Aineistot (yhteensä 386)

  • Avainsanat: rakennukset

Keskustan näkymää. Vasemmalla entinen Tossavaisen kauppa, ylempänä taksikoppi, oikealla ravintola ja apteekki ja takana kirkko. Vuosiluku ei tiedossa.

Oikealla Johannes Tossavaisen kauppa Pikonmäen suunnasta. Taaempana kunnantalo. Vuosiluku ei tiedossa.

Puutikkalan kauppa- ja kahvilapuolta puretaan. Osa majatalosta jäi pystyyn ja kunnostettiin. Vuosiluku tuntematon.

Puutikkalan kauppa- ja kahvilapuolta puretaan. Osa majatalosta jäi pystyyn ja kunnostettiin.

Futuro-talon suunnittelija ja omistaja arkkitehti Matti Suuronen (vas.) ja hänen perhettään: Meri 14v., rva Sirkku, rva Hilkka Hiidenkari, Sami 10v. ja Sari 16v. Avajaisia vietettiin 29.1. Keiteleen kunta on vuokrannut rakennukselle Vuonamonlahden…

Ennen vanhaan on ollut tapana tehdä vainajien arkut kotona. On ollut myös tapa, että omassa pajassa tehdyistä arkunnauloista ensimmäinen on lyöty pajan sisälle oven yläpuolella olevaan hirteen. Tällaisia arkun nauloja on Keiteleen Tossavanlahden…

Pajarakennuksella isäntä Otto Saastamoinen Tossavanlahden Mäkelässä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.11.1975.

Keiteleen Liikekeskus Oy:n uusi liikerakennus sisältää postin, kukkakaupan, baarin, valintamyymälän sekä asusteliikkeen. Talo valmistui viime kesäkuussa ja on suurin yksityinen liikerakennus Keiteleellä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 30.10.1975.

Kunnantalo koivujen keskellä. Kunnantalo valmistui 1961. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.10.1971.

Keiteleen uusi taksiasema. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 15.1.1965.

Kahilaisen talo, Karppisen myymälä.

Futuro-talo pystytetty Alavan tilalle. Rakennuksen omistaa Matti Suuronen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.1.1977.

Keiteleen Osuuskassa muutti. Uusi toimitalo. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 4.2.1966.

Esso-huoltamo. Takana näkyy Tenhun talo.

Keiteleen liikerakennuksen rakentaminen 1975. Keskellä liikennetarkastaja Ahti Leino, postinhoitaja Kaija Väisänen, toimitusjohtaja Mikko Kinnunen sekä vasemmalla Anja Kinnunen ja postiautonkuljettaja Aimo Timonen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa …

Keiteleen seurantalo 1960-luvun lopulla. Purettiin 1980.

Ent. Kärkkäisen talo. Keiteleen kahvila ja matkustajakoti. Sijaintipaikka oli nykyisen (1976) Nilakan torin eteläreunalla. Aikoinaan se on ollut kaupparakennus ja kahvipaikkakin. Viimeksi siinä oli Tenhun veljesten kauppa. Eräänä yönä se syttyi…

Keiteleen Puutyö Laulainen laajennuksen jälkeen.

Taksiasema. Vasemmalta Laila Raatikainen, Hannu Hytönen ja Unto Härkin.

Hakatalot 11.10.1973

Omakotitaloja Keiteleen keskustassa.

Keiteleen kirkonkylän omakotitaloja lokakuussa 1973.

Apteekki-säästöpankki 1960-luvulta. Kuvaaja ei tiedossa.

1927
Mainiemen kuntoutuskeskus toimi samalla paikalla, jossa Lammin reservikomppanian (Hämeen 25. reservikomppania) kasarmit sijaitsivat vuosina 1883–1899. Lammin reservikomppania oli Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonaan kuulunut sotilasyksikkö.…

1900
Arkkitehti Emil Olanderin laatimat Häppölän kauppa- ja asuinrakennuksen piirustukset ovat vuodelta 1900. Rakennusta on myöhemmin korjattu ja laajennettu, mm. jatkettu lisärakennuksella 1920-luvulla. Rakennus oli Häppölän suvun hallussa 1980-luvulle…

2014
Seurantalo on valmistunut syksyllä 1936 ja sen on suunnitellut arkkitehti Heikki Siikonen. Taloa laajennettiin vuonna 1967 lisäämällä 9x15 metrin pituinen jatke kaksikerroksisena. (Lähde: Martti Saaristo: Pukkilan historia. Järvenpää 1985: Lehtikarin…

1935
Lammin ensimmäinen vuonna 1925 valmistunut hirsinen suojeluskuntatalo paloi 1934. Seuraavan vuoden alussa hyväksyttiin rakennusmestari Väinö Louhion tekemät uuden tiilisen talon piirustukset, ja suojeluskunta sai uuden talon käyttöönsä jo syyskuussa…

1906
Tuusulasta velkaantuneesta kotitalosta lähtenyt Anders Gustaf Skogster teki ensin töitä juoksupoikana ja liikeapulaisena Hämeenlinnassa. Vuonna 1895 hän osti veljeltään Felixiltä Grönlundin entisen siirtomaatavarakaupan. Liike menestyi ja 11 vuotta…

1915
Kaupunginvaltuusto tilasi arkkitehti Armas Lindgreniltä suunnitelman torin järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksyttiin vuonna 1908. Suunnitelmaan kuului torin alalaidan kauppahalli, joka sijaitsisi vastapäätä kirkkoa. Lindgrenin torisuunnitelma…

1910
Kirjakauppias Enok Rytkönen (1874–1960) rakennutti vuonna 1910 torin laidalle lääninhallituksen ja Kaupunginhotellin väliin kolmikerroksisen klassistisen kivitalon. Rakennuksen piirsi hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti Armas Lindgren, joka…

1889
Pakkahuoneet olivat varastotiloja, joissa tullattavat tavarat odottivat tarkastamista ja tullimaksun määräämistä. Tullimaksun maksamisen jälkeen lasti purettiin ja siirrettiin pakkahuoneeseen jälkitarkastusta varten. Tämän pakkahuoneen rakentamisesta…

1933
Hauhon kunnan lastenkoti perustettiin vuonna 1920. Lastenkoti sijaitsi alun alkaen Torvoilan kylässä, josta se 1930-luvun puolenvälin vaiheilla siirrettiin Rukkoilan kylään Vähä-Luotian tilalle lastenkodiksi rakennettuun kiinteistöön. Rakennus…

1937
Rengon ensimmäiseen kansakouluun, Haapamäen kouluun, oli jo päätetty ottaa apuopettaja, kun kuntakokous päättikin toisen koulun rakentamisesta. Uusi koulu tulisi Ahoisten kylään Kustaa Juppalan Tuomenoja-nimiselle tontille. Tuomenojan koulu…

1890
Lukiokadun ja Linnankadun kulmauksessa sijaitseva vinkkeli puurakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1834. Lukiokadun puoleisen päärakennuksen rakennutti piirilääkäri Vilhelm Granlund. Linnankadun puoleisen pienemmän talon rakennuttaja oli Lovisa…

Alapiha. Keitele, Äyräpää. Luhtiaitta on siirretty Alapihaan Uudismäen tilalta vuosina 1937-38. Aittaa oli Uudismäen tilalla käytetty tallina ja latona. Alapihassa luhtiaitta on ollut viljavarastona.

1912
Sairion vuokratontin nro 27 rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari K. B. Koskinen, joka piirsi suuren osan Hämeenlinnan vuokratonttialueiden rakennuksista 1910- ja 1920-luvuilla. Tontille 27 piirretty rakennus on pohjakaavaltaan ns.…

1919
Hämeenlinnan entisen alakouluseminaarin, nykyisen opettajankoulutuslaitoksen ja vanhan hautausmaan väliin jääviä kortteleita Kaurialassa kutsutaan Alasen kaupunginosaksi. Alasen alue on yhtenäinen 1900-luvun alun puutaloalue, joka on saanut nimensä…

J. W. Suomisen vuonna 1908 rakennettu nahkatehdas. Kuvannut Kustaa Emil Klint. Nakkilan 150-vuotisnäyttelyn kuvia.

Herralan talo (Penttala), taustalla Nakkilan vanha kirkko. Kuvannut Kustaa Emil Klint. Nakkilan 150-vuotisnäyttelyn kuvia.

Avainsanat: ,

1915
Sauvolan koulu kärsi 1900-luvun toisella vuosikymmenellä ahtaudesta. Sen sijaan että koulua olisi ruvettu laajentamaan, päätettiin vuonna 1914 perustaa uusi koulupiiri Kutilaan. Kankaisten kartanon omistaja Sigurd Palmroth lahjoitti kunnalle Kutilan…

1909
Kaupunginvaltuusto asetti vuonna 1907 valiokunnan suunnittelemaan Myllymäen kansakoulun rakentamista. Järjestettiin Hämeenlinnan ensimmäinen, arvokas rakennussuunnittelukilpailu. Ehdotuksia tuli lähes 50 ja voittajaksi valittiin Walter Jungin komea…

1888
Kun vaivaistalohanketta Lammilla pohdittiin, arvioitiin että Lammilla tarvittaisiin 75 hoitopaikkaa, joista 13 mielisairaille. Vaivaistalo päätettiin rakentaa vuonna 1887 ja laatia samalla vaivaishoidon ohjesääntö. Ensimmäinen mielisairasosasto,…

1900
Kämärin talo oli ehkä erikoisin jugendarkkitehti Henrik Reinhold Helinin luomuksista. Se oli osittain kolme-, osittain nelikerroksinen kapeahko punatiilinen rakennus Raatihuoneen vieressä. Arkkitehti Helin oli käynyt vuonna 1899 tutustumassa…

1897
Empiretyylinen puurakennus on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Vuonna 1878 perustettu Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu muutti taloon 1888. Koulu oli koko maassa vasta kolmas, jossa tytöt saivat korkeampaa opetusta suomen…

1898
Muutospiirustuksen aikaan tontilla oli ennestään vuonna 1832 rakennettu yksikerroksinen hirsistä salvottu empirerakennus ja kivinen ulkohuonerakennus. Rakennuksen pääty oli Birger Jaarlin kadulle ja pitkä sivu Läntiselle Linnankadulle (nyk.…
 
Koneluettavat metatiedot: