Aineistot (yhteensä 10697)

1910-luku
Hämeenlinnan höyrysaha aloitti toimintansa 1873. Saha siirtyi 1890-luvulla August Eklöfin haltuun. Sahalla oli Eklöfin aikana parhaimmillaan yli kaksisataa työntekijää, joista osa asui läheisen Sahanmäen asuinkasarmeissa. Sahanmäen rakennuksia näkyy…

Avainsanat: , , , , ,

H. A. H. L. (Hans A. Hanson, Lübeck)
1900-luku (vuosikymmen)
Rantapuistoa kaunistettiin istutuksilla 1890-luvulla ja uudelleen vuoden 1904 jälkeen. Tässä kuvassa puisto näyttää kovin autiolta, joten kuva on luultavasti otettu ennen lehtori A. Th. Böökin istutustoimia 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku
Hämeenlinnan Kirkkopuistoon järjestettiin vuonna 1926 komea istutusryhmä, joka "oli tarkoitettu muistuttamaan kaupunkiin tulevia matkailijoita siitä, että Hämeenlinna tarjoaa kesäisin istutuksillaan, puistoillaan ja luonnonnähtävyyksillään heille…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Jean Louis Desprez'n suunnittelema Hämeenlinnan uusklassistinen pyöreä kirkko valmistui vuonna 1798 ja muutettiin perinteiseksi ristikirkoksi vuonna 1892. Hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti Armas Lindgren sai 1900-luvun alkuvuosina tehtäväkseen…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Postikorttikuvan etualalla näkyy vuonna 1911 valmistuneen Toripuiston pohjoispään paviljonkirakennus ja puiston istutuksia. Taustalla Residenssikadun varrella on Kaupunginhotellin vanha puurakennus, jonka länsipää purettiin vuonna 1910…

Avainsanat: , , , ,

1890-luku
Hämeenlinnan kaupunki osti Raatihuoneen tontin vuonna 1849 ja kunnosti tontilla olleen puurakennuksen väliaikaiseksi Raatihuoneeksi. Lääninarkkitehti Alfred Caween suunnitteli Hämeenlinnan uuden Raatihuoneen, joka valmistui torin etelälaidalle…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen rakennus valmistui vuonna 1888. Koulurakennuksen suunnitteli yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehti Magnus Schjerfbeck (1860-1933) yliarkkitehti Georg Wileniuksen johdolla. Lyseorakennus oli kuvan…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Toripuisto paviljonkeineen ja istutuksineen valmistui arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelmien mukaan vuonna 1911. Suihkukaivokin puistoon saatiin syksyllä 1911. Valtuustolle oli tarjolla myös Emil Halosen luonnostelemat paljon näyttävämmät…

Avainsanat: , , , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan kustavilaistyylinen kirkko valmistui vuonna 1798. Kirkkorakennus oli alun perin pyörökirkko, jossa oli holvattu kupolikatto. Vanhasta kaupungista 1800-luvun alkuvuosina siirretty kellotapuli tuhoutui Hämeenlinnan palossa 1831, ja…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Hämeenlinnan raatihuone valmistui vuonna 1888 lääninarkkitehti Alfred Caweenin piirustusten mukaan. Uusrenessanssia edustavassa rakennuksessa sijaitsivat juhla- ja valtuustosalin lisäksi raastuvan ja maistraatin istuntosali, rahatoimikamari,…

Avainsanat: , , , ,

Rytkönen, Enok
1931
Torin pohjoisreunassa oli 1930-luvun alussa Walter Thomén suunnittelema, vuonna 1912 valmistunut pankkitalo, jossa sijaitsivat Pohjoismaiden yhdyspankki ja Suomen pankki. Kirjakauppias Rytkösen klassistisen talon suunnitteli arkkitehti Armas Lindgren…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin talo vuodelta 1929 on arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema. Arkkitehtuuriltaan pankkitalo edustaa 1920-luvun klassismia. Pääovea ympäröivät reliefit ovat kuvanveistäjä Gunnar Finnen käsialaa. Rakennuksen…

Avainsanat: , , ,

Rytkönen, Enok
1928
Huhtikuussa 1928 tuli kuluneeksi 10 vuotta kansalaissodan päättymisestä. Hämeenlinnan torilla järjestettiin 26.4. paraati ja juhlittiin kaupungin vapautusta. Paraatiin osallistuivat suojeluskunnan lisäksi Jääkäritykistörykmentti ratsain sekä…

Avainsanat: , , , ,

Rytkönen, Enok
1934
"Ylätori oli markkinoitten keskipiste, siellä oli nähtävää ja ostettavaa jos jonkin sorttista. Väkeä parveili tungokseen asti, ja varsinkin kesä- ja syysmarkkinat kokosivat nuortaväkeä sankoin joukoin. Oli mukava tavata tuttuja ja katsella sitä…

Avainsanat: , , , , , ,

1940-luku
Jean Sibelius menetti jo varhain isänsä, ja hänen perheensä asui siitä lähtien isoäidin luona. Sibeliuksen äidinäiti rovastinna Borg osti talon Läntiseltä Linnankadulta (nyk. Sibeliuksenkatu) vastapäätä Tähtipuistoa vuonna 1874. Talo oli…

Avainsanat: , , , ,

1908-1914
Suomalainen kirjakauppa aloitti liiketoimintansa Hämeenlinnassa 11. elokuuta 1908 toimitusjohtajanaan W. S. Mäkelä. Kirjakaupan ensimmäinen liikehuoneisto sijaitsi puutalossa Kasarmikadun ja Raastuvankadun (Raatihuoneenkadun) kulmassa. Liikepaikkaa…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Postikortissa on näkymä nykyiseltä kävelykadun jatkeelta kohti toria. Kadun oikealla puolella on mm. Syyne Kiviluodon kangaskauppa osoitteessa Raatihuoneenkatu 25. Vasemmalla näkyvässä Työväen säästöpankin rakennuksessa oli myös Osuusliike Hämeen…

Avainsanat: , , , ,

1930-1950-luku
Kuopiossa leipurin opin saanut Kalle Vainikainen ryhtyi Hämeenlinnassa leipomo- ja kahvilayrittäjäksi vuonna 1900. Vuosina 1905–1963 Vainikaisen kahvila ja konditoria toimivat kaksikerroksisessa puutalossa Raatihuoneenkadun ja Linnankadun kulmassa.…

Avainsanat: , ,

H. A. H. (Hans A. Hanson)
1900-luku (vuosikymmen)
Pikkutorin laidan puinen empiretalo on alun perin rakennettu asuinkäyttöön vuonna 1832, heti Hämeenlinnan palon jälkeen. Vuosina 1886–1888 Fredrika Wetterhoffin työkoulun kutomo-osasto toimi talossa, jonka silloin omisti Fredrikan isä, laamanni G. A.…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Vanajaveden yli johtava Hämeenlinnan vanha Pitkäsilta oli käytössä vuosina 1878–1909. Pitkäsilta edusti perinteistä puurakentamistapaa tukiansaineen. Pian rakentamisen jälkeen 1880-luvulla puusillan kestävyys alkoi herättää suuria epäilyksiä.…

Avainsanat: , , , ,

Böök, A. Th.
1900-luku (vuosikymmen)
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder perusti Hämeenlinnan kaupunginpuiston eli Parkin 1800-luvun puolivälissä. Viime vuosisadan alun postikortissa näkyy tien reunassa Parkin länsilaidan kiviaitaa. Postikortin on lähettänyt kirjailija Hilja Haahti…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Vuosisadan vaihteen postikortissa on näkymä Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa ja kasarmialuetta. Kortin on lähettänyt venäläisen upseerin tytär Hämeenlinnasta sulhaselleen Jaroslavin kaupunkiin syyskuussa 1906. Hän on merkinnyt…

Avainsanat: , , ,

1950-luku
Hämeenlinnan kauppakoulu oli perustettu vuonna 1919. Koulu toimi alkuvuosinaan osoitteessa Raatihuoneenkatu 6 ja sen jälkeen Birger Jaarlin kadulla kahdessakin eri osoitteessa. Vuonna 1950 kauppakoulu muutti Hämeenlinnan yhteiskoulun entisiin…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Vanajaveden rannassa Kymnaasikadun (nykyisen Lukiokadun) päässä oli kaupunkilaisille tarkoitettu pyykkilaituri. Vastarannalla näkyy Hämeenlinnan vanha asemarakennus torneineen.

Avainsanat: , , , ,

1937 aikaisintaan
Vuonna 1885 perustettu Kotiteollisuusopisto Fredrika Wetterhoffin työkoulu rakennutti 1930-luvulla kaksi uutta rakennusta Rantatorin puolelle. Vuonna 1933 valmistui rakennusmestari Vilho Longan suunnittelema lisärakennus, jota alettiin kutsua…

Avainsanat: , , , , ,

1890-luku
Piirretyssä sommitelmakortissa 1890-luvulta on kuvattuna Hämeenlinnan Pitkäsilta ja Keinusaaren empirerakennukset, näkymä Kaupunginpuistosta Hämeen linnaa kohti sekä Aulangonvuoren paviljonki Aulangonjäven maisemissa. Kuvan keskellä on Venäjän lipun…

Avainsanat: , , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Saksassa painettu koristeellinen postikortti on Knackstedt & Naether -yhtiön tuotantoa. Yhtiö alkoi vuonna 1899 julkaista Souvenir Border Cards -sarjaa, jossa kauniisti koristeltu kehys yhdistettiin maisemakuvaan. Tämän kortin kuva-aiheena on…

Avainsanat: , , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Karlbergin ja Aulangon omistaja eversti Hugo Standertskjöld alkoi 1880-luvun puolivälissä panna toimeen "suurenmoisia kaunistustöitä Karlbergin kartanon seuduilla". Aulangonvuoren huipulle tehtiin uusi tie kartanosta ja rakennettiin kaksi kaunista…

Avainsanat: , , , ,

Rytkönen, Enok
1900-luku (vuosikymmen)
Hämeen läänin kuvernööri Otto Carl Rehbinder rakennutti Perttulan huvilan Vanajan Miemalan kylään vuonna 1860. Rakennuksen suunnitteli silloinen Hämeen lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt. Emma ja Edwin Hedman ostivat Perttulan tilan vuonna 1891 ja…

Avainsanat: , , , , , , ,

1900-1901
Kirjakauppias Enok Rytkönen osti A. Alopaeuksen kirjakaupan vuonna 1900 ja hyödynsi alkuun Alopaeuksen käyttämiä valokuvia postikorteissaan. Tässä Alopaeuksen alun perin 1890-luvulla julkaisema postikortti on muunnettu sortokauden kuutamokortiksi…

Avainsanat: , , , ,

1890-luku
Hämeenlinnan kirkon tornista kohti pohjoista otettua kuvaa hallitsee vuonna 1888 valmistunut Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen rakennus. Matalat puutalot ympäröivät uljasta koulukartanoa. Taustalla Vanajaveden länsipuolella näkyy Hämeen…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa otetussa kuvassa näkyy vasemmalla etualalla Vanhankaupunginlahti. Hämeen linnan ja puiston välisellä Hämeenlinnan vanhan kaupungin paikalla on Linnankasarmien alue. Alueen vanhin rakennus on ns. Kenraalin talo,…

Avainsanat: , , , , ,

1890-luku
Vuosisadan vaihteessa Suomessa julkaistiin ns. kuutamokortteja vastalauseena ensimmäisen sortokauden (1899–1905) venäläistämispyrkimyksille. Näkymä Aulangonvuorelta Lusikkaniemeä kohti on tässä sovitettu tummemman värityksen ja kuun avulla öiseen…

Avainsanat: , , , , , ,

Rytkönen, Enok
1920-luku
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toiminta uudessa komeassa kirjastotalossa alkoi vilkkaana heti vihkiäisten jälkeen joulukuussa 1924. Lainoja oli keskimäärin sata päivässä, mikä oli entiseen verrattuna huippulukema. Lainausosasto oli kuitenkin…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Lääninarkkitehti C. A. Edelfeltin suunnittelema Hämeenlinnan vanha asemarakennus otettiin käyttöön vuonna 1862, kun ratayhteys Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin. Hämeenlinnan asemalla, kuten muillakin Edelfeltin suunnittelemilla asemilla, oli…

Avainsanat: , , ,

Hjertzell, Fritz
1890-luku
Postikortti Hämeenlinnan kirkosta on luultavasti painettu 1900-luvun alussa, mutta valokuva on otettu jo aikaisemmin, mahdollisesti vuonna 1888. Samasta kuvasta on ilmestynyt muitakin postikorttiversioita, mm. A. Alopaeuksen kirjakaupan painattamana…

Avainsanat: , , ,

Aaltonen, Albin
1930-luku
Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen koulurakennus sai kolmikerroksiset lisäsiivet molempiin päätyihinsä vuonna 1936. Lisärakennukset oli suunnitellut rakennushallituksen arkkitehti G. A. Wigström jo 1920-luvun lopulla. Rakentaminen kuitenkin…

Avainsanat: , , ,

1950-luku
Yksikerroksinen empiretyylinen puurakennus Pikkutorin varrella on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun perustajat ostivat rakennuksen vuonna 1887, ja vuosisadan lopulla se sai jatkokseen vielä…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Posteljooni tuo kädessään tervehdystä Hämeenlinnasta. Samanlaisia kortteja tehtiin 1900-luvun alussa useista eri kaupungeista. Posteljoonin laukku on avattava ja sen sisällä on ilmeisesti ollut useampia kuvia sisältävä kuvahaitari, jossa on ollut…

Avainsanat: , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Monikuvakortissa on näkymiä Hämeenlinnasta kahdessatoista pikkukuvassa, jotka kortin lähettäjä on numeroinut ja nimennyt. Pikkukorteissa on kuvattuna mm. Hämeen linna, Pitkäsilta, Kaupunginpuisto, Karlbergin kartano ja Aulangonjärven Lusikkaniemi.…

Avainsanat: , , ,

1890-luku
Kasviaiheisilla piirroksilla koristeltu sommitelmakortti Hämeenlinnan nähtävyyksistä on lähetetty 1890-luvulla joulukorttina Turusta. Kuvien aiheina ovat näkymä Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa, Keinusaaren lääninsairaala ja kruununmakasiini…

Avainsanat: , , ,

1900-1909
Postikorteista pyrittiin tekemään näyttävämpiä kohokuvioiden avulla, jolloin jokin osa kuvasta kohopuristettiin kartongin läpi nostamaan esim. rakennus tai muistomerkki taustastaan. Tässä postikortissa on Hämeen linna kohopuristetussa postikortissa,…

Avainsanat: , , ,

Palander, E.
1902
Hämeen linna oli alun perin 1200-luvun lopulla perustettu moreenikumpareelle Vanajaveden kapeikon länsirannan saarelle. Melkeinpä saareksi linnan alue muuttui edelleen aina keväisin myös 1900-luvun alkupuolella, kun Vanajavesi tulvi kaupungin ja…

Avainsanat: , , ,

Rytkönen, Enok
1930
Hämeen linnan ja kaupungin keskustan välinen alue oli vetistä maastoa, joka viime vuosisadan alkupuolella peittyi kevättulvien aikana kokonaan veden alle. Ennen Vanajaveden säännöstelyä vesi saattoi nousta aina Tampereentielle asti. Linnan ja…

Avainsanat: , , , , ,

1890-luku
Hämeen linnan päälinnan eteläpuolella kuvan oikeassa reunassa on 1740-luvulla rakennettu kruununleipomon rakennus ja sen jatkona päävartio. Kruununleipomo rakennettiin keskiaikaisen kehämuurin päälle, niin että muuri muodosti osan sen…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
1910-luvun postikorttikuvassa on ilmeisesti Hämeen linnan naisvankeja työskentelemässä puutarhatöissä linnan vallihaudan sisäpuolella. Naisille tarkoitettu kuritushuone aloitti toimintansa Hämeen linnassa vuonna 1881, jolloin kaikki naispuoliset…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Hämeen linnassa ja sitä ympäröivissä kehämuurirakennuksissa toimi vankila vuosina 1837–1972. Tiilinen muuri Hämeen linnan vankila-alueen ympärille rakennettiin vuonna 1897. Tätä ennen aluetta ympäröi hirsistä rakennettu korkea aita.

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan torin itälaidalle, kaavan mukaiselle paikalle, valmistui arkkitehti Louis Jean Desprez'n suunnittelema kirkkorakennus vuonna 1798. Alun perin kirkko oli pyöreä torniton rakennus, mutta 1800-luvun aikana se sai kellotornin ja muutettiin…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan kustavilaista klassismia edustavan kirkon suunnitteli Kustaa III:n ranskalaissyntyinen hoviarkkitehti Louis Jean Desprez. Rakennustyö valmistui vuonna 1798. 1800-luvun loppupuolelle tultaessa seurakunnan väkiluku oli lähes sadassa…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi vuonna 1908. Hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti otti suunnittelutyössään huomioon torin ympäristön kolme merkittävää julkista rakennusta: kirkon, raatihuoneen ja…

Avainsanat: , , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: