Aineistot (yhteensä 680)

  • Aihe on tarkasti "rakennukset"

Sipiläisen entinen liiketalo nykyisen Keskustien varrella Pukkilan kirkonkylässä purettiin vuonna 1977. Etualalla olevan liikenteenjakajan kohdalta oli jo aiemmin purettu Riihimäen talo, jossa toimivat muun muassa kauppa ja kahvila Melba.

Avainsanat:

Nykyisen Keskustien varrella Pukkilan Kirkonkylässä ollut Sipiläisen talo, jossa toimivat aikoinaan muun muassa kauppa, kahvila, leipomo ja limonaditehdas. Kuva on otettu joulukuussa 1975. Ilmakuvassa Sipiläisen punasävyinen talo on alhaalla olevista…

Avainsanat:

1918
Lähes koko Syrjäntaan kylä tuhoutui kansalaissodassa Syrjäntaan taistelussa huhtikuussa 1918. Ennen sotaa kylässä oli ollut yli kolmekymmentä taloa maantien varrella. Hämeen läänin maanviljelysseuran rakennusmestari E. A. Talpo suunnitteli…

1898
Muutospiirustuksen aikaan tontilla oli ennestään vuonna 1832 rakennettu yksikerroksinen hirsistä salvottu empirerakennus ja kivinen ulkohuonerakennus. Rakennuksen pääty oli Birger Jaarlin kadulle ja pitkä sivu Läntiselle Linnankadulle (nyk.…

Keiteleen seurantalo 1960-luvun lopulla. Purettiin 1980.

Ensimmäisessä kuvassa ovat Hemmi Virtanen (vas.) ja Heikki Arrama. Kuva lienee 1940- tai 1950-luvulta.
Toisessa kuvassa on Arraman Syvänojalla sijainnut kotitila Pakkalan talo. Hattupäinen mies oikealla on todennäköisesti Heikki Arrama.

1950-luku
Sepän pajan sisänäkymä (1_14 Honkajoki). Kattorakenteista päätellen kuvan 1_13 rakennus sisäpuolelta. Oikeassa laidassa tulipesä, keskellä ilmapuhallin. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1902
Arkkitehti Henrik Reinhold Helin piirsi Hämeenlinnaan noin 20 rakennusta yksin tai työryhmässä. Neljää lukuun ottamatta ne kaikki on purettu. Yksi Helinin säilyneistä rakennuksista on oluttehtailija Schmausserin kivinen yksityishuvila, jonka Helin…

Savolan maatilan rakennukset. Rakennettu 1909.

Pukkilan kunnan omistuksessa olevan Savijoen suutarintuvan pihapiirin rakennuksia. Paavo Suonion tuparakennuksen pihassa ovat vaja, liiteri, kaksikerroksinen aitta ja huonokuntoinen navetta. Navettarakennus on moniosainen ja siinä on muun muassa…

Avainsanat: ,

2014
Seurantalo on valmistunut syksyllä 1936 ja sen on suunnitellut arkkitehti Heikki Siikonen. Taloa laajennettiin vuonna 1967 lisäämällä 9x15 metrin pituinen jatke kaksikerroksisena. (Lähde: Martti Saaristo: Pukkilan historia. Järvenpää 1985: Lehtikarin…

Kuvat esittävät ilmeisesti Savijoen koulua. Kuvien henkilöistä tai niihin liittyvistä tapahtumista ei ole tarkempaa tietoa.

Avainsanat: ,

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1987

1911
Hämeenlinnan laivaranta, sisävesiliikenteen satama, sijaitsi keskustan itäreunassa Birger Jaarlin kadun ja Hallituskadun alkupäässä. Arkkitehti Armas Rankka suunnitteli laivarantaan satamakonttorin vuonna 1911. Rakennuksen päissä oli pienet kojut,…

1930-luku
Hämeenlinnan sisävesiliikenteen satama sijaitsi 1900-luvun alkupuolella samalla paikalla kuin nykyäänkin eli keskustan itäreunassa, Birger Jaarlin kadun ja Hallituskadun alkupäässä. Arkkitehti Armas Rankka suunnitteli laivarantaan satamakonttorin…

1900
Entisen Kariston talon vieressä, Raatihuoneenkadun alkupäässä on lehtori J. E. Sargrenin rakennuttama asuintalo. Lehtori Sargren oli merkittävä henkilö Hämeenlinnassa sekä koulutoimen että kunnalliselämän piirissä. Rakennus oli jo valmistuttuaan…

1800-luku
Rakennus on toiminut 1800-luvulla mm. pappien ja nimismiehen asuntona. Viimeiseksi Lehtiniemen pientilan päärakennuksena vuosina 1889-1927, ensin Torppari Matts Johanssonin ja sitten hänen poikansa August Lehtisen omistamana ja asuttamana.…

1899
Kauppaneuvos Bogdanoff ehdotti hämeenlinnalaisille sähkölaitoksen perustamista jo vuonna 1887, mutta kaupunkilaiset eivät vielä innostuneet asiasta. Kymmenen vuotta myöhemmin kansalaiskokous jo vaati valtuustoa vihdoin toimimaan. (Naapurikaupunki…

1881
Saaristen koulu eli Vanha koulu on ensimmäinen kaupungin itse rakennuttama talo ja Hämeenlinnan vanhin varsinainen kansakoulurakennus. Kaupungin kansakoulu oli tähän asti toiminut vuokratiloissa. Rakennuspäätös tehtiin vuonna 1880. Kansakoulua varten…

S. Pullkisen kauppa (ent. Venäläisen kauppa). Lapinlahden ensimmäinen grilli talon päässä.

Aineiston luovuttaja: Hilkka Jyrkkänen

1910-luku
Postikorttikuvan etualalla näkyy vuonna 1911 valmistuneen Toripuiston pohjoispään paviljonkirakennus ja puiston istutuksia. Taustalla Residenssikadun varrella on Kaupunginhotellin vanha puurakennus, jonka länsipää purettiin vuonna 1910…

1910
Kirjakauppias Enok Rytkönen (1874–1960) rakennutti vuonna 1910 torin laidalle lääninhallituksen ja Kaupunginhotellin väliin kolmikerroksisen klassistisen kivitalon. Rakennuksen piirsi hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti Armas Lindgren, joka…

Savijoella Hommalla vuonna 1944 otettuja ryhmäkuvia. Sotilaspukuinen mies on Viljo Seppälä. Mies, jolla on valkoinen paita ja mustat liivit on venäläinen sotavanki.

1930-luku
Ritarimaja, josta on käytetty myös nimityksiä Kavaljeerirakennus, Kavaljeerisiipi ja huvila, rakennettiin eversti Hugo Standertskjöldin aikana, vuonna 1890. Rakennuksen kahdeksaan vierashuoneeseen majoitettiin Karlbergin kartanon vieraita.…

Riskaa 1800-luvun lopussa. Kuvaaja ei tiedossa.

Pukkilan Kirkonkylän raittia. Ensimmäisen kuvan vasemmassa reunassa on Riihimäen kauppa, jossa toimi muun muassa kahvila Melba. Melbassa oli Pukkilan ensimmäinen pajatso. Riihimäen liikerakennus sijaitsi nykyisten Keskustien ja Veteraanitien…

Avainsanat: ,

1910-luku
Kuvassa on Riihilahden tilan vanha päärakennus Lammin Porraskosken kylässä. Talon vanhin osa rakennuksen keskellä on peräisin 1790-luvulta, jolloin isäntänä oli Johan Johaninpoika. Tilalla toimi täysihoitola vuosina 1935–1939. Kesävieraita…

1950-luku
Riihen tulipesä (1_16 Honkajoki). Vasemmalla puolella riihen tulipesä ja muuri. Muurin päällä erinäisiä esineitä. Yläosassa näkyy nokeentuneita puurakenteita. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1938
Vuoden 1923 alusta voimaan tullut uusi köyhäinhoitolaki uudisti merkittävästi kuntien köyhäinhoitoa. Uusi laki velvoitti mm. rakentamaan kunnalliskoteja. Rengossa kunnalliskotia hankittiin ensi alkuun yhdessä naapurikuntien kanssa, mutta päädyttiin…

Reeta ja Jussi "Hota-Leenan poika" Piippo. Takana oleva rakennus on Suolasaari, joka purettiin 1950-luvulla.

Rauhanmäkeä. Vuosiluku ei tiedossa.

1920-luvulla pystytetty asuin- ja liikerakennus tunnetaan myös Valtaharjun talona siinä sijainneen liiketilan mukaan.


1950-luku
Ränsistynyt ulkorakennus (1_77 Honkajoki). Osin hirsi- ja osin lautarakenteinen. Sama rakennus eri kuvakulmasta kuin kuvassa 1_75. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Ränsistynyt ulkorakennus (1_75 Honkajoki). Osin hirsi- ja osin lautarakenteinen. Pärekatto osittain romahtanut. Takana kaksi isoa puuta. Katso myös kuva 1_77. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

Puutulan uuden talon lautojen sahausta. Kuvassa ylärivissä vasemmalta, Lasse Virtanen, keskellä Tuula Virtanen (Palmroos) ja oikealla Leena Virtanen (Virolainen). Lisäksi alhaalla vasemmalla, Mauri Saarinen ja oikealla Juhani Saarinen. Kuva on otettu…

Keisarillisen senaatin 28. 5. 1875 vahvistama Joensuun kaupungin rakennussääntö koskee rakentamista, rakennuksia, katuja ja tontteja Joensuussa. Säännöt on julkaistu myös ruotsiksi.

Keisarillisen Suomen Senaatin 19.12.1882 vahvistamat rakentamisen säännöt Nurmeksen kauppalalle painettuna kirjasena.

Torpinkylän raittiusseurantalo Rientola valmistui vuonna 1926. Hääväki on yhdessä kuvista kokoontunut ryhmäpotrettiin talon eteen. Värivalokuva on otettu vuosia sen jälkeen. Seurantalo, jota laajennettiin 1980-luvun alussa, tuhoutui tulipalossa…

1920-luku
Raatihuoneenkadun varrella torin laidalla 1920-luvulla sijainneista rakennuksista on jäljellä nykyään vain Raatihuone. Vainikaisen talo ja Kämärin talo purettiin 1960-luvulla Keskustalon tieltä. Raatihuoneen länsipuolella näkyvän, kauppias…

1896
Keisari Nikolai II:n kruunajaisia vietettiin myös Hämeenlinnassa 26.5.1896. Hämeen Sanomat kuvaili juhlamenoja mm. seuraavasti: "H. K. Majesteettinsa kruunajaispäivä toissa päivänä muodostui täälläkin täydelliseksi riemujuhlaksi. Sekä luonto että…

1884
Hämeenlinnan raatihuone rakennettiin vuosina 1885–1887. Arkkitehtina oli Alfred Caween, jonka näkemyksiin oli vaikuttanut opintomatka Ranskaan ja Italiaan vuonna 1876. Raatihuoneesta tuli kookas kaksikerroksinen uusrenessanssityylinen kivirakennus,…

1890-luku
Hämeenlinnan kaupunki osti Raatihuoneen tontin vuonna 1849 ja kunnosti tontilla olleen puurakennuksen väliaikaiseksi Raatihuoneeksi. Lääninarkkitehti Alfred Caween suunnitteli Hämeenlinnan uuden Raatihuoneen, joka valmistui torin etelälaidalle…

1910-luku
Hämeenlinnan raatihuone valmistui vuonna 1888 lääninarkkitehti Alfred Caweenin piirustusten mukaan. Uusrenessanssia edustavassa rakennuksessa sijaitsivat juhla- ja valtuustosalin lisäksi raastuvan ja maistraatin istuntosali, rahatoimikamari,…

1892-1907
Hämeenlinnan raatihuoneen tontti oli hankittu nimenomaan raastuvan rakentamista varten lääninkamreeri Nordenswanilta. Samalla paikalla sijainnut puurakennus toimi raatihuoneena vuosia ennen kuin uusi raatihuone valmistui. Ensimmäinen valtuustoaloite…

Keiteleen Puutyö Laulainen laajennuksen jälkeen.

Vanha Puutulan päärakennus mäen päällä Torpissa. Talossa on pärekatto. Pihalla seisoo tyttö, joka katselee kanoja ja kissaa.

Puutikkalassa oli jo SOK:n kauppa 1920-luvulla. Kuvaaja ei tiedossa.

Puutikkalan kauppa- ja kahvilapuolta puretaan. Osa majatalosta jäi pystyyn ja kunnostettiin.
 
Koneluettavat metatiedot: