tolonen, Kari Jalkanen, Jaakko Huhta, Yrjö v. Koch ja Heikki Suomala.

Metallityöpiirin ohjaaja Olavi Paananen (oik.), Esko Jääskeläinen ja Kari Pulkkinen vieressä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.10.1976.

Kansalaiskoulun poikia 1957. Ylärivi vas. Martti Jääskeläinen Vuonamo, Jukka Räisänen, Juhani Rahikainen, Veikko Jäntti, Paavo Huuskonen, Kauko Aliranta, Erkki Laukkanen, Erkki Stranius Kumpuselkä.
Keskirivi: Eero Jauhiainen, Olavi Paananen, Viljo…

Kansalaisopistotoiminta alkoi Keiteleellä. Seisomassa opettaja Pekka Savolainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 3.11.1967.

Kansalaisopiston päätösjuhlassa vanhustenpiiriläiset esittivät laatimansa kuvaelman Poliisia odoteltaessa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 29.4.1971.

Kirkonkylän kansakoulun 6.-7. luokat vuonna 1963-1964. Opettaja Arvo Jalkanen.

Kirjaston ohjeet ovat peräisin vuonna 1945 painetusta lastenkirjasta Kultasiipinen sudenkorento (Vaula, Jalmari). Kirjasta löytyy myös Louhelan koulun leima.

Kansakoulukokous. Puheenjohtaja mv. Yrjö Jääskeläinen ja sihteeri opettaja Aili Laukkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.11.1965.

1927
Kannattavaisuuslaskelma, laatinut J. E. Jaatinen ja julkaissut Vaasan kaupungin rautatiekomitea.
Pääraiteitten yhteenlaskettu pituus.
Asutus.
Maatalous.
Kauppa ja teollisuus.
Metsätalous.
Rakennuskustannukset.
Asemat ja laiturivaihteet ovat…

1950-luku
Kankaanrannan tilan vilja-aitta/puorirakennus (1_92 Honkajoki, Pukarankylä). Antti Kankaanrannan rakentama 1800-luvun alkupuolella. Kuvattu päädyn suunnasta.

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2001

1984
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Kangasniemen kirkonkylän koulupiirin alueelta. Kirja sisältää tietoa alueen asutuksesta, maatalouden töistä, ammatinharjoittajista, puutavaran ajosta, tuotannosta,…

1961-08
Kangasniemen historia osa 2 sisältää paikkakunnan historiaa 1860-1910.

Kangaskurssien päätöstilaisuus Seppälässä. Tytöt ihailevat kättensä töitä. Vasemmalla Pirjo Jauhiainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.3.1966.

Kangasjokeen rakennetaan uutta siltaa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.5.1971.
 
Koneluettavat metatiedot: