Aineistot (yhteensä 585)

  • Avainsanat: Hämeenlinna

Gustafsson, C. J. E.
1845
Hämeen läänin kuvernööri Otto Rehbinder esitti melko pian muutoksia Engelin laatimaan vuoden 1832 kaavaan. Kaavamuutosta ryhtyi toteuttamaan Carl Johan Edvard Gustafsson (1815-1868) intendentinkonttorista, ja uusi kaava hyväksyttiin jo 2.7.1845. Myös…

Avainsanat: , , ,

Gustafsson, G. W.
1879
Suomen 1800-luvun kuuluisin suurrikollinen ja murhamies Matti Haapoja karkasi neljä kertaa Kakolan vankilasta. Tämä arkkiveisu kertoo paosta, joka päättyi kiinnijäämiseen Hämeenlinnassa talvimarkkinoiden aikaan. Arkkiveisu on painettu Tampereella…

Avainsanat: , ,

Gustafsson, G. W.
1882
G. W. Gustafssonin arkkiveisu kertoo samasta Hämeenlinnassa tapahtuneesta surmatyöstä kuin Simo Hirvosen arkkiveisu. Arkkiveisu on painettu Tampereella, Emil Hagelbergin ja kumppaneiden kirjapainossa.

Avainsanat: , ,

Gustafsson, G. W.
1882
G. W. Gustafsson, tuottelias arkkiveisujen laatija, kirjasi tämän surullisen tapauksen jälkipolville. Arkkiveisussa kuvattu mustasukkaisuussurma tapahtui kirjoittajan mukaan Hämeenlinnan kaupungissa joulukuun 12. päivänä 1881. Poika nimeltä Fritz…

Avainsanat: , ,

Gyldén, Claes Wilhelm
1841
Claes Wilhelm Gyldén (1802–1872) toimi päämaanmittauskonttorin insinöörinä 1830–1840-luvuilla ja julkaisi tänä aikana kaikkien Suomen silloisten kaupunkien asemakaavat karttasarjana. Alkuperäisten karttojen koko oli n. 51 x 66 cm. Hämeenlinnan kartta…

Avainsanat: , ,

H. A. H. (Hans A. Hanson)
1900-luku (vuosikymmen)
Pikkutorin laidan puinen empiretalo on alun perin rakennettu asuinkäyttöön vuonna 1832, heti Hämeenlinnan palon jälkeen. Vuosina 1886–1888 Fredrika Wetterhoffin työkoulun kutomo-osasto toimi talossa, jonka silloin omisti Fredrikan isä, laamanni G. A.…

Avainsanat: , , , ,

H. A. H. (Hans A. Hanson)
1899-1902
Katumajärven ympäristö kuului 1900-luvun alkupuolella vielä Vanajan kuntaan. Jo 1800-luvun lopulla Katumajärven rannoille alkoi muodostua huvila-asutusta. Pitkälläniemellä on kaksi vanhaa huvilaa, Koivisto ja Hongisto. Koivisto on ilmeisesti…

Avainsanat: , , , , ,

H. A. H. (Hans A. Hanson)
viimeistään 1905
Hämeenlinnan 1870-luvulla rakennettu rautatiesilta on tässä postikortissa kuvattuna Vanajaveden länsirannan puolelta 1900-luvun alkuvuosina. Alkuperäinen rautatiesilta oli käännettävä, mutta sen kääntökoneisto vaurioitui sisällissodan aikaisessa…

Avainsanat: , , , ,

H. A. H. (Hans. A. Hanson)
1900-luku (vuosikymmen)
Lääninarkkitehti C. A. Edelfelt suunnitteli Kaupunginpuistoon sveitsiläistyylisen puistoravintolan, joka avattiin vuonna 1861 toukokuussa Floran päivänä. Edelfelt oli myös yksi ravintolahanketta ajaneen Parkkiyhtiön perustajista. Puistoravintola…

Avainsanat: , , , , ,

H. A. H. (Hans. A. Hanson)
1900-luku (vuosikymmen)
1900-luvun alussa keskustasta Läntiselle Viertotielle (nyk. Turuntielle) kuljettiin Kuivansillan yli. Vasemmalla kuvassa näkyy Suomenkasarmien puurakennuksia. Vuosina 1881–1901 Suomella oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, ns. vanha…

Avainsanat: , , , , , ,

H. A. H. L. (Hans A. Hanson, Lübeck)
1900-luku (vuosikymmen)
Rantapuistoa kaunistettiin istutuksilla 1890-luvulla ja uudelleen vuoden 1904 jälkeen. Tässä kuvassa puisto näyttää kovin autiolta, joten kuva on luultavasti otettu ennen lehtori A. Th. Böökin istutustoimia 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.…

Avainsanat: , , , , ,

Hagman, Tyko
1900
Tyko Hagman kuvailee tässä katkelmassa Hämeenlinnan asukkaiden elämäntapoja 1700-luvun alkupuolella, kun kaupunki oli vielä vanhalla paikallaan linnan vierellä. Mitenkään hienoa elämää ei kaupungissa Hagmanin mukaan tuohon aikaan vietetty.…

Avainsanat: , ,

Hagman, Tyko
1900
Paroni Otto Carl Reinhold Rehbinder (1797–1873) toimi Hämeenlinnassa Hämeen läänin kuvernöörinä eli maaherrana vuosina 1841–1862. Tarmokas ja velvollisuudentuntoinen Rehbinder toimi aktiivisesti mm. köyhäinhoidon ja luonnosuojelun hyväksi, mutta…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Hagman, Tyko
1900
Tyko Hagman kertoo kaupunkihistoriassaan hämeenlinnalaisten ponnistuksista kaupungin historian tuhoisimman tulipalon sammuttamiseksi. Vuoden 1831 suurpalossa tuhoutui lopulta kolme neljäsosaa kaupungin koko rakennuskannasta. Kirkkoa lukuun ottamatta…

Avainsanat: , , ,

Hagman, Tyko
1900
Kirjailija, päätoimittaja Tyko Hagman (1849–1914) toimi Hämeenlinnassa sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana vuosina 1898–1901. Hagman oli myös tuottelias kirjailija ja julkaisi mm. useita lasten satu- ja runokirjoja. Hagmanin oli tarkoitus aluksi…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Hahnsson, Theodolinda
1878
Theodolinda Hahnssonin kertomus Pitkänniemen synnystä perustuu Hämeenlinnan seudulta peräisin olevaan kansantarinaan. Tarina kertoo Katumajärven Pitkäniemen synnystä kahden mahtavan hämäläisen, Aimon ja Kammon välisen taistelun tuloksena. Kertomus on…

Avainsanat: , , , , ,

Hahnsson, Theodolinda
1891
Hämeenlinnaan sijoittuva romaani Martta ilmestyi WSOY:n kustantamassa Kodin kirjasto -sarjassa vuonna 1891.

Avainsanat: ,

Hahnsson, Theodolinda
1877
Theodolinda Hahnssonin kirjoittama näytelmä Savon Jääkäri ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1877 J. A. Hahnssonin kustantamana. Se julkaistiin myös kokoelmassa Kotikuusen kuiskehia vuonna 1884.

Avainsanat: , ,

Hahnsson, Theodolinda
1874
Muistoja Naantalista ilmestyi ensimmäisen kerran J. A. Hahnssonin kustantamana vuonna 1874. Kertomus julkaistiin myös kokoelmassa Kotikuusen kuiskehia (1884).

Avainsanat: , ,

Hahnsson, Theodolinda
1873
Theodolinda Hahnssonin näytelmä Ainoa hetki ilmestyi ensimmäisen kerran hänen kotikaupungissaan Hämeenlinnassa puolison J. A. Hahnssonin kustannuksella vuonna 1873, toinen painos ilmestyi 1874. Hahnssonin näytelmässä merimies Heikin ja torpantyttö…

Avainsanat: , ,

Hahnsson, Theodolinda
1869
Haapakallio oli Theodolinda Hahnssonin esikoisteos ja maamme ensimmäinen naiskirjailijan suomen kielellä kirjoittama romaani. Kirjan tapahtumat sijoittuvat K-n pitäjään K-veden rannalle, josta käydään asioilla Hämeenlinnan kaupungissa. Haapakallio…

Avainsanat: ,

Hahnsson, Theodolinda
1877
Hahnssonin raittiushenkinen pieni näytelmä Wiinantehtailia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1877. Näytelmä sisältyy myös kokoelmaan Kotikuusen kuiskehia (1884).

Avainsanat: ,

Hahnsson, Theodolinda
1880
Mäkelän Liisu ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1880 Hämeenlinnassa J. A. Hahnssonin kustantamana. Mäkelän Liisu sisältyy myös kokoelmaan Kotikuusen kuiskehia (1884).

Avainsanat: ,

Hahnsson, Theodolinda
1894
Marjapojat ilmestyi vuonna 1894 WSOY:n Kodin kirjasto -sarjassa.

Avainsanat: ,

Hahnsson, Theodolinda
1884
Kotikuusen kuiskehia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1884 Edlundin kustantamana. Teos sisältää aiemmin erillisinä ilmestyneet kertomukset Kuuselan kukka (1872), Kaksois-veljekset (1870), Muistoja Naantalista (1874), Mäkelän Liisu (1880),…

Avainsanat: , , ,

Hahnsson, Theodolinda
1893
Theodolinda Hahnssonin pienoisromaani Kaksi ilmestyi Helsingissä Edlundin kustantamana vuonna 1893.

Avainsanat: , , ,

Hahnsson, Theodolinda
1891
Theodolinda Hahnssonin kertomus Joululahjat ilmestyi vuonna 1891 Edlundin kustantamana.

Avainsanat: , ,

Hahnsson, Theodolinda
1887
1800-luvun lopulla oli vielä laillista ja tavallistakin, että orvoksi jääneet lapset myytiin ns. vaivaishuutokaupassa. Kunta maksoi huutolaisen ottajalle pienen rahasumman, ja se joka tyytyi pienimpään korvaukseen sai hänet taloonsa. Hahnssonin…

Avainsanat: ,

Hahnsson, Theodolinda
1872
Hahnssonin Kuuselan kukka -kertomuksen tapahtumat sijoittuvat Kokkolan seudulle. Siellä oli ”meren rannalla kaunis Niemen talo, jota hallitsi kuudenkymmenen vuoden vanha ukko”. Kuuselan kukka on kraataritädin kahdeksantoistavuotias Lyyli-tytär,…

Avainsanat: , ,

Hahnsson, Theodolinda
1888
Sodan uhatessa -näytelmän tapahtumapaikka on nimeämätön maaseutukaupunki. Varovaisen perhe varautuu uhkaavaan sotaan.

Avainsanat: , ,

Hahnsson, Theodolinda
1870
Theodolinda Hahnssonin pienoisromaani Kaksois-veljekset ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1870 kirjailijan puolison J. A. Hahnssonin kustantamana, toinen painos ilmestyi vuonna 1875. Kaksois-veljekset julkaistiin myös kokoelmassa Kotikuusen…

Avainsanat: , ,

Hämeen-Anttila, Väinö
1911
Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet -teos alkaa historiallisella katsauksella kaupungin elinkeinoelämään. Historiikin on kirjoittanut Väinö Hämeen-Anttila, ja se ulottuu vanhan kaupungin ajoista 1600-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle. Teokseen…

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

Hämeenlinnan kaupungin kansankirjasto
1916
Hämeenlinnan kirjaston kokoelmaluetteloa vuodelta 1912 täydentää neljä vuotta myöhemmin painettu lisäluettelo, joka sisältää kirjaston hankinnat vuosilta 1912–1915. Neljän vuoden aikana kirjastoon on hankittu uutta kirjallisuutta alle kahdeksansataa…

Avainsanat: , , ,

Hämeenlinnan kaupungin kansankirjasto
1912
Kirjastot julkaisivat 1800-luvun lopulla ja vielä 1900-luvun alkupuolellakin kirjaluetteloitaan painettuina. Luetteloita myytiin asiakkaille, jotta nämä saattoivat jo kotona tutustua kirjaston tarjontaan. Hämeenlinnan kansankirjaston luettelossa…

Avainsanat: , , , ,

Hämeenlinnan kaupungin kansankirjasto
1893
Hämeenlinnan kaupungin kansankirjaston asiakkaaksi haluava täytti esipainetun lomakkeen kahden todistajan läsnäollessa. Lomake vuodelta 1893 on säilynyt Hämeenlinnan kaupunginmuseon kokoelmissa.

Avainsanat: , , ,

Hämeenlinnan kaupungin rakennuskonttori
1926
Hämeenlinnan kaupungin vuoden 1926 asemakartta on laadittu Hämeenlinnan kaupungin rakennuskonttorissa. Asemakartta kattaa kaikki vuoteen 1926 mennessä virallisen (keskusta, Kiistala, Kauriala) tai epävirallisen (Myllymäki, Sairio) asemakaavan saaneet…

Avainsanat: , , ,

Hämeenlinnan kaupunki
1860
Vuoden 1852 Armollinen asetus yleisestä vaivaistenholhouksesta Suomessa määräsi köyhäinhoidon yhteiskunnan pakolliseksi tehtäväksi. Hämeenlinnan kaupungillekin laadittiin asetuksen perusteella oma köyhäinhoitosäännöstö muutaman vuoden päästä.…

Avainsanat: , , , ,

Hämeenlinnan lyseen toverikunta
1891
Hämeenlinnan lyseon toverikunta järjesti pitkäksi perinteeksi muodostuneita huvitilaisuuksia jo 1800-luvun puolella. Vuonna 1891 Seurahuoneen salissa nähtiin mm. kaksi huvinäytelmää. Ohjelmassa oli myös tanssia ja laulua.

Avainsanat: , , ,

Hämeenlinnan matkailijayhdistys (toim.)
1915
Hämeenlinnan vanhimman matkaoppaan toimitti Hämeenlinnan matkailijayhdistys ja kustansi Arvi A. Karisto osakeyhtiö vuonna 1915. Oppaan alkuosa sisältää melko laajan katsauksen Hämeenlinnan kaupungin historiaan. Sen jälkeen esitellään matkailijoille…

Avainsanat: , , , ,

Hämeenlinnan matkailijayhdistys, toimittaja
1915
Vuonna 1915 ilmestyneen Hämeenlinnan matkaoppaan loppuosassa on kuvaus Hämeenlinnasta Kangasalle ulottuvasta laivareitistä, jolla "uudet ajanmukaiset laivat välittävät säännöllistä liikennettä kesäiseen aikaan". Opas jakaa tietoa reitin varrella…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiö
1926
Vuoteen 1926 tultaessa telefooni-osakeyhtiö oli muuttunut puhelinosakeyhtiöksi ja puhelinnumeroiden määrä Hämeenlinnan kaupungissa oli lisääntynyt kymmenessä vuodessa yli kahdella sadalla. Varattuja puhelinnumeroita oli 672 tämän puhelinluettelon…

Avainsanat: , ,

Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiö
1936
Hämeenlinnan puhelinosakeyhtiön vuonna 1935 julkaisemassa luettelossa on 833 puhelinnumeroa Hämeenlinnan kaupungin alueelta. Puhelinyhtiön jäsenet luetellaan edelleen sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä, ja akkosellinen luettelo…

Avainsanat: , ,

Hämeenlinnan telefoniyhtiö
1891
Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiön nimiluettelo vuodelta 1891 sisältää luettelon yhtiön jäsenistä sekä numerojärjestyksessä että aakkosjärjestyksessä. Luettelossa on 103 puhelinnumeroa, ja lisäksi luetteloon on painettu valmiiksi numerot kymmenelle…

Avainsanat: , ,

Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiö
1915
Vuonna 1915 ilmestynyt Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiön nimiluettelo sisältää luettelon yhtiön jäsenistä sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä. Luettelon ilmestyessä Hämeenlinnan kaupungissa oli käytössä jo 465 puhelinnumeroa.…

Avainsanat: , ,

Hämeenlinnan V.P. K.
1893
Hämeenlinnan vapaapalokunta vietti kaksikymmenvuotisjuhliaan 20. päivänä elokuuta 1893. Samassa yhteydessä vihittiin käyttöön vastavalmistunut palokunnatalo. Juhlassa nautittiin mm. "uunipaistettua liikkiötä ja pyypaistia sallatin kera". Tämä oli…

Avainsanat: , , , ,

Hämeenlinnan Verkatehdas Oy
1938-1939
Hämeenlinnan verkatehtaan valmistamien puku- ja kappakankaiden, sheviottien ja diagonaalien ym. kankaiden hintaluettelo tuli voimaan tammikuun 17. päivänä 1938. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta on digitoitu Verkatehtaan hintaluettelo myös…

Avainsanat: , , , ,

Hänninen, Arvo
1928
Matkustajakoti Vanajan, entisen Rautatiehotellin, liike- ja asuinrakennuksen rakennutti vuosina 1928–1929 asunto-osakeyhtiö Posse, johon kuuluivat Hämeenlinnan pormestari August Kaulén, maanmittausinsinööri Leonard Sara ja varatuomari Yrjö Sandelin.…

Avainsanat: , , , ,

Heikkinen, A. V.
1930-luku
Vuonna 1936 Hämeenlinnan kaupunki myi Aulangon hotellin ympäristöineen Suomen Matkailijayhdistykselle, joka perusti yhdessä Oy Alkoholiliike Ab:n ja Suomen Höyrylaiva Oy:n kanssa Aulanko-osakeyhtiön. Uusi yhtiö rakennutti vuonna 1938 uudenaikaisen…

Avainsanat: , , , , ,

Helander, K. W.
1886
Maaherra Stichaeus oli jo vuonna 1836 rakennuttanut köyhiä varten Myllymäkeen pappilan maalle talon, jossa oli neljä huonetta ja tilava ullakko. Rakennuksen siirtoa kaupunkiin suunniteltiin 1840-luvulta lähtien. Köyhäinhoitokunta anoi kaupungilta…

Avainsanat: , , , ,

Helenius, August
1900
Entisen Kariston talon vieressä, Raatihuoneenkadun alkupäässä on lehtori J. E. Sargrenin rakennuttama asuintalo. Lehtori Sargren oli merkittävä henkilö Hämeenlinnassa sekä koulutoimen että kunnalliselämän piirissä. Rakennus oli jo valmistuttuaan…

Avainsanat: , , , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: