Aineistot (yhteensä 10698)

1936
Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiön vuonna 1935 julkaisemassa luettelossa on 833 puhelinnumeroa Hämeenlinnan kaupungin alueelta. Puhelinyhtiön jäsenet luetellaan edelleen sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä, ja akkosellinen luettelo…

1926
Vuoteen 1926 tultaessa telefooni-osakeyhtiö oli muuttunut puhelinosakeyhtiöksi ja puhelinnumeroiden määrä Hämeenlinnan kaupungissa oli lisääntynyt kymmenessä vuodessa yli kahdella sadalla. Varattuja puhelinnumeroita oli 672 tämän puhelinluettelon…

1910-luku
Kuvernööri Rehbinderin aikana Hämeenlinnan kaupunginpuistoon eli Parkkiin rakennettiin neljä paviljonkia paikoille, joista avautui kaunis näköala kohti Hämeen linnaa tai Vanajavettä. Kuvassa oleva kahdeksankulmainen näköalapaviljonki on puiston…

1920-luku
Tarina ei kerro, mikä tapahtuma Hämeenlinnan rautatieasemalla on kerännyt paikalle tällaisen väentungoksen. Kerrotaan, että tapahtuipa Hämeenlinnassa 1920-luvulla mitä tahansa, aina oli paikalla myös sotilassoittokunta. Sotilasasuisia soittajia on…

1895
Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmatontilla sijaitsevan rakennuksen vanhin osa on vuodelta 1859. Hämeenlinnan rouvasväen seura rakennutti tämän ”koulukartanon” kauppias Mikael Feodor Balkoffin lahjoittamalle tontille. Alkuperäisen rakennuksen…

1920-luku
Hämeenlinnan laivaranta Rantapuiston laidalla vilkastui 1900-luvun alussa uudelleen rautatien tulon aiheuttaman laman jälkeen. Satamaan valmistui arkkitehti Armas Rankan suunnittelema satamakonttori vuonna 1911. Tuohon aikaan matkustajaliikennettä…

1910-luku
Hämeenlinnan vanha puinen Pitkäsilta korvattiin kuvassa näkyvällä uudella rautarakenteisella kaarisillalla vuonna 1909. Taustalla Keinusaaren puolella on Hämeenlinnan lääninsairaalan rakennuksia. Uuden sillan avajaisjuhlallisuuksista kertoi…

1930-luku
Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin perustava kokous pidettiin 10.11.1909, ja pankki aloitti toimintansa heti seuraavan vuoden toukokuussa Nybergin perikunnan talossa torin alareunassa. Vuonna 1914 pankki muutti kaksi kertaa ja päätyi Raatihuoneen…

1930-luku
Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin talo vuodelta 1929 on arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema. Arkkitehtuuriltaan pankkitalo edustaa 1920-luvun klassismia. Pääovea ympäröivät reliefit ovat kuvanveistäjä Gunnar Finnen käsialaa. Rakennuksen…

1930
Hämeenlinnaan oli perustettu ensimmäinen säästöpankki jo vuonna 1846. Kaupungin suomenmielisten keskuudessa oltiin kuitenkin 1900-luvun alkuvuosina hyvin tyytymättömiä pankin toimintaan ja katsottiin, että etenkin Suomalaisen puolueen jäsenten oli…

1920-luku
Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu toimi 1920-luvulla useammassa rakennuksessa. Kuvassa vasemmalla on H. R. Helinin suunnittelema jugendrakennus vuodelta 1906. Oikeanpuoleinen empiretyylinen puurakennus on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen…

1891
Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiön nimiluettelo vuodelta 1891 sisältää luettelon yhtiön jäsenistä sekä numerojärjestyksessä että aakkosjärjestyksessä. Luettelossa on 103 puhelinnumeroa, ja lisäksi luetteloon on painettu valmiiksi numerot kymmenelle…

1915
Vuonna 1915 ilmestynyt Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiön nimiluettelo sisältää luettelon yhtiön jäsenistä sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä. Luettelon ilmestyessä Hämeenlinnan kaupungissa oli käytössä jo 465 puhelinnumeroa.…

1928
Hämeenlinnaan perustettiin yksityinen kuusiluokkainen keskikoulu tyttöjä varten vuonna 1924. Kaupunki lahjoitti Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun osakeyhtiölle tontin Kaurialan kaupunginosasta, vanhan hautausmaan laidalta. Uusi koulutalo valmistui…

1928
Hämeenlinnaan ryhdyttiin perustamaan tyttökoulua jo vuonna 1919. Tarkoitus oli saada valtion ylläpitämä tyttökoulu, mutta hanke ei onnistunut. Lopulta ahkeran varainkeruun jälkeen perustettiin yksityinen, Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun…

1909-1917
Kusti Laurela, Aug. Boman ja Erl. Johansson perustivat Hämeenlinnan uuden kirjapainon vuonna 1900. Liike aloitti vaatimattomasti, mutta kehittyi pian paikkakunnan suurimmaksi yritykseksi alallaan. Uusi kirjapaino muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1909.…

1879
Anders Emil (Antti) Favén (1841–1913) oli Hämeenlinnan normaalilyseon ja lyseon historian ja maantieteen opettaja, joka toimi myös lyseon rehtorina ja kansakoulujen tarkastajana. Favén oli myös Hämeen Sanomien alkuperäinen nimimerkki Antti. Hänen…

1923
Hämeenlinnan vapaaehtoisen palokunnan pitkäaikainen päällikkö, oikeusraatimies Gustaf Leonard Idestam kirjoitti tämän suppean historiikin palokunnan täyttäessä 50 vuotta vuonna 1923. Idestam laati Hämeenlinnan V.P.K.:n vaiheista kaikkiaan neljä…

1920-luku
Hämeenlinnan verkatehtaan alueen rakennuksiin 1920-luvulla kuuluivat etualalla näkyvän kutomon lisäksi jugendtyylinen kolmikerroksinen konttorirakennus ja samoihin aikoihin valmistuneet tehtaan isännöitsijän ja teknillisen johtajan huvilat lähempänä…

1910-luku
Hämeenlinnaan vuonna 1895 perustettu Verkatehdas laajeni vaatimattoman alun jälkeen kaupungin suurimmaksi työnantajaksi, jonka palkkalistoilla oli parhaimmillaan jopa 1300 työntekijää. Postikorttikuvassa on vasemmalla alueen vanhin tehdasrakennus eli…

1913
Hämeenlinnan vapaaehtoinen palosammutus- ja korjausjoukkio oli perustettu vuonna 1873, niinpä se sai juhlia jo neljäkymmenvuotisjuhliaan Aulangolla vuonna 1913. Palokuntalaisten yhteiskuva on otettu Aulangonvuoren paviljongilla, jonka Hugo…

1950-luku
Yksikerroksinen empiretyylinen puurakennus Pikkutorin varrella on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun perustajat ostivat rakennuksen vuonna 1887, ja vuosisadan lopulla se sai jatkokseen vielä…

Anna-Liisa Rentola (Laakso) kantelelaisen hammaslääkäri Anna Jaakkolan tarkastuksessa. Kuva on otettu 1940-luvun lopulla.

Hampun riipimistä Tossavanlahden Pykäläselässä n. 1930. Vasemmalla kuvassa on Hilma Maria Saastamoinen. Kuvaaja ei tiedossa.

Maire ja Väinö Ikäläisen Tuija-lehmä synnytti neljä vasikkaa, joista yksi kuoli. Kuvassa 7-vuotias Jari Hamulan Savikolla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.3.1976.

Hamulan emäntiä. Äitienpäivät n. vuodelta 1932. Opettajana Tauno Pitkänen. Kuvaaja ei tiedossa.

Hamulan Hiekassa heinäkuussa 1967. Takana Greta Särkilahti. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 14.7.1967.

Hamulan kansakoulukuva vuodelta 1921. Opettajina toimi silloin Elsa ja Pekka Korhonen. Oppilaita Aino ja Kaisa Pelkonen, Elli Räisänen, Iida Jääskeläinen, Beeda (Beda) Jääskeläinen, Toivo Karhunen sekä Vilho Nuutinen. Kuvaaja ei tiedossa.

Vuoden 1929 Hamulan kansakoulukuva. Opettaja Anna Rahikainen. Oppilaita: Airi Pellikka, Antti Reininsalo, Pentti Räisänen, Toivo Sutinen, Senja Sutinen, Aune Nuutinen, Teuvo Nuutinen ja Teuvo Nuutinen (Höyläharjun Teuvo). Kuvaaja ei tiedossa.

Hamulan koulun 90-vuotisjuhlakuva 1986. Perustettu 1896. Koulu on ollut kylän musiikkitoimintakeskus perustamisvuodesta lähtien. Ensimmäisen lukuvuoden opettaja oli Albin Walkonen Lahdesta.

Hamulan koululaiset 1907, opettajana August Huuskonen. Anna-opettaja rouvan takana.

Hamulan koululla opettaja Jaakko Korhosen aikana. Vasemmalla rva Korhonen, Arttu Pellikka sylissä Irja-tytär, Veera Vesterinen, Maire myöh. Brömsi, takana Emil Vesterinen, Jaakko Korhonen sylissä tytär, takana vasemmalla Otto Karhunen,…

Avainsanat: , ,

Hamulan kyläläisiä rantatilaisuudessa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 2.8.1973.

Avainsanat: , ,

Hamulan reippaita lottia n. 1934. Hanna Jääskeläinen, Beata Jääskeläinen, Anna Pulkkinen, Kaisa Pelkonen, Anna Pelkonen, Valma Pellikka ja Aino Markkanen-Airasto. Puuttuu: Aino Räisänen, Elma Räisänen, Elli Pellikka, Veera Vesterinen ja Maire…

Hamulan uusi myymälä 1964. Myymälänhoitaja Reino Paananen apulaisineen.

1893
Näytelmä on mukaelma saksalaisesta ilveilystä Die Braut aus Pommern. Canth kirjoitti sen Kuopion suomalaisen yhteiskoulun hyväksi. Näytelmä esitettiin Suomalaisessa teatterissa 1893.

1892
Finsk Tidskrift -lehdessä 1892 ilmestynyt Minna Canthin Kauppias Roller -kertomuksen ruotsinnos (K.A. Tavastjerna).

1895
Handledning i tjärbränning esittelee tervanpolttoa Oulun Konepajan patentoimilla uuneilla. Teoksen kirjoittanut insinööri Karl Löfhjelm (1843-1896) toimi Oulun Konepajan johtajana ja omistajana.

1987
Mäntsälä-lehdessä 7.4.1987 julkaistu artikkeli Keisarin Kalaaseista.

Avainsanat:

Hanhimäki. Keitele, Hamula. Kahdeksanhuoneinen aittarakennus on rakennettu vuonna 1895.

Hanhimäki. Keitele, Hamula. Talon pihapiiriin siirretty leikkimökiksi 1960-luvulla rakennettu maitolaituri.

6.12.2017
Hankasalmelaisia kuvia on yhteisödokumentti, joka kuvaa Hankasalmen luontoa, nähtävyyksiä, ihmisiä ja elämää. Elokuvan tilaaja on Hankasalmen kunta. Elokuvan on toteuttanut hankasalmelaisista koottu työryhmä elokuva-alan opiskelija Eeva-Maija…

1886
Kertomuksen alkuperäiskäsikirjoitus. Suojapaperin päällä teksti: "Minna Canthin Hannan alkuperäinen käsikirjoitus. Lunastettu maisteri J.H. Kalelalta, joka luki korrehtuurin teokseen 30.1.1917. Alvar Renqvist" Suojapaperin sisäpuolella myös…
 
Koneluettavat metatiedot: