Aineistot (yhteensä 680)

  • Aihe on tarkasti "rakennukset "

Kirkonkylässä sijaitseva Keski-Mäkelän talo, jossa sijaitsi kunnantalo vuosina 1939-1965. Talo on myöhemmin toiminut mm. päiväkotina.

1930-luku
Hämeenlinnan keskustan mittavia rakennushankkeita 1920–1930-lukujen vaihteessa olivat mm. Kariston kustannusliikkeen uusi toimitalo, suojeluskuntatalo Hämeen Suoja sekä Paavonkulman viisikerroksinen asuin- ja liikerakennus. Myös keskustan kouluoloja…

Näkymä järvelle päin. Säästöpankin edustalla Yrjö Vuorelan ”kupla”. Kuva Foto Jänis Kuopio.

Keskustan näkymää. Vasemmalla entinen Tossavaisen kauppa, ylempänä taksikoppi, oikealla ravintola ja apteekki ja takana kirkko. Vuosiluku ei tiedossa.

Vasemmanpuoleisessa talossa oli ylhäällä ravintola, alakerrassa maitomyymälä (Työväen osuuskauppa). Oikeanpuoleisessa talossa tekstiili- ja jalkineliike (Työväen osuuskauppa).

1978
"Talo oli Killaisten Mäkisen alkujaan, ja Laihon Oiva ja Laihon Arvo asuivat siellä 1960-luvun puolen välin paikkeille. Myöhemmin talo oli Juhani Pitulan omistuksessa." - kertoi kuvaaja.

”Pirtola”, Kirja-Käsityö. Vuosiluku ei tiedossa.

1924-1926
Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto määräsi vuodesta 1928 alkaen nimeämänsä henkilöt tarkastamaan kirjaston toiminnan kolmen vuoden välein. Tarkastuksista laadittiin asianmukainen tarkastuskertomus, jossa kuvattiin kirjaston toiminta ja tilanne sekä…

Kanteleella sijainneen Kirkkotien navetan edessä ovat Anna Jaakkola (vas.), Laila Ahola ja Anna-Liisa Rentola (Laakso).
Kuva on otettu n. 1940-luvun alussa.

1923
Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Pari vuotta myöhemmin koulu päätettiin kuitenkin siirtää kirkonkylään. Kirkonkylän koululle saatiin pitkien pohdintojen jälkeen ostettua tontti senaattori A. Nykoppilta…

Osuusmeijeri Pukkilan Kirkonkylässä.
Ilmakuvan oikeassa reunassa ovat meijerin rakennukset, yläreunassa on Kirkonkylän koulu ja vasemmalla Osuuspankin vanha talo.
Värivalokuvat, jossa näkyvät muun muassa meijerin rakennukset, ovat vuodelta 2014.…

Kirkonkylän näkymää. Vuosiluku ei tiedossa.

Pukkilan Kirkonkylässä sijainneita rakennuksia. Ensimmäisessä kuvassa on Virmolan talo ja toisesa Aromaan talo.

2012, 2016
Kirkonpiirin koulun jumppasaliin on oma sisäänkäynti, samasta pääsee myös kirjastotilaan, joka sijoittuu kuvassa etuvasemmalle.
Toinen kuva on kuvattu Pappilan suunnalta, kauniit syksyiset puut syleilevät koko koulurakennusta.

2018, 2020
Koulu kuvattuna Pappilantien/kirkkosillan suunnalta eri vuoden aikoina.

Ensimmäisessä kuvassa ovat Viljam (Viljami) ja Silja Vuorio (vas,) perheineen sekä Emma (Emilia) Riihimäki (2. oik.).

Kuvissa näkyy 1950-luvulla palanut Knuuttilan talo.

Aiemmin osuuskaupan myymälänä toiminut ja sittemmin ravintolaksi muutettu Kohisevan talo rakennettiin nykyisen Keskustien varrelle Pukkilan Kirkonkylään vuonna 1953. Rakennuksen päädyssä on mäntsäläläisen taiteilija Sven-Olof Westerlundin…

Avainsanat:

Naarkoskella otetun värivalokuvan keskellä ovat vierekkäin niin sanottu Kolhoosi, joka sai nimensä siellä sotavuosina asuneista sotavangeista, sekä puusepänverstas. Etualan tiilirakennus oli heti sotien jälkeen puusepänverstaana, jonka vetäjänä toimi…

2018
Koljolan päiväkoti on yksityinen päiväkoti, joka tuottaa palvelut Nousiaisten kunnalle ostopalveluna. Päiväkodissa on n. 50 lasta.

Koljolan päiväkoti on rakennettu vuonna 2003 päiväkodiksi. Rakennus on jaettu kolmeen ryhmään ja jokaisella…

Pentti Haanpää osti Korpelainen-nimisen asutustilan Pyhännän Iso-Lamujärveltä vuonna 1950 kesäpaikaksi itselleen ja perheelleen. Kirjailija oleskeli Korpelaisessa myös talvisaikaan, jolloin hän asusti työhuoneessaan saunarakennuksessa.

1967
Korpelaisen sauna/työhuone vuonna 1967.

1954
Korpelaisessa vuonna 1954. Vesteriset Piippolasta vieraana.

Kesäpäivä Korpelaisessa.

2007
Teoksesta on digitoitu vain kartanoita, julkisia rakennuksia ja Mäntsälän yleistä historiaa esittelevät osiot.

Avainsanat:

Kumpuniemi Eemil ja Elli Kärkkäinen. Näkymä Kumpusjärveltä elokuu 1970.

1900
Kirjailija, päätoimittaja Tyko Hagman (1849–1914) toimi Hämeenlinnassa sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana vuosina 1898–1901. Hagman oli myös tuottelias kirjailija ja julkaisi mm. useita lasten satu- ja runokirjoja. Hagmanin oli tarkoitus aluksi…

1910-luku
Kunnallissaunan talo valmistui Koulukadun ja Linnankadun kulmaukseen vuonna 1912. Rakennuttajana oli yhtiö, jonka suurin osakas oli Hämeenlinnan kaupunki. Arkkitehti Birger Brunilan suunnittelemassa jugendrakennuksessa oli kunnallinen sauna vuoteen…

1910-luku
Vanajaveden rannasta kirkon ohi Hämeen linnaa kohti johtavan kadun nimi on vaihdellut eri aikoina. Nykyään sen alkupää tunnetaan Wetterhoffinkatuna ja muu osa Linnankatuna. Vuoden 1832 asemakaavassa kadun nimi oli Kyrkogatan (Kirkonkatu). Vuoteen…

Kunnantalo koivujen keskellä. Kunnantalo valmistui 1961. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.10.1971.

Kunnanvirasto. Vuosiluku ei tiedossa.

1915
Sauvolan koulu kärsi 1900-luvun toisella vuosikymmenellä ahtaudesta. Sen sijaan että koulua olisi ruvettu laajentamaan, päätettiin vuonna 1914 perustaa uusi koulupiiri Kutilaan. Kankaisten kartanon omistaja Sigurd Palmroth lahjoitti kunnalle Kutilan…

1884
Kuumelasaretti tarttuvia tauteja varten päätettiin rakentaa Stichaeuksen vaivais- ja työhuonerahaston omistamalle rakentamattomalle tontille vuonna 1884. Muun muassa kaupunginlääkäri Christian Sibelius (Jean Sibeliuksen isä) oli ajanut asiaa…

Kuvassa Meeri Vainikainen ja poikansa Kari

Aineiston luovuttaja: Kirsi Koponen

Ky Radiohuolto T. Vainikaisen liikkeen myymälätila osoitteessa Linnansalmentie 24. Liikkeen omistivat Meeri ja Tauno Vainikainen

Aineiston luovuttaja: Kirsi Koponen

1877
Arkkitehti Alfred Caweenin suunnitteleman yleisen kylpylaitoksen pohjapiirustus on vuodelta 1877. Laitoksen rakentamisesta ei ole varmaa tietoa, mutta kysymyksessä voisi olla keväällä 1878 Hämeensaaressa avattu kylpylaitos, jonka avaamisesta…

1930-luku
Keinusaareen 1840-luvulla valmistuneen Hämeenlinnan lääninsairaalan päärakennuksen laajennus ja korotus kolmikerroksiseksi on tässä kuvassa jo valmistunut. Uudistetun sairaalan vihkiäisiä vietettiin joulukuussa 1929. Vuonna 1909 valmistuneesta…

(Aineiston luovuttaja: Raija Haahtela)

1920-luku
Tässä 1920-luvun valokuvassa on etualalla nähtävissä kaksi näihin päiviin asti säilynyttä rakennusta Lammin kirkolta Hämeenlinnan suuntaan johtavan raitin varrelta. Etumaisena pääty tielle päin on kelloseppä Nestor Ruoppilan talo, jossa kelloseppä…

1920-luku
Lammin ensimmäinen lääkäritalo rakennettiin 1920-luvun alussa "Niipalan notkon takana olevalle kummulle". Talossa oli sekä kunnanlääkärin vastaanotto että lääkärin asunto. Lammin kunnanlääkärinä 1920-luvulla toimi A. K. Vuori ja hänen jälkeensä yli…

1920-luku
Lammin kirkonkylän raitin varrelle kirkolta Hämeenlinnan suuntaan muodostui jo varhain kylän tiheimmin rakennettu alue, jolla oli myös useita kauppaliikkeitä. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy vuonna 1922 laajennettu Lammin osuuskaupan talo, jonka…

1930-luku
Lammin kirkonkylän raitilla Hämeenlinnasta päin tulijoita kohtasi 1930-luvulla tällainen näkymä. Kuvan oikeassa reunassa olevassa Soimanpohjan talossa toimi Lammin posti 1940-luvun loppupuolelle asti. Sen vieressä näkyvän tornillisen talon rakennutti…

1910-luku
Postikorttikuva Lammin kirkonkylästä on otettu Linnamäen rinteeltä joskus 1910-luvulla ennen kansalaissotaa ja kirkonkylän paloa. Kirkon kellotapulista oikealle oleva rakennus on maalari Kyllösen talo. Sen oikealla puolella olevan vaalean talon…

1910
Lammin kirkonkylän tiheimmin rakennettu alue oli 1910-luvun alussa kirkolta Hämeenlinnaan johtavan tien varrella. Myös kylän liike-elämä keskittyi tälle alueelle. Hämeenlinnan suunnasta kirkolle päin kuvatussa näkymässä on äärimmäisenä oikealla Vilho…
 
Koneluettavat metatiedot: