Kansalaissodan sankarivainajien muistopatsaan paljastus Varpaisjärven hautausmaalla 14.8.1921. Sodassa kaatui Suomen sotasurmat -tiedoston mukaan kolme varpaisjärveläistä.
Hämeenlinnaan rakennettiin 1900-luvun alkupuolella monta uutta pankkitaloa. Kansallisosakepankin jyhkeä liikerakennus valmistui torin lounaiskulmaan vuonna 1915 arkkitehti Vilho Penttilän suunnitelman mukaan. Kansallisromanttista tyyliä edustavan…
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder alkoi rakennuttaa laajaa puistoa Hämeenlinnan kaupungin ja linnan pohjoispuolella sijaitsevan Pyövelinmäen rinteille. Alueen nimi oli perua ajalta, jolloin mäellä oli ollut kaupungin mestauspaikka. Kuvernööri halusi…
Tohtori Jahnsson (1841-1894) opetti suomea, kreikkaa ja latinaa Turun kouluissa. Julkaisi myös oppikirjoja. Hän oli innokas kansallisuus- ja suomalaisuusasian ajaja Turussa. Oli mukana perustamassa Turkuun Kansanvalistusseuran haaraosastoa ja…
Syntyi Turussa 1817 ja kuoli Turussa 1898. Tuomiorovasti ja myöhemmin arkkipiispa. Oli perustamassa Turun kansankirjastoa 1862. Toimi kansankirjaston toimikunnan puheenjohtajana.
Heti Joensuun kaupungin perustamisen jälkeen alkoi syntyä pöhinää lainakirjaston perustamiseksi. Kauppiaiden lahjoitusrahojen turvin saatiin hankittua ensimmäinen kokoelma kirjoja. Ne oli suunnattu ensisijaisesti sunnuntaikoulun varattomille…
Kansanopetus oli ennen 1860-lukua kirkon tehtävänä, jolloin opetuksen taso oli sidottu opettajan osaamiseen ja aktiivisuuteen. Julkaisussa käydäänkin läpi Janakkalan kirkkoherrat vuodesta 1471 lähtien sekä asiakirjoihin päätyneitä tietoja…
Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sitä ennen kerättiin varoja ja herätettiin kiinnostusta kansanopiston perustamiseksi Pohjois-Karjalaan mm. Kansanopistoiltamissa…
Marja Rotonen oli taitava kansanparantaja, kätilö, kuppari ja ompelija, joka siirsi oppinsa miniälleen Lyydia Palkokankaalle. Hopealusikalla poistettiin roskat silmästä, kerninäppyihin käytettiin riisivoidetta, lihassärkyyn ja reumatismin hoitoon…
Kansanrunoilija Sahan Kalle on yksi merkittävimmistä Toholammin seudun henkisen perinnön luovista rakentajista. Sahan Kalle (Kalle Fredrik Saha) eli Toholammilla 1852-1933. Kertoman mukaan hän oppi kirjoitustaitonsa itseopiskelun kautta, ja runojen…
Kasimir Leinon runoja julkaisusta Kansanvalistuseuran
lehtisiä nro 20 (1898): Huutolaistyttö kehdon ääressä, Kansan lapsi, Luonnon ihailua, Mä tahdon toivoa, Myrskylintu.
Maiju Lassila käytti nimeä Irmari Rantamala kirjoittaessaan vuonna 1909 suurteoksen Harhama 1-2, joissa kummassakin on kolme osaa. Ensimmäisen osan kansikuvat ovat vaikuttavat. Kansikuvan tekijän tietoja ei ole löytynyt, kannessa on nimikirjaimet STR…
Kantelelaiset päättivät jo vuonna 1875 eli ensimmäisinä Pukkilassa perustaa omin voimin kylään kansakoulun. Kanteleen ylempi tyttö- ja poikakansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1876. Vuonna 1905 kyläläiset päättivät rakentaa kuvissa näkyvän uuden…
Kuvassa on todennäköisesti Mauno Perttilän kaupan työntekijöitä. He istuvat aitan hevospuomin päällä. Kuvan lapset ovat Ella Perttilä (oik.) ja Eeva Perttilä (vas.). Oikealla on todennäköisesti myyjä Astrid Tuomalainen.
Tiedosto sisältää Kanteleen köyhäinpiirikunnan (pöytäkirjassa käytetään myös nimiä: vaivaispiirikunta, vaivaishoitokunta, vaivaishoitopiiri, köyhäinhoitokunta) pöytäkirjat vuosilta 1890-1922. Toinen tiedosto sisältää pöytäkirjan irronneen…
Kanteleen miehiä lähdössä jatkosotaan. Kuva on otettu Perttilän kaupan luona kesäkuussa 1941. Kuvassa Eino Rusila (vas.), Paavo Roine, Wiljo Wirtanen, Pauli Roine, Visa Rusila, Paul Hakaste, Elmeri Eskola, Leo Stepanoff, Antero Heittola (kaatui…
Tellervo Tenholan johtama Kanteleen Nuorisoseuran mieskuoro. Kuvassa Erkki Rousi (vas.), Vietti Heittola, Väinö Nurminen, Eino Lempälä, Reino Nieminen, Ilmari Siltala, Olavi Brusila, Elmeri Eskola, Lauri Tenhola, Tellervo Tenhola ja Mauno Heikkilä.…
Ensimmäisessä kolmessa kuvassa ollaan Sammatin maakuntajuhlilla vuonna 1939. Ylimmässä kuvassa ovat muun muassa Mauno Heikkilä (kyltinkantajana), Pekka Rousi (lipun vieressä) sekä vasemmalla Timo Tenhola ja Kerttu Ojala (Paukkula), jotka esittivät…
Yksityiskohta Kanteleen Nuorisoseuran (nyk. Kanteleen Nuutit) lipusta, johon on kuvattu kantele ja auringonsäteet. Lipun suunnitteli vuonna 1931 työryhmä, johon kuuluivat Tellervo ja Lauri Tenhola, Rauha Vikström, Emmi ja Elli Taipale, Aune Salojärvi…
Opettaja Tellervo Tenholan johtama Kanteleen Nuorisoseuran sekakuoro. Kuoro perustettiin vuonna 1925 ja se toimi vuoteen 1962. Ensimmäinen kuva on vuodelta 1935 ja siinä ovat vasemmalta lukien: ensimmäinen kuorolainen tunnistamatta, Elmeri Eskola,…
Kanteleen Nuorisoseuran voimistelujoukkue. Ylimpänä olevassa kuvassa ovat Toivo Perttilä (vas.), Paavo Majander, Eino Rentola, Olavi Brusila, Lauri Tenhola, Kauko Perttilä, Aimo Klemettilä ja Toimi Seppälä.
Kanteleen nuorisoseurantalo valmistui vuonna 1913 Juho Nikkilältä vuokratulle Jussaron mäelle. Kalliolle, korkeiden kivipaasien päälle rakenntun seurantalon suunnitteli rakennusmestari Leivo. Rakentaminen rahoitettiin muun muassa talkootyöllä,…
Ensimmäinen tiedosto sisältää Kanteleen Osuusmeijerin perustamisasiakirjat. Osuusmeijeri perustettiin 12.3.1914.
Toinen tiedosto sisältää osuusmeijerin uudistetut säännöt vuodelta 1941.
Kolmas ja neljäs tiedosto sisältävät otteita vuoden…
Ensimmäinen tiedosto sisältää Kanteleen puimakoneosuuskunnan perustamisasiakirjat. Osuuskunta perustettiin 28.4.1907.
Toinen tiedosto on puimakoneosuuskunnan ohjesääntö. Kyseessä on Pellervo-Seuran mallisääntö vuodelta 1907.
Kolmas tiedosto…
Kanteleen nuorisoseurantalo on vuodelta 1913. Vuonna 1936 valmistui sen laajennusosa, jota kutsutaan vinkkeliksi. Vinkkelin suunnitteli rakennusmestari Kauko Perttilä. Uudisosaa varten Kanteleen Nuorisoseura otti lainan Pukkilan Säästöpankista.…
Viihdetaiteilija Pasi Jääskeläinen (1869–1920) oli aikansa suosituimpia esiintyjiä. Hänet tunnettiin ulkomaita myöten hauskana ja välittömänä virtuoosina, joka elävöitti kanteleella säestetyt kansanlaulut suuren yleisön suosikkiviihteeksi.
Kanteleella vaikuttanut Kantelo-orkesteri: Tuovi Kittelä (vas.), hanuri, Elias Rusila, banjo, Viljo Oksa, rummut ja Olavi Brusila, viulu. Rumpumaalaus saattaisi olla kantelelaisen koristemaalarin Paul Hakasteen käsialaa.
Toisessa kuvassa ovat Elias…
Uno Waenerberg vastasi postin kuljettamisesta Ivalosta Inariin. Inarista posti jaettiin kantopostina eteenpäin. Työhön tarvittiin kymmenkunta miestä kesäaikaan. Talvella postia kuljetettiin poroilla, jolloin miehiä tarvittiin vähemmän. Aholan kotiin…
Kanttila, Kuninkaankadun ja Minna Canthin kadun kulmassa vielä nykyisinkin sijaitseva talo, oli Minna Canthin koti kahteen otteeseen: ensin lapsuus- ja nuoruusvuosien koti, sitten seitsemän lapsen yksinhuoltajaäidin, kauppiaan, kirjailijan ja…
Orimattilan Sanomissa 1990-luvulla julkaistuja lehtijuttuja kanttori Eino Piirolasta (1901-1991). Artikkelit on kirjoittanut Virpi Kallio.
Ensimmäinen valokuva on vuodelta 1963, jolloin Piirola toimi Keminmaan kanttorina. Hänen vieressään on…
Teos on taiteilijakirja. Kotelon päällä teksti "Original poem Kappa written in Japanese 1998." Kirjan kannet mustaa laskostettua kangasta. Etsauksia satuvuohista, kulta- ja hopeapapereita. Musta kotelo, pehmustettu mustalla kankaalla. Painos 7…
Pukkilan kotiseutumuseon vitriinissä on muun muassa kruunattu mitta, jossa on vuosiluku 1892. Kulmat on vahvistettu metallilla. Kapassa on kädensijat ja sen vetoisuus on 20 litraa. Kapassa ja kapan takana on jyvälapio. Toisessa kruunatussa kapassa a…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
