Aineistot (yhteensä 114)

  • Aihe on tarkasti "asuinrakennukset"

1920-luku?
Linnankadun loppupään rinnetontilla sijaitsevan puisen asuintalon rakennutti vuonna 1863 luutnantti Anselm Grahn. Grahnin jälkeen omistajina olivat mm. pastori A. Appelqvist ja kauppias Osk. Isaksson, joka perusti Hämeenlinnaan kangas-, hattu- ja…

Avainsanat: , , , ,

1875
Nykyään Palanderin talona tunnetun rakennuksen rakennutti vuonna 1861 tarkka-ampujapataljoonan kapteeni Anselm Grahn. Grahn muutti pian kuitenkin perheineen pois Hämeenlinnasta ja myi talon vuonna 1873 lehtori Magnus Gaddille, jonka aikana…

Avainsanat: , , , ,

1938
Ihamäen tilan päärakennus poltettiin kansalaissodassa. Eero ja Kerttu Ihamäki rakennuttivat uuden talon, joka valmistui 1938. Talo on kaksikerroksinen lautavuorattu hirsirakennus, jonka parvekeosassa on mansardikatto. Pääovea reunustaa neljä…

Avainsanat: , , ,

1940-luku
Jean Sibelius menetti jo varhain isänsä, ja hänen perheensä asui siitä lähtien isoäidin luona. Sibeliuksen äidinäiti rovastinna Borg osti talon Läntiseltä Linnankadulta (nyk. Sibeliuksenkatu) vastapäätä Tähtipuistoa vuonna 1874. Talo oli…

Avainsanat: , , , ,

1906-1912
Piparkakkutalona nykyisin tunnetun jugendrakennuksen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist asuintaloksi kauppaneuvos A. Gust. Skogsterin perheelle. Talo valmistui Skogsterin tavaratalon viereen Kirkkokadun, nykyisen Kirkkorinteen puolelle vuonna…

Avainsanat: , , , ,

aikaisintaan 1922
Kuvan oikeassa reunassa näkyvät ns. Eteläkadun villat rakennettiin vuosina 1919–1922 kaupungin vuokratonteille. Yhden puisista asuintaloista suunnitteli rakennusmestari E. K. Ansas ja muut silloinen kaupungin rakennusmestari K. B. Koskinen. Talot…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema asunto-osakeyhtiö Paavonkulma oli valmistuessaan vuonna 1929 Hämeenlinnan suurin rakennushanke ja korkein talo viisine kerroksineen. Rakennuksessa oli myös kaupungin ensimmäiset hissit. Tohtori Ensio…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema Paavonkulman punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1929 Palokunnankadun ja Rauhankadun kulmaukseen. Kulmarakennuksessa on liikekerroksen lisäksi neljä asuinkerrosta. Rauhankadun puolella on tornimainen…

Avainsanat: , , , ,

1906-1912
Kauppias A. Gust. Skogster (1866–1952) rakennutti vuonna 1906 jugendtyylisen tavaratalon Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) ja Kirkkokadun (nykyisen Kirkkorinteen) kulmaan. Liikerakennuksen viereen Kirkkokadun puolelle valmistui puinen…

Avainsanat: , , ,

Lieskan mökki ja Junttilan Mooses ja Aune Niskanen 1950-luvun alkupuolella. Kuvaaja ei tiedossa.

Avainsanat: , , ,

Ahola, johon vuonna 1977 kotiseutuyhdistys perusti museon. Kuvaaja ja vuosiluku ei tiedossa.

Avainsanat: , , ,

Matinaho oli kylän viimeinen ympärivuotisesti asuttu talo, jossa ei ollut sähköjä. Talon rappusilla talvella 1999 Tapani, Toivo ja Toini Leinonen. Kuva Mirja Koskinen.

Avainsanat: , , ,

Seppälän tilan vanha päärakennus on peräisin 1800-luvulta. Tarkka rakennusajankohta on tuntematon. Rakennus on muutettu nykyiseen pohjakaavaan 1910-20 -luvuilla ja samalla on rakennettu avokuisti. Kuva Veikko Tabell.

Avainsanat: , ,

Heittopellon taitekattoinen talo rakennettiin 1920-luvulla. Sylvin (o.s. Lappalainen) lapsuudenkodin pihassa Sylvi, Matti ja Armas Järvinen 1950-luvulla. Kuva Toini Leinonen.

Avainsanat: , , , ,

Haapasaaren mökki purettiin kevättalvella 2000. Kuva Pauli Jääskeläinen.

Avainsanat: , ,

Vanhan Näkkiniemen paikalle nousi ensimmäinen siirtoväen rakentama talo 1940-luvulla. Kuva Santeri Jetsonen.

Avainsanat: , ,

Vieno ja Onni Tossavainen asustivat Raja-aholla 1950-luvulta lähtien. Kuva Raino Tervo.

Avainsanat: , , ,

Järventauksen vanha talo. Kuva Jauhiaiset, Järventaus. Vuosiluku ei tiedossa.

Avainsanat: , ,

Koivuharjun päärakennus on rakennettu vuosina 1893-96. Kuva on otettu 1970-luvulla. Kuva Rauno Heiskanen.

Avainsanat: , , ,

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie C. No. 34.

Carl Gustaf Wolff (1800-1868)
Wolffin puisto, Wolffintie, Palosaari, Vaasa
Rakennus on nykyisin purettu, tilalla Virastotalo ja sen pysäköintialue

Avainsanat: , , , ,

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie C. No. 35.

Villa Hahl i Wolffska parken, Brändö, rivdes hösten 1983.
Vaasan Puuvillan johtajan asunto Villa Hahl Wolffin puistossa, Palosaarella, purettu 1983.

Avainsanat: , , ,

Union Postale Universelle
Carte Postale
Grand-Duché Finland.
Serie C. No. 20.

Svenska Yle-Arena 2013, Det var en gång - Villa Gustafsro i Vasa:
Villa Gustafsro i Dragnäsbäck i Vasa hör till de äldsta bevarade byggnaderna i staden. Det är tomt och…

Avainsanat: , , ,

Aarne ja Katri Leskisen koti nykyisen Oikotien varrella. Aarne Leskisellä oli autokorjaamo Linnansalmentien varrella kotitalonsa läheisyydessä. Leskinen aloitti korjaamotoiminnan vuonna 1946. Korjaamo paloi v. 1950 tai 1951, jolloin omistaja…

Alestalon pihalla seisovat Hilja Alestalo (vas.), Paavo Alestalo ja Viliina Eerikson. Kuva on otettu n. 1930-luvulla.

Avainsanat: , , , , ,

Kanteleella sijaitseva Mattilan talo paloi vuonna 1926 ja samana vuonna sen tilalle rakennettiin uusi. Ensimmäisessä kuvassa taloa rakennetaan ja toisessa kuvassa se on valmis.

Avainsanat: , , ,

Kanteleella rakennettiin 1920-luvulla kolme tiilitaloa samoilla pohjapiirustuksilla. Mattilan talo rakennettiin vuonna 1926 samana vuonna palaneen talon tilalle. Alestalon talo rakennettiin vuonna 1927 ja Yrjänän talo valmistui n. 1929-1930.…

Avainsanat: , , , , ,

Arvi ja Vieno Otaman talo sijaitsi Kanteleella, Mauno Perttilän kauppaa vastapäätä. Kuvassa talo on tyhjillään, sillä sotien jälkeen Arvi osti entisen Nikkilän talon maita ja rakensi uuden talonsa niiden keskellä olevalle mäelle. Kuvassa on keskellä…

Avainsanat: , , , , ,

Pukkilan Kirkonkylässä sijainneita rakennuksia. Ensimmäisessä kuvassa on Virmolan talo ja toisesa Aromaan talo.

Avainsanat: , , , ,

Mikkolan talo, joka purettiin kun Hyvinvointikeskus Onni (valmistui vuonna 2007) rakennettiin. Koska talossa on yhä pärekatto, kuva on otettu ennen vuotta 1948.

Avainsanat: , , ,

Mari Aallon tupa sijaitsi Torpissa. Talo oli vanha Uutelan torppa. Kuva otettu 1920-30-luvulla. Aalto kuvassa oikealla.

Avainsanat: , , , , ,

Ensimmäisessä kuvassa Keijo Lehtisen seisoo kotitalonsa edessä.
Myöhemmin hän asui perheineen Laukaassa nykyisen Peurungan kuntokeskuksen vieressä. Hän työskenteli TVH:n korjaamolla koko työuransa ja jäi eläkkeelle työnjohtajan tehtävistä. Sodissa…

Avainsanat: , , , , , ,

Kuva vuodelta 1925. Pajulahti-nimisen talon seinustalla vasemmalla ensimmäisenä: Antti Pietikäinen, seuraavina poika Kalle ja puoliso Henriikka. Keskellä edessä: tytär Hilja.

Avainsanat: ,

Kuva vuodelta 1924. Pajulahti-nimisen talon rappusilla vasemmalla seisaaltaan: Martta Pietikäinen ja Antti Pietikäinen. Istumassa Vaimo Henrikka ja sylissä Tauno, Eemil ja Kalle sekä tuntematon tyttö.

Avainsanat: ,

Tehtailija J.W. Suomisen yksityiskodiksi rakennettu Koskilinna valmistui 1928. Rakennuksen suunnittelusta vastasi arkkitehti Väinö Vähäkallio.

Avainsanat: , ,

Kuva on luultavasti 1900-luvun alkupuolelta

Avainsanat: , ,

Avainsanat: , ,

1951

Tiihonen, Paavo

Avainsanat: , , , , ,

Tiihonen, Paavo
1991
Rakennuksen alakerrassa osuusliikkeen autotallit keskellä, vasemmalla pannuhuone ja oikealla sauna. Yläkerrassa asuintiloja.

Avainsanat: , , ,

Talpo, E. A.
1918
Lähes koko Syrjäntaan kylä tuhoutui kansalaissodassa Syrjäntaan taistelussa huhtikuussa 1918. Ennen sotaa kylässä oli ollut yli kolmekymmentä taloa maantien varrella. Hämeen läänin maanviljelysseuran rakennusmestari E. A. Talpo suunnitteli…

Avainsanat: , , ,

Sonck, Lars
1909
Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli Iittalan lasitehtaan johtajalle Claes Norstedtille Kalvolan kirkonkylään asuintalon, joka valmistui vuonna 1910. Komean kaksikerroksisen kansallisromanttisen jugendtalon materiaalina käytettiin mm. paikallista…

Avainsanat: , , , ,

Rancken, Helge
1880
Lukiokadun (Gymnasiigatan) ja Rantakadun (Qvaigatan) eli nykyisen Arvi Kariston kadun kulmatontti vaihtoi aluksi omistajaa tiheään tahtiin. Tontin ensimmäinen omistaja oli kaupunginlääkäri Josef Gabriel Hårdh, joka kuoli vuonna 1876, minkä jälkeen…

Avainsanat: , ,

Palander, E.
1900-luku (vuosikymmen)
Kevättulvat olivat Hämeenlinnassa jatkuvana riesana 1900-luvun alkupuolella. Linnanpuisto joutui säännöllisesti keväisin veden alle, ja vesi nousi usein myös Niittykadun ja Tampereentien varrella sijaitsevien asuinrakennusten ympärille, niin että…

Avainsanat: , , ,

Paananen, Vellamo
Mökki Pykäläselän tällä puolella vuosisadan vaihteessa. Kuva J. Heikkinen.

Avainsanat: , ,

Paananen, Vellamo
Tämä talo on ollut Keiteleen Osuuskaupan ravintolan kohdalla. Sen on omistanut Anania Kolehmainen. Hänellä on ollut nahkurin verstas alempana rannassa. Tässä talossa, eteläpäädyssä on aloittanut toimintansa Keiteleen Osuuskauppa. Vuosiluku ja kuvaaja…

Avainsanat: , ,

Paananen, Vellamo
Pykäläselkä Tossavanlahdessa 1967. Kuvaaja ei tiedossa.

Avainsanat: , , ,

Paananen, Vellamo
Rakennustarkastaja Niilo Saastamoinen ja valmistumassa olevaa omakotitalorivistöä Pikonmäentien varrella. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 3.11.1977.

Avainsanat: , , , ,

Paananen, Vellamo
Vuonamon Koiramäeltä. Tervamäen isäntä Olavi Nuutinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.8.1974.

Avainsanat: , , ,

Paananen, Vellamo
Asunto Oy Pikonhaka 1 otettiin vastaan 22.2.1973. Vastaanottajana oli Keiteleen Hakatoimikunta puheenjohtajansa Osmo Kärkkäisen johdolla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.3.1973.

Avainsanat: , , ,

Paananen, Vellamo
Kirkonkylässä rakennetaan. Tässä työnjohtaja Ilmari Saastamoisen talorakennus kirkonkylässä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 8.6.1972.

Avainsanat: , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: