Aineistot (yhteensä 680)

  • Aihe on tarkasti "rakennukset "

Naarkoskea ja Naarkosken teollisuuslaitoksia esittelevässä ilmakuvassa näkyvät muun muassa mylly (etualalla), saha ja sähkölaitos, niin sanottu Kolhoosin talo ja paloasema letkunkuivaustorneineen (vasemmassa reunassa) sekä Perttilän päärakennus.

2017
Nummen kylä ilmakuvana, Noustenmaa -kauppa kuvan keskivaiheilla.

Kuva otettu Nousiaisten Osuuspankin kokoustilan seinällä olevasta taulusta 2017.

Todennäköisesti 1950-luvulla otettu ilmakuva Pukkilanmäestä. Kuvan keskellä kulkee Keskustie.

Isäntä Martti Laulainen Koutajärven Paavolassa esittelee Keiteleen pappilasta tuotua vilja-aittaa ja sen mahtavaa avainta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 29.7.1976.

1984-10-11
Kertoja muistelee Ivalon eli senaikaisen Kyrönkylän taloja vuonna 1916 ja kylän voimakasta kasvua noista ajoista.

Joensuu Suomi Finland Sarja 1 Vuosisadan alun valokuvasarjassa on kuvattuna rautatieasema, Pielisjoki, kanava, kaupungintalo, Pielisjoen linna, Hotelli Pielishovi, tori, kirkko ja Länsisatama.

Joensuun kaupungin rakennussäännön vuodelta 1917 on Keisarillinen Suomen Senaatti vahvistanut 15.9.1916. Se sisältää määräyksiä koskien rakennuksia, rakentamista, tonttia ja puhtaanapitoa Joensuussa. Rakennussäännöt sisältävät seitsemän lukua ja 118…

Joensuun talonomistajainyhdistyksen säännöt.

Esite Joensuun uudesta yleisestä sairaalasta, joka aloitti toimintansa vuonna 1896. Se sijaitsi Torikadun ja Rantakadun välissä rajoittuen Lasarettikatuun (nykyinen Sairaalakatu). Esitteessä on myös sairaalan pohjapiirustukset.

Avainsanat:

Juhat Honkaniemessä Lapinlahden Ollikkalan kylässä. Kuva on otettu Honkaniemen päärakennuksen edessä arviolta 1920-1930-luvulla.
Eturivissä istuu kolmantena oikealta talon isäntä Klaes Ollikainen. Hänen vieressään ensimmäisenä oikealta emäntä Hanna…

Jussi Venäläisen liiketalo Tavara-Tupa sisäpihan puolelta. Nykyisin talo tunnetaan Pääskynpesänä.

Aineiston luovuttaja: Kirsi Koponen

1948
Vuonna 1948 otetussa kuvassa näkyy Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmassa sijaitsevan lastentarhan rakennus pihan puolelta. Kaivokatu on aidan takana vasemmalla. Hämeenlinnan rouvasseura rakennutti vuonna 1859 talon vanhemman osan, joka näkyy…

1940
Kajaanin kaupungin jälleenrakentamista talvisodan pommitusten jäljiltä. Osuusliike Maakunnan vastavalmistunut "liikepalatsi" sijaitsi Kauppakadun varrella. Artikkelissa on julkaistu sen kunniaksi kokonaisuudessaan kruununvouti Enwaldin laatima…

1940
Artikkelissa kerrotaan tietoja venäläisten pommituksessa 7.2.1940 tuhoutuneista kajaanilaisten taloista ja tonteista omistajineen vuodesta 1820 alkaen.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G.…

Eliel Saarinen suunnitteli vuonna 1921 Kalevalatalon Kalevalaseuralle. Sen oli tarkoitus tulla Helsinkiin Munkkiniemen kärkeen, mutta rakennushanketta ei koskaan toteutettu.Kalevalatalosta oli tarkoitus tulla paitsi Kalevalaseuran toimitila, myös…

Kalle Keckmanin talo Haapavedellä. Kalle Keckman oli Pentti Haanpään eno.

1909
Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli Iittalan lasitehtaan johtajalle Claes Norstedtille Kalvolan kirkonkylään asuintalon, joka valmistui vuonna 1910. Komean kaksikerroksisen kansallisromanttisen jugendtalon materiaalina käytettiin mm. paikallista…

1900
Kämärin talo oli ehkä erikoisin jugendarkkitehti Henrik Reinhold Helinin luomuksista. Se oli osittain kolme-, osittain nelikerroksinen kapeahko punatiilinen rakennus Raatihuoneen vieressä. Arkkitehti Helin oli käynyt vuonna 1899 tutustumassa…

Vasemmalla parturi-kampaamo Nousiainen. Vuosiluku ei tiedossa.

1950-luku
Kankaanrannan tilan vilja-aitta/puorirakennus (1_92 Honkajoki, Pukarankylä). Antti Kankaanrannan rakentama 1800-luvun alkupuolella. Kuvattu päädyn suunnasta.

Kuvassa on todennäköisesti Mauno Perttilän kaupan työntekijöitä. He istuvat aitan hevospuomin päällä. Kuvan lapset ovat Ella Perttilä (oik.) ja Eeva Perttilä (vas.). Oikealla on todennäköisesti myyjä Astrid Tuomalainen.

Takana näkyvän Emil…

Vanha valokuva Kanteleen kyläkeskuksesta. Kuvan ottoaika ei ole tiedossa.

Avainsanat: ,

Kanteleen nuorisoseurantalo on vuodelta 1913. Vuonna 1936 valmistui sen laajennusosa, jota kutsutaan vinkkeliksi. Vinkkelin suunnitteli rakennusmestari Kauko Perttilä. Uudisosaa varten Kanteleen Nuorisoseura otti lainan Pukkilan Säästöpankista.…

Kärävän perhe Pappilan rapulla. Lauri, Anna-Maija, Leena ja Lasse. Vuosiluku ei tiedossa.

1920-luku
Arvi A. Karisto (1879–1958) perusti yhdessä August Bomanin kanssa kustannusliikkeen Hämeenlinnaan vuonna 1900. Bomanin myytyä osuutensa Karistolle yhtiö jatkoi vuodesta 1907 alkaen toimintaansa toiminimellä Arvi A. Kariston kustannusliike. Samana…

1900-luku (vuosikymmen)
Aulangon omistaja ja rakennuttaja eversti Hugo Standertskjöld oli ankara työnantaja, mutta hän piti myös hyvää huolta työväestään. Juhannuksena eversti järjesti palvelusväelleen "henkistä virkistystä" eli suuret juhannusjuhlat kuvassa näkyvän…

1890-luku
Upporikas kapteeni, myöhemmin eversti Hugo Standertskjöld (1844–1931) osti Karlbergin kartanon kesäasunnokseen vuonna 1883. Arkkitehti Waldemar Aspelin suunnitteli kartanon vanhan puurakennuksen muutos- ja laajennustyöt, jotka valmistuivat vuonna…

Kahilaisen talo, Karppisen myymälä.

Nykyisen Siwa-myymälän naapurustossa ollut Karstaamo. Ryhmäkuvassa sen pihalla ovat Sohvi Mäkelä (vas.), Annukka Aavikko, Kalevi Aalto (edessä), Impi Aalto, tunnistamatta, Pirkko Aalto. Kolmas kuva esittää rakennuksen sisätiloja Impi Aallon (o.s.…

1920-1930-luku
Hämeen Sanomat osti syksyllä 1927 Hallituskadun ja Kasarmikadun kulmassa sijainneen Ingbergin perillisten talon ja tontin. Talossa tehtiin paljon korjauksia ennen kuin lehden toimitus ja konttori sijoittuivat taloon. Kirjapainoa varten rakennettiin…

1900-luku (vuosikymmen)
Niemelän torppa sijaitsi Mäskälän Paavolassa Katumajärven itäpuolella. Paavola kuului osana Katisten kartanoon. Niemelän torpan rakennusryhmä oli rakennettu perinteiseen länsisuomalaiseen umpipihamalliin. Torppa tyhjeni asukkaistaan vuonna 1907.…

1915
Kaupunginvaltuusto tilasi arkkitehti Armas Lindgreniltä suunnitelman torin järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksyttiin vuonna 1908. Suunnitelmaan kuului torin alalaidan kauppahalli, joka sijaitsisi vastapäätä kirkkoa. Lindgrenin torisuunnitelma…

1900
Arkkitehti Emil Olanderin laatimat Häppölän kauppa- ja asuinrakennuksen piirustukset ovat vuodelta 1900. Rakennusta on myöhemmin korjattu ja laajennettu, mm. jatkettu lisärakennuksella 1920-luvulla. Rakennus oli Häppölän suvun hallussa 1980-luvulle…

Oikealla kansakoulu (1883-1955). Keskellä olevassa rakennuksessa oli kauppa. Jossain välissä oli myös suojeluskunnan toimisto. Johannes Tossavaisella oli myös kauppa tässä rakennuksessa. Kuva 1900-luvun alusta. Kuvaaja ei tiedossa.

1928
Huhtikuussa 1928 tuli kuluneeksi 10 vuotta kansalaissodan päättymisestä. Hämeenlinnan torilla järjestettiin 26.4. paraati ja juhlittiin kaupungin vapautusta. Paraatiin osallistuivat suojeluskunnan lisäksi Jääkäritykistörykmentti ratsain sekä…

1890-luku
Hämeenlinnan kirkon tornista kohti pohjoista otettua kuvaa hallitsee vuonna 1888 valmistunut Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen rakennus. Matalat puutalot ympäröivät uljasta koulukartanoa. Taustalla Vanajaveden länsipuolella näkyy Hämeen…

1900-1901
Kirjakauppias Enok Rytkönen osti A. Alopaeuksen kirjakaupan vuonna 1900 ja hyödynsi alkuun Alopaeuksen käyttämiä valokuvia postikorteissaan. Tässä Alopaeuksen alun perin 1890-luvulla julkaisema postikortti on muunnettu sortokauden kuutamokortiksi…

Ensimmäisessä kuvassa Keijo Lehtisen seisoo kotitalonsa edessä.
Myöhemmin hän asui perheineen Laukaassa nykyisen Peurungan kuntokeskuksen vieressä. Hän työskenteli TVH:n korjaamolla koko työuransa ja jäi eläkkeelle työnjohtajan tehtävistä. Sodissa…

Keitele 1900-luvun alussa. Keiteleen Pappila. Kuvaaja ei tiedossa.

Rauhanmäki 1956. Vasemmalla Saimi Kauppisen talo, keskellä Suojeluskunnan talo, oikealla Satamon talo. Seppo Satamon kokoelmat.

Omakotitaloja Keiteleen keskustassa.

Ent. Kärkkäisen talo. Keiteleen kahvila ja matkustajakoti. Sijaintipaikka oli nykyisen (1976) Nilakan torin eteläreunalla. Aikoinaan se on ollut kaupparakennus ja kahvipaikkakin. Viimeksi siinä oli Tenhun veljesten kauppa. Eräänä yönä se syttyi…

Oikealla Johannes Tossavaisen kauppa Pikonmäen suunnasta. Taaempana kunnantalo. Vuosiluku ei tiedossa.

Keiteleen kirkonkylän omakotitaloja lokakuussa 1973.

Keiteleen kirkonkylän keskustan rantanäkymä vuodelta 1904. Lossiväylän tien vasemmalla puolella nahkurinverstasrakennukset, taempana vasemmalla kunnan vilja-aitat. Tien oikealla puolella Puutikkala ja siitä oikealla kansakoulurakennus.

Keiteleen Liikekeskus Oy:n uusi liikerakennus sisältää postin, kukkakaupan, baarin, valintamyymälän sekä asusteliikkeen. Talo valmistui viime kesäkuussa ja on suurin yksityinen liikerakennus Keiteleellä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 30.10.1975.

Keiteleen liikerakennuksen rakentaminen 1975. Keskellä liikennetarkastaja Ahti Leino, postinhoitaja Kaija Väisänen, toimitusjohtaja Mikko Kinnunen sekä vasemmalla Anja Kinnunen ja postiautonkuljettaja Aimo Timonen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa …

Keiteleen sosiaalidemokraattien työväenyhdistyksen talo. Valmistunut 1947. Talossa oli elokuvateatteri. Kuva Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Teos: Onni Hyvönen, Pohjois-Savon työväentalot 1988.

Keiteleen vanha kunnantalo. Rakennettu 1911 ja purettu 1963. Valokuvaaja Henry Nieminen 1961.
 
Koneluettavat metatiedot: