Aineistot (yhteensä 585)

  • Avainsanat: Hämeenlinna

1900-1909
Postikorteista pyrittiin tekemään näyttävämpiä kohokuvioiden avulla, jolloin jokin osa kuvasta kohopuristettiin kartongin läpi nostamaan esim. rakennus tai muistomerkki taustastaan. Tässä postikortissa on Hämeen linna kohopuristetussa postikortissa,…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Hämeen linnan ympärille rakennettiin 1770-luvulla kivetty vallihauta, joka yhdistettiin molemmista päistään Vanajaveteen. Vallihaudan rakentaminen liittyi Axel Magnus von Arbinin laatimaan Hämeen linnan linnoitussuunnitelmaan, jonka tarkoitus oli…

Avainsanat: , , ,

1900-1909
Läntisellä Linnankadulla sijaitsi 1900-luvun alkuvuosina mm. kaksi apteekkia ja kolme kirjakauppaa. Kuva on otettu läheltä nykyisen Sibeliuksenkadun ja Birger Jaarlin kadun kulmaa kohti toria. Kadun vasemmalla puolella on vuosina 1904–1914…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Nykyinen Kustaa III:n katu tunnettiin 1980-luvun loppuun asti Linnantienä. Linnantie kulki Linnanpuiston läpi Hämeen linnan portille. Linnanpuiston vanhimpia istutuksia ovat Linnantietä reunustavat puut. Muuta puustoa tai muitakaan istutuksia…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen rakennus valmistui vuonna 1888. Koulurakennuksen suunnitteli yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehti Magnus Schjerfbeck (1860-1933) yliarkkitehti Georg Wileniuksen johdolla. Lyseorakennus oli kuvan…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen
Hämeenlinnan kaupungissa oli järjestetty kaupungin perustamisesta lähtien kahdet yleiset markkinat vuodessa, syksyllä ja talvella. Kaupungin markkinat laajenivat 1800-luvun puolivälin jälkeen suorastaan valtaviksi, myyjiä ja ostajia saapui…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Kirkontornista kohti Myllymäkeä 1900-luvun alkuvuosina otetussa kuvassa näkyvät torin etelälaidan rakennukset, joista uusin oli tuolloin vuonna 1900 valmistunut kauppias Jalmari Kämärin rakennuttama jugendtalo. Kämärin liiketalo oli arkkitehti H. R.…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Kirkontornista etelään kohti Kantolanniemeä avautuvaa näkymää hallitsi 1900-luvun alussa Wetterhoffin työkoulun rakennus. Talon oli alun perin rakennuttanut kunnallisneuvos Johan Fredrik Lönnholtz 1860-luvulla. Fredrika Wetterhoff osti rakennuksen…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Etelä-Hämeen piirimielisairaalan uudisrakennus valmistui Vanajaan Kankaantaan kylän maille vuonna 1932. Sairaalan suunnittelija oli silloisen sosiaalihallituksen arkkitehti Aulis Kalma, joka piirsi T-kirjaimen muotoisen kolmikerroksisen rakennuksen.…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Pikkutorin näkymää vuodesta 1900 alkaen hallitsi ortodoksinen varuskuntakirkko. Pikkutorin alue syntyi Saaristen virkatalon paikalle, kun asemakaavaa vuonna 1826 laajennettiin länteen päin ja keskimmäinen kortteli jätettiin rakentamattomaksi.…

Avainsanat: , , , , , ,

viimeistään 1927
Tämän postikortin kuva on myös vuonna 1927 ilmestyneen Hämeenlinnan matkailuoppaan kuvituksena. Teoksen kirjoittaja A. Th. Böök kuvailee kaupungin vuonna 1909 valmistunutta siltaa näin: "Kiistalan kaupunginosan yhdistää muuhun kaupunkiin Vanajaveden…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Väritetyssä 1910-luvun kortissa Vanajaveden ylittävä puinen Pitkäsilta on jo korvattu teräsrakenteisella uudella sillalla. Uusi silta avattiin käyttöön 15.11.1909. Vanhaa puusiltaa kehuttiin yleisesti kauniiksi, mutta rautasiltaa monet kaupunkilaiset…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
1900-luvun alun postikortissa on kuvattuna Vanajaveden ylittävä vanha puinen Pitkäsilta, joka purettiin vuonna 1909. Keinusaaren puolelta otetussa valokuvassa häämöttää kirkon torni kaupungin keskustassa. Raastuvankadun varrella näkyy myös ympäröiviä…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Uusi silta Vanajaveden yli keskustasta Keinusaareen avattiin juhlallisesti liikenteelle 15. marraskuuta 1909. Sillan piirustukset laati insinööri Karl Lindberg, joka oli aikansa merkittävimpiä terässiltojen asiantuntijoita Suomessa. Uusi silta oli…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
"Eikö tämä ole kaunein maisemakortti H:linnan ympäristöltä?" kysyy postikortin lähettäjä vuonna 1908. Vuonna 1878 valmistunut Hämeenlinnan vanha puinen Pitkäsilta on tässä kuvassa vielä paikallaan. Vanha silta oli myös kaupungin nuorison…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Vanajaveden yli Keinusaaresta keskustaan vei vielä 1900-luvun alkuvuosina puinen Pitkäsilta. Vanha silta oli valmistunut vuonna 1878 ja sillan kupeessa Pinellan rannassa näkyvä hevosuittolaituri 1850-luvulla. Sillan tuleva purku on jo kortin…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Vuonna 1904 perustettu puistovaliokunta, jonka johdossa oli lehtori A. Th. Böök, halusi saattaa loppuun jo 1890-luvulla aloitetun Rantapuiston kunnostuksen. Rantapuistoksi nimitettiin 1900-luvun alussa koko puistovyöhykettä Pitkältäsillalta aina…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku
Hämeenlinnaan perustettiin vuonna 1904 erityinen puistovaliokunta, joka jo seuraavana vuonna ryhtyi toteuttamaan yhtenäistä "kävelimöä" Vanajaveden sillalta Rantapuiston kautta kohti linnaa. Vanajanrannan puistotie on kuvattu 1920-luvun postikorttiin…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Kaupunginpuiston rakennustöistä ylijääneistä kivistä maaherra Rehbinder rakennutti suuren katottoman kiviseinäisen rauniolinnan, joka valmistui luultavasti 1850-luvun puoleenväliin mennessä. Rakennelma sisältää keskikäytävän, joka yhdistää kahta…

Avainsanat: , , , ,

H. A. H. (Hans. A. Hanson)
1900-luku (vuosikymmen)
Lääninarkkitehti C. A. Edelfelt suunnitteli Kaupunginpuistoon sveitsiläistyylisen puistoravintolan, joka avattiin vuonna 1861 toukokuussa Floran päivänä. Edelfelt oli myös yksi ravintolahanketta ajaneen Parkkiyhtiön perustajista. Puistoravintola…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Vanajaveden rannassa Kymnaasikadun (nykyisen Lukiokadun) päässä oli kaupunkilaisille tarkoitettu pyykkilaituri. Vastarannalla näkyy Hämeenlinnan vanha asemarakennus torneineen.

Avainsanat: , , , ,

1900 - 1909
Hämeenlinnan anniskeluyhtiö eli virallisemmin Hämeenlinnan väkijuoma-, vähittäismyynti- ja anniskelu O.-y. toimi Rauhankadun ja Raastuvankadun kulmatontilla nro 49 omassa rakennuksessaan. Koristeellisen jugendrakennuksen suunnitteli vuonna 1899…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
Raastuvankadun eli nykyisen Raatihuoneenkadun alkupään mäessä näkyy oikealla puolella vuonna 1899 rakennettu jugendtyylinen Anniskeluyhtiön talo, jonka suunitteli arkkitehtitoimisto Helin & Nyström. Rakennus toimi kaupungin virastotalona vuodesta…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Näkymä torin kulmalta pitkin Raastuvankatua eli nykyistä Raatihuoneenkatua länteen päin on muuttunut perusteellisesti 1900-luvun jälkeen. Nykyisen kävelykadun varrella ei ole jäljellä yhtään kuvan rakennuksista. Kadun oikealla puolella oli Oskar…

Avainsanat: , , , ,

1907-1909
Hämeenlinnan ensimmäinen tavatalo avattiin silloisten Raastuvankadun ja Kirkkokadun kulmaan vuonna 1907. Skogsterin jugendtyylisen kauppahuoneen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist, ja sen rakentamisessa sovellettiin alan uusinta osaamista.…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan raatihuoneen tontti lunastettiin vuonna 1849 lääninkamreeri Nordenswanin perillisiltä. Tontilla olevaa puurakennusta käytettiin raatihuoneena, kunnes se todettiin liian huonokuntoiseksi. Arkkitehti Alfred Caween suunnitteli kaupungille…

Avainsanat: , , ,

Palm, Anna
1888-1899
A. Alopaeuksen kirjakauppa toimi Hämeenlinnassa vuodesta 1888 maaliskuuhun 1900. Alopaeus julkaisi omalla kustannuksellaan myös postikortteja. Tässä piirretyssä sommitelmakortissa on kuvattuna kaupungin tärkeimmät nähtävyydet 1800-luvun lopussa:…

Avainsanat: , , , , , ,

1930-luku
Postikortissa on näkymä nykyiseltä kävelykadun jatkeelta kohti toria. Kadun oikealla puolella on mm. Syyne Kiviluodon kangaskauppa osoitteessa Raatihuoneenkatu 25. Vasemmalla näkyvässä Työväen säästöpankin rakennuksessa oli myös Osuusliike Hämeen…

Avainsanat: , , , ,

1906-1907
Vuosina 1906–1907 rakennetun Skogsterin kauppahuoneen rakennustyöt näyttäisivät olevan tässä postikortissa vielä hieman kesken. Kauppias A. Skogster oli omistanut kauppaliikkeen Hämeenlinnassa jo vuodesta 1895, jolloin hän osti veljeltään Felix…

Avainsanat: , , , ,

Rytkönen, Enok
1907
Hämeenlinnan raittiusseura rakennutti vuonna 1905 talon silloisen Raastuvankadun, nykyisen Raatihuoneenkadun alkupäähän. Jugendtyylisen raittiusseurantalon suunnitteli arkkitehti Henrik Reinhold Helin. Myös rakennuksen sisätilat ja kalusteet…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
1920-luvun postikortissa on näkymä Rantakadulta (nykyiseltä Arvi Kariston kadulta) kohti etelää. Vasemmalle puolelle jää laivaranta ja Rantapuisto, oikealla on matkustajakoti Rannan talona tunnettu nikkarityylinen hirsitalo 1880-luvulta. 1920-luvun…

Avainsanat: , , , ,

H. A. H. L. (Hans A. Hanson, Lübeck)
1900-luku (vuosikymmen)
Rantapuistoa kaunistettiin istutuksilla 1890-luvulla ja uudelleen vuoden 1904 jälkeen. Tässä kuvassa puisto näyttää kovin autiolta, joten kuva on luultavasti otettu ennen lehtori A. Th. Böökin istutustoimia 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Vuonna 1909 puretun Vanajaveden vanhan sillan eli Pitkänsillan graniittiset päätypylväät tuotiin koristamaan Rantapuiston kävelytien molempia päitä. Kuvan puistotie kulkee nykyisten Maaherranpuiston ja Aleksis Kiven puiston läpi. Nämä puistot ovat…

Avainsanat: , , , ,

Rytkönen, Enok
1910-luku
Kauppatorin ohella torikauppaa tehtiin myös Vanajaveden rannassa Rantatorilla. Rantatorilla myytiin mm. kalaa, halkoja ja heiniä, toripäivinä myös esim. ajokaluja, puuastioita, huonekaluja ym. käsityötuotteita. Torin länsilaidalla näkyy kauppias A.…

Avainsanat: , , ,

Palander, E.
1900-luku (vuosikymmen)
Rautatiesilta Vanajaveden yli rakennettiin 1870-luvulla, kun rataa jatkettiin Hämeenlinnasta Tampereen suuntaan. Silta oli matala, mutta se oli rakennettu käännettäväksi, niin että suuremmatkin laivat pääsivät kulkemaan sen kohdalta. Sisällissodan…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Sisällissodassa tuhoutuneen Hämeenlinnan rautatieaseman paikalle rakennettiin uusi asemarakennus arkkitehti Thure Hellströmin Koiviston asemaa varten tekemiä piirustuksia mukaillen. Eteläpäätyyn tehtiin lisäksi matkatavarasiipi, jota vielä myöhemmin…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Sisällissodassa tuhoutuneen asemarakennuksen tilalle valmistunut uusi asema avattiin käyttöön lokakuun alussa vuonna 1921. Uusikin asema oli punatiilinen, ja se rakennettiin arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan. Hellström oli toiminut…

Avainsanat: , , ,

Rytkönen, Enok
1921-1924
Enok Rytkösen kuvaamassa postikortissa Hämeenlinnan uusi, vuonna 1921 valmistunut rautatieasema näyttäytyy asemalaitureiden puolelta. Vuonna 1927 ilmestynyt Hämeenlinnan matkailuopas kuvaili uutta asemaa näin. "Se on nykyaikainen ja siisti, avarilla…

Avainsanat: , , ,

H. A. H. (Hans A. Hanson)
viimeistään 1905
Hämeenlinnan 1870-luvulla rakennettu rautatiesilta on tässä postikortissa kuvattuna Vanajaveden länsirannan puolelta 1900-luvun alkuvuosina. Alkuperäinen rautatiesilta oli käännettävä, mutta sen kääntökoneisto vaurioitui sisällissodan aikaisessa…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan Kirkkopuiston Raatihuoneenkadun puoleiseen päähän pystytettiin vuonna 1929 muistokivi kansalaissodassa kuolleiden valkoisten muistoksi. Kiven kirkonpuoleiselle sivulle hakkautettiin kaatuneiden nimet. Muistopatsaan hankinnasta vastasi…

Avainsanat: , , , , ,

Laurila, Usko
1936
Talvisessa postikorttikuvassa 1930-luvulta on näkymä Rantapuistosta kohti Vanajaveden ylittävää Pitkääsiltaa. Laivaranta on hiljentynyt talveksi, ja lumi peittää satamakonttorin kojuja koristavat tornit. Satamakonttorin ja vesimyymälän sisältävä…

Avainsanat: , , , , ,

1929
Talvisena päivänä 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa Hämeenlinnan Pitkälläsillalla on liikkeellä vain hevosajoneuvoja eikä ruuhkasta ole tietoakaan. Liikenne sillalla kuitenkin vilkastui koko ajan mm. autoistumisen myötä, ja silta tuntui…

Avainsanat: , , , ,

1929
Uusi silta Vanajaveden yli keskustasta Keinusaareen valmistui marraskuussa 1909. Vanha puinen Pitkäsilta ei enää kestänyt lisääntynyttä liikennettä, joten tilalle rakennettiin uusi rautainen kaarisilta, jonka osat tilattiin Saksasta. Silta oli ainoa…

Avainsanat: , , , ,

1890-luku
Suomen 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoona perustettiin vuonna 1878. Sotaväen kasarmit sijoitettiin vanhaa hautausmaata vastapäätä nykyisen Turuntien alkupäähän. Nämä Suomenkasarmien puiset rakennukset valmistuivat vuosina 1882–1883.…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku
Sotilaat marssivat soittokunta etunenässä Hämeenlinnan Pitkäsiltaa pitkin luultavasti kohti jotakin kaupungin torilla pidettävää juhlaa tai katselmusta. Taustalla näkyy E. J. Laakson verhoilu- ja huonekaluliike Raatihuoneenkadun alkupäässä. Kariston…

Avainsanat: , , , , ,

H. A. H. (Hans A. Hanson)
1900-luku (vuosikymmen)
Pikkutorin laidan puinen empiretalo on alun perin rakennettu asuinkäyttöön vuonna 1832, heti Hämeenlinnan palon jälkeen. Vuosina 1886–1888 Fredrika Wetterhoffin työkoulun kutomo-osasto toimi talossa, jonka silloin omisti Fredrikan isä, laamanni G. A.…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Vuonna 1878 perustettu Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu päätyi muutaman kiertolaisvuoden jälkeen vuonna 1887 Pikkutorin kulmalle entiseen laamanni Wetterhoffin taloon. Koulu laajeni, kun tontille rakennettiin vuosina 1897 ja 1907 lisärakennukset.…

Avainsanat: , , ,

H. A. H. (Hans. A. Hanson)
1900-luku (vuosikymmen)
1900-luvun alussa keskustasta Läntiselle Viertotielle (nyk. Turuntielle) kuljettiin Kuivansillan yli. Vasemmalla kuvassa näkyy Suomenkasarmien puurakennuksia. Vuosina 1881–1901 Suomella oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, ns. vanha…

Avainsanat: , , , , , ,

1920-luku
Hämeenlinnaan perustettiin Suomen yhdyspankin konttori jo pankin perustamisvuonna 1862. Vuonna 1919 pankki yhdistyi Pohjoismaiden osakepankkiin ja sai nimekseen Pohjoismaiden yhdyspankki. Yhdyspankki toimi kultaseppä Miettisen talossa torin…

Avainsanat: , , ,

1940-luku
Jean Sibelius menetti jo varhain isänsä, ja hänen perheensä asui siitä lähtien isoäidin luona. Sibeliuksen äidinäiti rovastinna Borg osti talon Läntiseltä Linnankadulta (nyk. Sibeliuksenkatu) vastapäätä Tähtipuistoa vuonna 1874. Talo oli…

Avainsanat: , , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: