Aineistot (yhteensä 680)

  • Aihe on tarkasti "rakennukset "

1905
Lammi on vanhaa maanviljelysseutua kylineen, kartanoineen ja maatiloineen. Kirkonkylä on muodostunut neljän keskiaikaisen kylän - Hakkalan, Niipalan, Tirmulan ja Kirkonkylän - alueelle, maisemarakenteen solmukohtaan, missä Salpausselän…

Avainsanat: , ,

1950-luku
Lammin kirkonkylän raitin uudistunutta rakennuskantaa edustaa tien päässä näkyvä Lammin säästöpankin toimitalo "Rahala", joka valmistui vuonna 1940. Kuvassa Hämeentien vasemmalla puolella on apteekkari F. E. Bergrothin vuosisadan vaihteessa…

1911
Lammille perustettiin vuonna 1905 paikallinen työväenyhdistys, joka liittyi jäseneksi Sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen. Yhdistys alkoi pian kaivata omaa kokoontumispaikkaa ja kerätä varoja työväentalon rakentamiseen. Rahoituksen saamiseksi…

1920-luku
Lammin osuuskaupan perustava kokous pidettiin tammikuussa 1906, ja osuuskunta perustettiin 24. helmikuuta samana vuonna. Perustajajäseninä oli 23 lammilaista, joista suurin osa oli maanviljelijöitä. Osuuskauppa avattiin kauppias Lepän talossa…

1900-luku (vuosikymmen)
Lammin keskiaikaisen kirkon vieressä, Hämeentien ja Mommilantien risteyksessä, oli kirkonkylän kaupallinen keskus jo 1900-luvun alkuvuosina. Kirkko jää kuva-alueen ulkopuolelle vasemmalle ja oikealle kaartuu Hämeenlinnan suuntaan vievä tie. Suoraan…

1920-luku
Lammin ensimmäinen suojeluskuntatalo on tässä postikortissa kuvattuna pellolta läheltä Tirmulan tienhaaraa. Suojeluskunta osti Rikhard Huovilalta vuonna 1924 tontin Niipalan kylästä ns. Wilberginmäeltä. Oman talon aikaansaamiseksi kerättiin ahkerasti…

1927
Mainiemen kuntoutuskeskus toimi samalla paikalla, jossa Lammin reservikomppanian (Hämeen 25. reservikomppania) kasarmit sijaitsivat vuosina 1883–1899. Lammin reservikomppania oli Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonaan kuulunut sotilasyksikkö.…

1888
Kun vaivaistalohanketta Lammilla pohdittiin, arvioitiin että Lammilla tarvittaisiin 75 hoitopaikkaa, joista 13 mielisairaille. Vaivaistalo päätettiin rakentaa vuonna 1887 ja laatia samalla vaivaishoidon ohjesääntö. Ensimmäinen mielisairasosasto,…

Kirkkoherran pappila vuodelta 1886. Rakennus myytiin v. 1963 pois siirrettäväksi. Tilalle valmistui uusi pappila, jonka nyt omistaa Lapinlahden kunta. Tällä hetkellä siellä toimii Rovastilan päiväkoti ja esiopetus.

Aineiston luovuttaja: Raija…

Ensimmäisessä kuvassa ovat Esko Seppälä (vas.), Martti Kuosa, Risto Sihlman ja Åke Forsström.
Toisessa kuvassa ovat William Greijula (vas. takana), Liisa Kareoja, Tyyne Greijula, Eila Seppälä (vas. edessä) ja Anneli Seppälä.
Kuvat on otettu n.…

1950-luku
Lattianäkymä (1_55 Honkajoki). Jonkin rakennuksen sisälattia. Tehty paksuista hirsistä. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

2018
Lehtiniemen torppa ei ole varsinainen museorakennus, vaan se on sisustettu 1920-luvun tyyliseksi kokoontumispaikaksi. Tämän vuoksi siitä jätettiin pois rakennusosia, joista vanhimmat kustavilaisaikaisia (1772–1809).
(Jukka Sainio, 2017)

Rakennus…

2012
Lehtiniemen rakennus siirrettiin museoalueelle vuonna 2011, ja se on lahjoitus Kalervo Sainion perikunnalta.

Kuvissa siirron jälkeiset kunnostustyöt meneillään elokuussa 2012.

1947
Kaivokadun lastentalossa sijainnut kaupungin lastenkoti muutti vuonna 1946 Vuorentaan kylän Rääpiälään, ja siltä vapautuneisiin tiloihin perustettiin seuraavana vuonna Hämeenlinnan kaupungin ensimmäinen lastenseimi 23 lapselle. Myös yksi…

1920-luku
Piippolan Leskelän kylän osuuskauppa 1920-luvulla. Kuvassa Hannes Haanpää.

1878
Rakennuspiirustus uudisrakennukselle Lukiokadun ja Läntisen Linnankadun (nyk. Sibeliuksenkadun) kulmaan on arkkitehti Alfred Caweenin (1836–1912) käsialaa. Tontilla oli ennestään kaksi rakennusta. Kulmaan rakennettavaan taloon tuli kaksi asuntoa.…

1852
Carl Sven Lind rakennutti vuonna 1852 hirrestä värjäämön aivan Vanajaveden partaalle. Lindin värjäämö oli rannassa Itäisen Bulevardikadun (nykyisen Arvi Kariston kadun) varrella. Sillan luota, tontilta 62 paloi toukokuussa 1851 Nystedtin värjäämö.…

1930
Linnankasarmien ensimmäinen rakennusvaihe oli 1800-luvun puolivälissä, jolloin syntyivät mm. Tampereentien suuntaiset punatiiliset miehistörakennukset. Leipomorakennus ja päävartio miehistörakennusten välissä rakennettiin niin ikään tiilestä…

Liperiä esittelevästä pienestä valokuva-albumista löytyy kuvia mm. seuraavista paikoista ja tiloista: Liperin kirkko, sankarihauta, Simananniemi, Siikasalmi, Korjunsalmi, Harjula, Männistö, Antti Sallisen tila ja Antti Kariolan tila.

Lapinlahden lotat olivat usean vuoden ajan halunneet hankkia osastolle oman talon. Heillä oli kiikarissa hyvällä paikalla oleva Ollikaisen liiketalo. Niinpä uudenvuoden päivänä 1941 ryhdyttiin tuumasta toimeen ja lähdettiin Klaus Ollikaisen puheille…

Kirkonkylän lottien toimistokurssi on pidetty Lottalassa 17.2. - 3.3.1944. Kuva on otettu Lottalan rappusilla.

Aineiston luovuttaja: Mirja Lehikoinen

1950-luku
Luhtiaitan parvi (1_51 Honkajoki). Kuva otettu seinän suuntaisesti. Oikealla seinä, vasemmalla kaiteen yli näkyy pihapuun oksia. Todennäköisesti kuvan 1_48 aitan parvi. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Luhtiaitta (1_48 Honkajoki). Hirsirakenteinen. Alakerroksessa kaksi ovea, vasemmalla rappuset yläkerroksen parvelle. Ks. myös kuva 1_51. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Luhtiaitta ja liiteri (1_231 Honkajoki). Yhtenäinen ulkorakennus. Oikea puoli hirsirakenteinen luhtiaitta, vasen puoli lautavuorattu, mahdollisesti puuliiteri. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1950-luku
Luhtiaitta ja toinen aitta (1_17 Honkajoki). Kaksi aittarakennusta kiinni toisissaan. Kummassakin pärekatot. Kuvasta ei tarkempia tietoja.

1930-luku
Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys perustettiin vuonna 1873. Evankelinen liike sai kannattajia myös Hämeenlinnassa, jossa aluksi kokoonnuttiin yksityiskodeissa. Vuosisadan alussa paikallinen yhdistys rakennutti kuitenkin oman rukoushuoneen…

1915
Työväen asunto-osakeyhtiö Alku perustettiin vuonna 1892 Kasarmikadun varrelle, Pohjoisen Niittykadun ja Koulukadun välissä olevalle tontille. Arkkitehti Henrik Helin suunnitteli tontille neljä puista asuintaloa, joihin tuli yhteensä kaksikymmentä…

1942-03-06
Maire Majakallio lottakurssilla Orimattilassa 6.3.1942.
Ensimmäisessä kuvassa Maire on kolmannessa rivissä, uloimpana vasemmalla. Muut tunnistamatta.
Toisessa kuvassa on kurssitalo. Talon nimeksi on valokuva-albumiin kirjoitettu "Orimattilan…

1900-luku (vuosikymmen)
Kirkontornista otetussa kuvassa näkyy etualalla Kirkkopuiston puiden takana Raastuvankadun varren puutaloja, mm. vanhasta kaupungista 1700-luvun lopulla siirretty Willgrenin talo. Niiden takana vasemmalla on Wetterhoffin työkoulun rakennus vielä…

1950-luku
Majakangas (1_79 Honkajoki, Pukarankylä). Alunperin Lahdenperän torppa. Toinen puoli talosta rakennettu 1820-30-luvulla, myöhemmin laajennettu toisen ikkunan osalla. Hirret kannettu miesvoimin Karvianjoen varresta Hulluniemestä. Kuva otettu talon…

1950-luku
Majakangas (1_80 Honkajoki, Pukarankylä). Alunperin Lahdenperän torppa. Oven puoleinen osa talosta rakennettu 1820-30-luvulla, myöhemmin laajennettu toisen ikkunan osalla. Hirret kannettu miesvoimin Karvianjoen varresta Hulluniemestä. Kuva otettu…

1950-luku
Majakangas (1_81 Honkajoki, Pukarankylä). Alunperin Lahdenperän torppa. Toinen puoli talosta rakennettu 1820-30-luvulla, myöhemmin laajennettu toisen ikkunan osalla. Hirret kannettu miesvoimin Karvianjoen varresta Hulluniemestä. Kuva otettu talon…

Mari Aallon tupa sijaitsi Torpissa. Talo oli vanha Uutelan torppa. Kuva otettu 1920-30-luvulla. Aalto kuvassa oikealla.

1930-luku
Suomen lippu nousee salkoon Tyrvännössä Lepaan puutarhaopiston Marjala-rakennuksen vieressä. Marjala rakennettiin 1820-luvulla Lepaan kartanon viljamakasiiniksi. Kartanon viimeinen yksityinen omistaja oli K. F. Packalén, joka testamenttasi tilansa…

1920-luku
Rantakadun (nykyisen Arvi Kariston kadun) ja Raatihuoneenkadun kulmassa sijaitsi 1880-luvun lopulla rakennettu nikkarityylinen hirsirakenteinen talo, jossa toimi 1920-luvulta 1940-luvulle mm. sanomalehti Hämeen kirjapaino. Sanomalehti Häme oli…

1928
Matkustajakoti Vanajan, entisen Rautatiehotellin, liike- ja asuinrakennuksen rakennutti vuosina 1928–1929 asunto-osakeyhtiö Posse, johon kuuluivat Hämeenlinnan pormestari August Kaulén, maanmittausinsinööri Leonard Sara ja varatuomari Yrjö Sandelin.…

Mattilan riihi, kuvassa Erkki Pulkkinen 20.4.1968.

Kanteleella sijaitseva Mattilan talo paloi vuonna 1926 ja samana vuonna sen tilalle rakennettiin uusi. Ensimmäisessä kuvassa taloa rakennetaan ja toisessa kuvassa se on valmis.

Etualalla on Pukkilan Osuusmeijerin konttori- ja asuinrakennus ja taustalla Sipiläisen liikerakennus Pukkilan Kirkonkylässä, nykyisen Keskustien varrella. Emil Sipiläisen aikana liiketalossa toimi muun muassa kauppa, kahvila, leipomo ja…

Avainsanat:

Arto Luoman piirros Pukkilan Osuusmeijeristä ja Kirkonkylän raitista. Piirros on tehty vanhan valokuvan perusteella ja se ajoittuu vuosikymmenten taakse.

Avainsanat:

Kanteleen Osuusmeijerin vuokraajien ja työntekijöiden asuinrakennus. Muurahaisen kuvakokoelmaan kuuluva kuva on vuodelta 1919. Etualalla ovat Robert Tuuri (vas.), Franz Nouveau, Rose Nouveau, Yrjö Kaarne ja Alice Nouveau. Rakennuksen edessä on…

Pukkilan keskustassa sijainnut Merikannon talo. Taustalla oikealla näkyy vanha lääkäritalo. Kärryissä on Aaro Hyrylä kuljettamassa maitoa meijerille.

Vasemmalta Teuvo Mäkelä, Toivo Vuorinen ja takana Heino Hyrylä Heinäsuon tilan tuvan rappusilla 1960-luvulla.
 
Koneluettavat metatiedot: