Suomen kirjallisuus kertoo Heikki Väänäsen olleen “täydellinen boheemi, levoton vaeltaja ja liiaksi viinan tuttu”. Elantonsa hän hankki kiertelevänä viuluniekkana ja runonlaulajana, joka saattoi tehdä runon mistä aiheesta tahansa, vaikka ei osannut…
Keluvenettä soutavat tukkijätkät ovat jääneet tunnistamatta. Taustalla Kumpusaari, Tulisaari ja Honkasaari. Alkuperäinen kuva Pekka Markkanen. Vuosiluku ei tiedossa.
Kangasniemen kansalaisopiston kurssin, Tunne kotikyläsi - tallenna tieto, kokoomateos Hokan alueelta. Kirjassa on kuvattu kylän vaiheita: asutusta, ihmisiä, heidän elämäntapojaan, opintoja, ammatteja, työvälineitä ja kaikkea ihmisten elämänmenoon…
William Njeru kädessään lauluja rytmittävä rumpu, lähetystyöntekijä Kaisu Matilainen sekä Keiteleen helluntaiseurakunnan johtaja Emil Närhi. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 15.2.1973.
Uudisrakentaminen oli vilkkainta sota-ajan jälkeen. Lautoja sahautettiin omista tarpeista paikallisilla kenttäsahureilla. Lehtokankaan Aarne Savolainen (3.vas.) työskenteli Sulkavanjärven Hyvölän sahan terämiehenä. Alkuperäinen kuva Lea-Liisa…
1960-luvun kuluessa kerrostalojen rakentaminen pääsi Raisiossa toden teolla vauhtiin. Ensimmäisinä valmistuivat vuosina 1960 ja 1961 valmistuneet Keonpellon seitsemänkerroksiset talot. Kuva on 1970-luvun jälkipuolelta.
Kertoelma Kuopion läänin Maanviljelysseuran vaikutuksesta vuosina 1861—1886. Johtokunnan toimittama Seuran 26:teen maanviljelijäin ja vuosikokoukseen Strömdalin eli Juan tehtaalla Nilsiästä syyskuun 10 ja 11 pp. 1886.
Teoksessa kuvaillaan Kajaanin läänin vaiheita 1600- ja 1700-luvuilla. Teos alkaa Kajaanin läänin asuttamisesta ja kaupungin perustamisesta. Siinä kerrotaan myös kaupankäynnistä, sodista ja läänin asukkaiden koettelemuksista köyhyyden…
Opettaja ja toimittaja J. A. Bergmanin (1844-1924) Kertomuksia sisältää yhdeksän romanttissävyistä ja opettavaista muistelmaa, joista muutamissa vieraillaan kirjailijan kotikaupungissa Oulussa.
Oikeusraatimies Gustaf Leonard Idestam (1868–1924) oli monessa mukana Hämeenlinnan yhteiskunnallisessa elämässä. Hän toimi mm. Hämeenlinnan V.P.K:n päällikkönä vuosina 1907–1915 ja 1916–1924. Idestam kirjoitti Hämeenlinnan vapaaehtoisen palokunnan…
Joensuun Käsityö ja Tehdasyhdistys tuki käsiteollisuuden ammatinharjoittajia monin tavoin. Vuoden 1946 vuosikertomus sisältää myös jäsenluettelon eri käsityön ammattilaista ja yrittäjistä Joensuussa.
Joensuun kauppakoulun ensimmäinen vuosikertomus 1909-1910. Alussa on pieni historiakatsaus kauppakoulun perustamisesta. Sisältää myös Joensuun suomalaisen kauppakoulun säännöt; Joensuun kauppakoulun järjestyssäännöt; Joensuun kauppakoulun…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1892-1893. Sisältää myös artikkelin: Luettelo Lyseon herbariossa löytyvistä kasveista, 1-7 sivua.
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1895-1896. Sisältää myös artikkelin: Frans Nordberg, Daniel Juslenius Porvoon piispana v. 1734-44 sekä piirroskuvan Daniel Jusleniuksesta. Sisäsivuilla on kuva Joensuun…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1896-1897. Sisältää myös artikkelin: Snellman, Walter J., Pieni katsahdus antiikkiin (18 s.).
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1897-1898. Sisältää myös artikkelin: Konrad Hildén, Ciceron valtio-opilliset mielipiteet (64 s.).
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1898-1899. Sisältää myös artikkelin: Knut Cannelin, Klassillinenko vai reaalinen suunta?
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1899-1900. Julkaisun lopussa on Walter J. Snellmanin kirjoitus: Latinasta suomenkieleen, 1-16 sivua.
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1902-1903. Sisältää myös historiikin: Poimintoja Joensuun lyseon työkaudelta 1865-1902 / Walter J. Snellman.
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1894-1895. Sisältää artikkelin: O. W. Neovius, Lukujärjestelmistä sekä kokonaisten lukujen jaollisuudesta (20 sivua).
Kertomus Joensuun Työväenyhdistyksen toiminnasta 10 vuoden ajalta. Työväenyhdistys perustettiin Joensuuhun vuonna 1888. Silloin hyväksyttiin myös yhdistyksen säännöt, jotka sisältyvät julkaisuun.
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
