Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Vuonna 1875 perustettu Hämeenlinnan eläininsuojelusseura on yksi kaupungin vanhimmista yhdistyksistä. Lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori A. Th. Böök (1858–1943) toimi vuosisadan vaihteessa eläinsuojelusseuran sihteerinä ja myöhemmin…
Hämeenlinnan vuonna 1875 perustettu eläinsuojelusseura oli julkaissut 25-vuotiskertomuksensa vuonna 1900. Tämän jatkoksi seuran puheenjohtaja ja sihteeri A. Th. Böök kirjoitti vuonna 1905 seuran 30. vuosikokousta varten kertomuksen kokousta…
Vuonna 1910 eläinsuojelusseuran puheenjohtajana toimi edelleen A. Th. Böök, joka kirjoitti jälleen kertomuksen edeltävältä viisivuotiskaudelta seuran 35. vuosikokousta varten. Seuran sihteeriksi oli vaihtunut kauppias K. F. Björkbom. Kertomuksen…
Hämeenlinnassa perustettiin metsästysseura 24. tammikuuta 1873 nimellä Jaktföreningen i Tavastehus län. Vuonna 1896 vahvistetuissa suomenkielisissä säännöissä seuran nimeksi tuli Hämeenläänin Metsästysseura. Seuran alueen oli tarkoitus kattaa koko…
Lehtori A. Th. Böök, Hämeenlinnan eläinsuojelusseuran puheenjohtaja, kirjoitti jälleen viisivuotiskatsauksen seuran toimintaan vuonna 1915, jolloin tämä Hämeenlinnan vanhimpiin kuuluva yhdistys vietti 40-vuotisjuhlaansa. Seuran säännöt oli uudistettu…
Läntinen Viertotie johti Hämeenlinnan keskustasta Kuivansillan yli länteen päin 1900-luvun alussa. Tie tunnettiin myös Chaussé-katuna. Viertotie on vanha nimitys rakennetun kaupunkialueen ulkopuolisille maanteille, joilta vaadittiin kestävyyttä…
Kivisellä Pyövelinmäellä tehtiin jo 1840-luvulla kallioiden räjäytystöitä ja maaston tasaamisia, joista kertyi runsaasti kiviä käytettäväksi puiston rakennelmissa. Kiviä käytettiin mm. pitkiin kiviaitoihin, jotka rajasivat puistoa sen länsi- ja…
Vanhin tunnettu silta Vanajaveden yli sijaitsi 1600-luvulla linnan pohjoispuolella, suunnilleen nykyisen rautatiesillan kohdalla. Seuraava silta rakennettiin linnan ja Hätilänniemen välille 1740-luvulla. Ensimmäinen silta nykyiselle siltapaikalle…
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder perusti Hämeenlinnan kaupunginpuiston eli Parkin 1800-luvun puolivälissä. Viime vuosisadan alun postikortissa näkyy tien reunassa Parkin länsilaidan kiviaitaa. Postikortin on lähettänyt kirjailija Hilja Haahti…
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök oli myös innokas metsästäjä ja kalastaja. Tässä tarinakokoelmassa hän kertoo metsästys- ja kalastusretkistään, uskollisista koiristaan ja metsästyskavereistaan…
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök esittelee tässä kirjassa Keski-Hämeestä, erityisesti synnyinseudultaan Padasjoelta peräisin olevia vanhoja tapoja ja tarinoita. Ne liittyivät yleensä pyhäpäiviin, mutta…
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök toimi aktiivisesti muuallakin kuin kouluelämässä. Matkaoppaan kirjoittaminen osoittaa, että hän oli kiinnostunut myös kaupungin matkailuolojen kehittämisestä. Erityisesti…
Hämeenlinnan eläinsuojelusseura vietti 50-vuotisjuhliaan vuonna 1925 puheenjohtajanaan edelleen A. Th. Böök. Säännöllinen historiikkien julkaisu päättyi tähän vuoteen, mutta seuran toiminta jatkui katkoksitta talvisotaan asti. Vuonna 1966 vanhan…
Teos on taiteilijakirja. Mustavalkoisia kuvia lasten ja nuorten kasvoista. Liittyy näyttelyyn Venetsian Biennalessa 1986. Teksti: Suzanne Pagé. J.O. Mallanderin lahjoitus kokoelmaan.
Teos on taiteilijakirja. Käsinmaalattu teos violetin värisessä kotelossa, maalaukset ja käsinkirjoitettu teksti: Catherine Bolle. Maalattu bambupaperille vuodelta 1950. Haitarikirja, joka avautuu myös arkiksi (koko 61 x 133 cm). Taiteilijan mukaan…
Teos on taiteilijakirja. Teos on muodoltaan haitarikirja, jonka inspiraationa on Elizabeth Barrett Browningin sonetti nro 43. Teoksen ovat tehneet Sarah Bodman ja australialainen JP Willis yhteistyössä, lähettämällä omia osuuksiaan edestakaisin…
Teos on taiteilijakirja ja muodoltaan haitarikirja. Teos kuuluu Richard Brautiganin romaanin The Abortion: An Historical Romance (1966) inspiroimaan sarjaan. Tässä osassa numero 4 on kuvia hotellihuoneista taiteilija matkoilta. Mustesuihkutulostus…
Teos on taiteilijakirja ja muodoltaan haitarikirja. Teos kuuluu Richard Brautiganin romaanin The Abortion: An Historical Romance (1966) inspiroimaan sarjaan. Tässä osassa numero 3 on kuvia hotellihuoneista taiteilija matkoilta. Mustesuihkutulostus…
Teos on taiteilijakirja. Teos kuvaa kukkien asettelijan ja lentokonebongarin rakkaussuhteen päättymistä. Sivuilla mustavalkoisia kuvia kukka-asetelmista, englanninkielisiä ohjeita niiden tekemisestä sekä muutamien Yhdysvaltojen sotilaslentokoneiden…
Teos on taiteilijakirja. Valokuvateos, ns. "pläräri", jota nopeasti selattaessa näkee, kuinka viivotinta apuna käyttäen käsi leikkaa keskeltä paperia terävällä veitsellä. Teoksen viimeiset sivut on leikattu kahtia. Ei tekstiä. Numeroitu painos 1000…
Suomen Talousseuran sihteeri ja tilastotieteilijä Carl Christian Böcker (1786-1841) teki uraauurtavan työn valistuskirjailijana. Muutamia neuvoja talonpojille -teoksessa hän opastaa lukijoita karjan ruokinnassa ja perunanviljelyssä pohjoisen…
Hämeenlinnan normaalilyseo aloitti toimintansa vuonna 1873 ns. kivikoulussa eli entisessä yläalkeiskoulun talossa, rakennuksessa, jossa myöhemmin toimi mm. postikonttori. Koulu kärsi alusta asti tilapulasta niin, että pahimmillaan jouduttiin…
Teos on taiteilijakirja. Kierrevihko, jossa kirkkaat laminaattikannet ja 20 kuvitettua lehteä. Tekijän henkilöllisyys tuntematon: Luther Blisset (t. Blissett) on lukuisten eri taiteilijoiden 1990-luvulta lähtien käyttämä pseudonyymi.
Sisältää juhlakirjan sivut 90-156. Ensimmäinen osa osoitteessa http://digi.kirjastot.fi/items/show/123038Kirjaan sisältyviä pienoisnäytelmiä ei ole digitoitu tekijänoikeussyistä, mutta niihin voi tutustua kirjastossa.
Sisältää juhlakirjan sivut 1-56. Toinen osa osoitteessa http://digi.kirjastot.fi/items/show/123039 Kirjaan sisältyviä pienoisnäytelmiä ei ole digitoitu tekijänoikeussyistä, mutta niihin voi tutustua kirjastossa.
Tiedosto sisältää kirjan sivut 145-192. Ensimmäinen osa osoitteessa: http://digi.kirjastot.fi/items/show/123032. Toinen osa osoitteessa: http://digi.kirjastot.fi/items/show/123033.
Tiedosto sisältää kirjan sivut 70-144. Ensimmäinen osa osoitteessa: http://digi.kirjastot.fi/items/show/123032. Kolmas osa osoitteessa: http://digi.kirjastot.fi/items/show/123034.
Sisältää kirjan sivut 1-69. Toinen osa osoitteessa: http://digi.kirjastot.fi/items/show/123033. Kolmas osa osoitteessa: http://digi.kirjastot.fi/items/show/123034.
Teos on taiteilijakirja ja muodoltaan salkku. Kannessa kuva punaisista huulista. Sisältää 20 irtolehteä, joissa tekstiä sekä "preeglattu" kuva-aihe. Salkku sidottu punavalkoisella narulla.
Hämeenlinnalainen kauppias Knut Fredrik Björkbom (1853–1943) kirjoitti 1920-luvun lopulla Hämeen Sanomiin muistelmia nuoruutensa kaupungista. Ensimmäisessä kertomuksessaan hän muistelee kaupankäyntiä Hämeenlinnassa 1860-luvulla, jolloin hän itse oli…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
