Kansankirjasto ja lukusali sijaitsivat puutalossa osoitteessa Linnankatu 12 n. 1877-1903. Kansankirjastot olivat lähinnä suomenkieliselle alemmalle kansanluokalle, rahvaalle, tarkoitettuja kirjastoja. Kansankirjastotoiminta sai varsinaisesti alkunsa…
Vuonna 1760 oli Suomessa ainoastaan neljä piirilääkäriä, joista Pohjanmaan lääkäri oli sijoitettu Vaasan kaupunkiin. Hänen virka-alueenaan toimi Vaasan ja Oulun läänit (silloinen Pohjanmaan lääni). Kajaanin seudulla puolestaan oli pula…
Henrik Vilhelm Claudelinin artikkelissa "Kajaanin linnan kuuluisan ja oppineen vangin Joh. Messeniuksen jesuiittaraamattu vielä tallella - Kajaanissa?" (http://digi.kirjastot.fi/admin/items/show/125935, julk. n. 1930) kerrottiin, että Karl Johan…
Vuodesta 1733 määrättiin Kajaanissa vuosittain yksi raatimiehistä "tarkastamaan, kuinka tulta käsitellään kaupungissa". 1779 päättivät kaupungin porvarit, että "asukkaitten tuli mies talosta vuorottain, kaksi miestä kerrallaan, joka yö kulkea…
Ensimmäinen varma tieto Kajaaniin perustetusta postikonttorista on vuodelta 1669, vaikka kaupungissa lienee ollut postitoimisto jo heti kaupungin perustamisen jälkeen 1651. Johan Gamman toimi Kajaanin postimestarina 1669.
Kajaanin kaupungilla ei ollut varsinaista raatihuonetta, ennen kuin se 19. helmikuuta 1747 osti 900 kuparitaalarilla linnan päällikön Didrik Trolinin leskeltä tämän omistaman kartanon ja tontin. Tätä rakennusta käytettiin raatihuoneena vuoteen 1830…
Kajaanin seurakunta sai oman kirkkoherran 1655 sen jälkeen, kun seurakunta erotettiin Paltamon seurakunnasta omakseen. Pappilan tuolloisesta sijainnista ei ole varmuutta, mutta artikkelin kirjoittaja G. Enwald arvelee, että se on sijainnut tontilla…
Kajaanin kaupungin perustamisen jälkeiseltä ajalta ei ole tämän artikkelin mukaan varmaa tietoa, kuka kaupungissa on toiminut lukkarina, mutta on arveltu, että sellainen on kuitenkin virkaan nimitetty vuonna 1665. Isoviha hävitti vanhimmat…
Spoof-suvun vanhimmiksi jäseniksi tiedetään varmuudella 1600-luvun jälkipuoliskolla eläneet Erik, Johan ja Jonas. Kun Johan, tai Juhana, kuoli lapsettomana ja Jonas sai ainoastaan tyttäriä, jatkui suku ainoastaan Erikin sukuhaarasta. Suvun jäseniä on…
Vuonna 1834 nimitettiin Fredrik Calamnius Kajaanin tuomiokunnan tuomariksi. Tämän jälkeen hän osti Joutava-nimisen kruununtorpan Paltamosta. Vuonna 1836 hän rakennutti tontille asuinrakennuksen ja seuraavana vuonna toisen, vieläkin suuremman…
Kajaanin kaupunki on vuodesta 1727 kirjannut ylös perunkirjoihin esineitä, joita porvarit niihin aikoihin omistivat. Artikkelissa luetellaan perunkirjoihin perustuvia tavaroita ja niiden omistajia ja esineiden mahdollisia arvoja.
Artikkeli sisältää luetteloita Kajaanin kaupungin tonteista, rakennuksista ja omistajista vuodesta 1736 alkaen, jolloin tontit numeroitiin ensimmäisen kerran. Vuonna 1820 tonttien numerointia muutettiin.
1800-luvun lopulla tervan hinta oli laskenut ja sen poltto velkaannutti tekijänsä. Oulun apulaislääninagronomi Anders Theodor Europaeus (1836-1912) kampanjoi voimallisesti maanviljelyksen ja karjanhoidon puolesta. ”Jos Kajaanin kihlakunnan wanhat…
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) selvitti vuonna 1909 Hämeenlinnan kaupungin terveydenhoidon tilannetta kaupungissa pidettävää Suomen terveydenhoitoyhdistyksen kokousta varten. Vaikka kokous peruuntuikin, Mannerin selvitys julkaistiin…
Tämä on juttu juomareista on tunnetuin Tuoriniemen runoista. Runon 413 kalevalamittaista säettä tarjoavat osuvia tuokiokuvia eri säätyjen elämästä. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Turun Viikkosanomissa 1826 ja sen jälkeen useina…
Hämäläisten pukineiden olennaisimmat osat 1800-luvulla olivat valkoinen rohtiminen mekko, patalakki ja pieksut. Kansanpukujen ohella R. W. Ekmanin teos esittelee hämäläisen heimon luonnetta, hämäläisten asumisoloja, rakennuksia ja yleisemminkin…
Julkaisussa on esillä karjalaisia kansanpukuja tekstein ja värikuvin. Se on osa julkaisusarjaa, jossa esitellään suomalaisia kansanpukuja 1800-luvulta. Tämä on kirjasarjan ensimmäinen osa Karjala.
Artikkeli esittelee Sotkamon kappalaisen, myöhemmin Siikajoen kirkkoherran, Samuel Bohmin jälkeläisiä. Samuel Bohm, lukkarin poika Oulusta, syntyi 20. toukokuuta 1732, pääsi ylioppilaaksi 1751, vihittiin papiksi 1758, toimi Sotkamon kappalaisena…
Yrjö Weilinin perustama julkaisusarja Aikamme siveellisyyskysymyksiä oli 1900-luvun alun merkittävin moraaliopas. Sarjan kymmenennessä osassa kansankirjailija Pietari Päivärinta (1827-1913) pohtii siveellisyyden tilaa Pohjanmaalla aiheinaan mm.…
Seppälä. Keitele, Vuonamo. Sukutila vuodesta 1698 ja myös kantatila. Päärakennus ajoittuu 1800-luvulle. Tarkka rakentamisvuosi on tuntematon. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.
Sisältää: Pyynikin harjun geologiaa / K. Virkkala, Satakunnan asuinrakennuksista ennen isoavihaa / Mauno Jokipii, Autioitumisesta Ala-Satakunnassa 16. ja 17. vuosisadan vaihteessa / Erkki Lehtinen, Maaomaisuuksista ja varallisuudesta Rauman seudulla…
Sisältää: Satakunta-talon synty / Edwin Linkomies, Piispa Henrikin ihmeretki / Jalmari Jaakkola, Satakunnan paikannimiä III / Pertti Virtaranta, Satakunnan paikannimiä III / Pertti Virtaranta, Siihirsi / Niilo Valonen, Mikkeli Jaakonpoika Krouvila /…
Sisältää: Poimintoja euralaisesta Nuorante-suvusta / Lempi Ahla, Kokemäenjoki geologis-historiallisen kehityksen valossa / K. Virkkala, Pohjois-Satakunta, eräs polttoturveteollisuutemme tuleva keskuspaikka / Martti Salmi, Rauman kaupunginlääkärit…
Saran sisaret esittelee suomalaisia vähän tunnettuja naiskirjailijoita, joiden teoksia julkaistiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Esiteltävät kirjailijat ovat romantikkoja, uskonnollisia kirjailijoita, työväenliikkeen naiskirjailijoita sekä…
Vuonna 1903 alettiin valtion kustantamana kaivaa tukinuittoväylää Oulujärvestä Siikajoen sivuhaaraan Neittävänjokeen. Siikajoen uittokanava (Painuan uittokanava) on n. 11-12 kilometriä pitkä ja sen rakentaminen maksoi yli 200 000…
Kasimir ja Eino Leino julkaisivat Nykyaika-lehteä vajaan vuoden ajan. Kasimir toimi lehden päätoimittajana ja Eino Leino toimitussihteerinä. Lehti ilmestyi kahdesti kuussa ja esikuvana oli englantilainen Review of reviews, kansansivistykseen tähtäävä…
Kirje Alkiolta Kasimir Leinolle, joka aikoi julkaista Nykyaika-lehdessä jatkokertomuksena runomittaisen historiallisen murhenäytelmänsä "Jaakko Ilkka". Ensimmäinen näytös ilmestyi vuoden 1898 joulunumeron liitteenä. Osa näytöksistä jäi kuitenkin…
Rakennus on toiminut 1800-luvulla mm. pappien ja nimismiehen asuntona. Viimeiseksi Lehtiniemen pientilan päärakennuksena vuosina 1889-1927, ensin Torppari Matts Johanssonin ja sitten hänen poikansa August Lehtisen omistamana ja asuttamana.…
Onni Wetterhoffin eräkertomusten toisessa osassa kerrotaan mm. kuuluisasta sääksmäkeläisestä metsästäjästä ja karhunkaatajasta Kokko-Kustaasta (1818–1886), jonka metsästysretket ulottuivat myös Hämeenlinnan seudulle. Teoksessa on myös kuvaus…
Onni Wetterhoffin erätarinoiden ensimmäisen osan aloittaa kuvaus maineikkaasta erämiehestä ja karhunkaatajasta, hauholaisesta Eero Juhani Heinäkankaasta (1799–1884), jota Wetterhoff oli käynyt haastattelemassa yhdessä ystävänsä, kirjailija Paavo…