Kirkon uusi lattia 1966. Vasemmalla rakennusmestarit Arvo Konttinen ja Seppo Korhonen ja kirvesmies Yrjö Malinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 3.6.1966.
Postikortti Hämeenlinnan kirkosta on luultavasti painettu 1900-luvun alussa, mutta valokuva on otettu jo aikaisemmin, mahdollisesti vuonna 1888. Samasta kuvasta on ilmestynyt muitakin postikorttiversioita, mm. A. Alopaeuksen kirjakaupan painattamana…
Hämeenlinnan kirkossa ei enää 1930-luvulla ollut kylmä talvellakaan, mutta edellisellä vuosisadalla kirkossakäyntiin piti varautua pukeutumalla lämpimiin vällyihin. "Lämmityslaitoksen" tarpeellisuutta käsiteltiin vuonna 1880 kirkonkokouksessa, mutta…
Kirkonkello 1986. Kirkonkello on samanikäinen kuin kirkkokin. Kellon on valanut Helsingissä v.1876 Rosberg ja Bade. Kello tuotiin rautateitse Lahteen ja sieltä hevosella Keiteleelle.
Entiseen aikaan Inarissa kirkkopyhät kestivät 2 - 3 päivää, paikallista väkeä oli paljon liikkeellä eikä ihmisillä ollut kiire. Nyt paikalliset ihmiset käyvät vähemmän kirkossa ja aina on kiire.
Juhannuksena 1978 konfirmoidut tytöt ja pojat sekä heidän opettajansa. Oikealla kirkkoherra Lauri Lehmuskoski ja vasemmalta nuoriso-ohjaaja Martti Tupelin, teol.yo Markku O., ja kanttori Kaarina Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Taiteilija Martti Paananen sai kukkakimpun veljentyttäreltään Eeva Maritalta. Laulutaiteilija Martti Paanasen konsertti Keiteleen kirkossa. Säesti kanttori-urkuri Kaarina Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12.10.1978.
Lammin keskiaikaisen kirkon korjaus sisällissodan jälkeen suoritettiin muinaistieteellisen toimikunnan valvonnassa. Uuden katon ja entisestä täysin poikkeavan sisustuksen suunnitteli arkkitehti Usko Nyström. Esimerkiksi katon entinen lautaholvi…
Lammin keskaikainen harmaakivikirkko muistuttaa tyylillisesti Hollolan, Vanajan ja Sääksmäen kirkkoja. Varsinkin päätyjen tiilikoristelussa on paljon samoja aineksia. Lammin kirkon länsipäädyssä on myös iso goottilainen pyöröikkuna, itäpäädyssä taas…
Lammin keskiaikaisen harmaakivikirkon rakentamisvuosista ei ole varmaa tietoa. Kirkon seinässä on luku 1444, mutta tutkijat ovat pitäneet sitä liian varhaisena. Todennäköisempänä ajankohtana pidetään vuosia 1490–1510. Lammilla on kuitenkin ollut…
Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko on kuvattu tähän postikorttiin eteläseinustan asehuoneen puolelta. Asehuoneen oven yläpuolella on pyöreä ikkuna ja päätykolmiossa ulkoinen saarnastuoli, josta voitiin saarnata kesäaikaan ja lukea esim.…
Mommilan kirkon rakennuttamisen aloitti Mommilan kartanon omistaja Gösta von Schantz. Kirkko oli vielä keskeneräinen, kun von Schantz myi kartanonsa Alfred Kordelinille vuonna 1903. Kordelin saattoi työt loppuun seuraavana vuonna ja hankki kartanon…
Muistolehto sisältyy seurakunnan hautausmaan laajennusosaan, joka valmistui vuoden 2010 lopussa, käyttöönottojuhla oli 29.5.2011. Laajennusosassa on 432 arkkuhautaa, 630 uurnahautaa sekä muistolehto ja sirottelualue sekä hiljentymisalue.…
Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…
Joensuussa Kirkkokadun ja Koskikadun kulmassa seisoi 1900-luvun alkuvuosikymmenet komea rakennus, jota kutsuttiin Kauppakartanoksi. Siinä toimi 1900-luvun alussa Surakoiden oblaatti- eli ehtoollisleipätehdas. Postikortin lähettäjä on oblaattitehdas.
Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.
Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.
Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.
Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.
Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.
Matti Åkergrenin suunnittelema Pukkilan kirkko valmistui vuonna 1814. Rakennus peruskorjattiin sata vuotta myöhemmin, vuonna 1914 Ilmo Launiksen laatiman suunnitelman mukaan. Kirkon alttaritaulun on maalannut taiteilija Vilho Sjöström. Saarnastuoli…
Pukkilan uuden kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1814. Savijoella sijainneen, vuonna 1606 rakennetun vanhan kirkon tavara, jolle ei ollut käyttöä uudessa kirkossa huutokaupattiin 18.10.1814. Huutokaupan tuotto oli 135 ruplaa ja 86 kopeekkaa.…