Aineistot (yhteensä 10752)
Järjestys:
Keiteleen sotainvalidien naisjaoston johtokuntaa ja jäseniä 1975
Keiteleen sotainvalidien naisjaoston johtokuntaa ja jäseniä pohtimassa joulujuhlan järjestelykysymyksiä. Vasemmalta Toini Raitala, Laimi Huttunen, Saastamoinen ?, Sohvi Saastamoinen, Toini Juntunen, Maija Hokkanen, ja nimi ei tiedossa. Pielaveden ja…
Avainsanat: 1970-luku, Keitele, Sotainvalidien Veljesliiton Keiteleen osasto, valokuvat
Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Savon piirin vuosikokouksessa 1974
Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Savon piirin vuosikokouksessa Kuopiossa saivat liiton kultaisen ansiomerkin vasemmalta Ilmari Saastamoinen, nimi ei tiedossa, Arttu Laukkanen, Johannes Luhtapuro ja Reino Kauhanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Avainsanat: 1970-luku, Keitele, Sotainvalidien Veljesliiton Keiteleen osasto, valokuvat
Kokouksessa
Kokouksessa. Vasemmalta Matti Jääskeläinen, Eero Halonen, Arvi Vesterinen, Eemil Malinen. Vuosiluku ei tiedossa.
Koululaisia 1948
Kirkonkylän 2.lk koulun pihamaalla 1948. Taustakulissina silloisen majatalon käymälä, yksi pihapiirin kehyksiin kuuluvista neljästä (Selliinan, tohtorilan ja koulun oman lisäksi). Edessä vasemmalta Toini Jalkanen, Seija Ilola, ? Laitinen, Maija…
Avainsanat: 1940-luku, Keitele, koululaiset, oppilaat, valokuvat
Aapeli Jauhiainen
Aapeli Jauhiainen. Viinikkala, Uudiskangas. Vuosiluku ei tiedossa.
Avainsanat: henkilökuvat, Keitele, valokuvat, Viinikkala
Kokousväkeä
Kokousväkeä. Vasemmalta 2. Erkki Laukkanen ja 4. Heikki Tenhunen. Vuosiluku ei tiedossa.
Osuuskassa ja Selliina 1974
Vanhan Osuuskassan ja Selliinan kahvilan rakennusten purku aloitettu. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.4.1974.
Avainsanat: 1970-luku, Keitele, osuuskassat, rakennukset, valokuvat
Mikko Siljamäen läksiäiset
Mikko Siljamäen läksiäiset 1971(?) Vasemmalta Aarne Saastamoinen, rouva Siljamäki ja Mikko Siljamäki.
Keiteleen leirintäalue
Saunasalmen leirintäalue 1970-luvulla.
Avainsanat: 1970-luku, Keitele, Saunasalmi, valokuvat
Rakennuskaavaluonnos 1968
Vasemmalla dipl.ins. Otto Virolainen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Aarne Saastamoinen ja dipl.ins. Kalevi Piipponen tutkivat Keiteleen rakennuskaavaluonnosta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 5.1.1968.
Avainsanat: 1960-luku, Keitele, kunnallishallinto, valokuvat
Keiteleen Yrittäjien perustamissopimuksen allekirjoitus 1970
Apteekkari Vieno Frisk (oik.), toiminnanjohtaja Matti Tossavainen, sekä liikkeenharjoittajat Pauli Paananen ja Eemil Tikkanen allekirjoittamassa perustamissopimusta. Keiteleelle perustettiin paikkakunnan yksityisyrittäjien oma yhdistys, joka sai…
Mannerheimin 100-vuotissyntymäpäiväjuhla 1967
Pirkko von Koch ja Erkki Oksanen laskemassa partiolaisten seppelettä. Mannerheimin 100-vuotissyntymäpäivän vietto Keiteleellä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 9.6.1967.
De te, fabula narratur
1999
Teos on taiteilijakirja. 12 irrallista kuvakorttia, joissa takana teksti suomeksi, latinaksi ja englanniksi. Portfolio.
Avainsanat: taiteilijakirja
La vita di breve durata il marmo eterno
1993
Teos on taiteilijakirja. 18 numeroimatonta, osittain taiteltua sivua, joilla valokuvia ja grafiikkaa. Numeroitu (11/57) ja signeerattu kappale omistuskirjoituksella.
Avainsanat: taiteilijakirja
Nuori Suomi - Päivälehden joulualbumi 3 1893
Päivälehden joulualbumista vuodelta 1893 löytyy mm. Juha Reijosen kirjoitus. Juho Reijonen syntyi Nurmeksessa vuonna 1855. Hän oli nuorsuomalainen pappi ja ensimmäisiä suomenkielisiä kirjailijoita. Reijonen vihittiin papiksi vuonna 1881. Sen jonka…
Avainsanat: 1890-luku, kirjallisuus
Siveellisyysolot Pohjanmaalla rahvaan keskuudessa
1905
Yrjö Weilinin perustama julkaisusarja Aikamme siveellisyyskysymyksiä oli 1900-luvun alun merkittävin moraaliopas. Sarjan kymmenennessä osassa kansankirjailija Pietari Päivärinta (1827-1913) pohtii siveellisyyden tilaa Pohjanmaalla aiheinaan mm.…
Avainsanat: 1800-luku, kansantavat, Pohjanmaa, sukupuolimoraali, terveyskasvatus
Juhlaruno : Joensuun Lotta Swärd
Juhlaruno Joensuun Suojeluskunta-piirin ja Lotta Swärd -paikallisosaston 10-vuotisjuhlaan. Lotta Svärd (ruots. svärd = miekka) oli suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö. Se toimi vuosina 1920—1944. Järjestö…
Avainsanat: 1920-luku, suojeluskunta
Unia
2001
Teos on taiteilijakirja. Teos on käsin painettu ja sidottu. - Uniikkikappale. Valmistettu Taideteollisen korkeakoulun graafisen suunnittelun laitoksen järjestämällä taiteilijakirjakurssilla keväällä 2001, ohjaajana Tizzi Fib.
Avainsanat: taiteilijakirja
Elsa
1894
Lapsia
1895
Lapsuuteni muistoja
1895
Teuvo Pakkala (1862-1925) oli Minna Canthin ohella suomalaisen kirjallisuuden ensimmäinen merkittävä realisti, joka kuvasi kaupunkilaisten arkitodellisuutta.
Pakkalan omaelämäkerrallinen esikoisteos Lapsuuteni muistoja paikantuu 1860- ja…
Pakkalan omaelämäkerrallinen esikoisteos Lapsuuteni muistoja paikantuu 1860- ja…
Avainsanat: Oulu, pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus, romaanit
Tuomaalan tuwalla 7.8.1884-7.8.1909
1909
Novelli Tuomaalan tuwalla on kirjoitettu Tuomas ja Neena Pohjanpalon hopeahääpäivän kunniaksi. Teuvo Pakkala kuului kokkolalaisten Pohjanpalojen tuttavapiiriin ja toimi heidän omistamansa köysitehtaan konttoristina ja kauppaedustajana vuosina…
Avainsanat: novellit, pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus
Aapinen : kuvallinen
1908
Työ Kokkolan suomalaisen yhteiskoulun suomen ja ranskan kielen opettajana 1907-1920 inspiroi Teuvo Pakkalaa kirjoittamaan Aapisen (1908). Siinä hän johdattaa lukijoitaan luku- ja kirjoitustaidon tielle arvoituksin ja loruin sekä lasten arjesta tutuin…
Hämeenlinna
1900-luku (vuosikymmen)
Kevättulvat olivat Hämeenlinnassa jatkuvana riesana 1900-luvun alkupuolella. Linnanpuisto joutui säännöllisesti keväisin veden alle, ja vesi nousi usein myös Niittykadun ja Tampereentien varrella sijaitsevien asuinrakennusten ympärille, niin että…
Avainsanat: 1900-luku (vuosikymmen), Hämeenlinna, postikortit, tulvat
Hämeenlinna - Urheilijoita
1900-luku (vuosikymmen)
Kuva hiihtäjäpojista Vanajaveden jäällä on luultavasti otettu aivan vuosisadan alussa, ennen vuotta 1904, jolloin kuvan ottaja lehtori Edvard Palander suomensi nimensä Suolahdeksi. Myös kortin julkaisija, Hämeenlinnan uusi kirjakauppa, lopetti…
Avainsanat: Hämeenlinna, hiihto, pojat, postikortit
Hämeenlinna - Hämeen linna
1902
Hämeen linna oli alun perin 1200-luvun lopulla perustettu moreenikumpareelle Vanajaveden kapeikon länsirannan saarelle. Melkeinpä saareksi linnan alue muuttui edelleen aina keväisin myös 1900-luvun alkupuolella, kun Vanajavesi tulvi kaupungin ja…
Avainsanat: 1900-luku (vuosikymmen), Hämeen linna, Hämeenlinna, postikortit
Hämeenlinna
1900-luku (vuosikymmen)4
Hämeenlinnan lyseon lehtori E. W. Palander (1845-1914) kuvasi viime vuosisadan alussa näkymän Keinusaaresta kohti kaupungin keskustaa ja kirkkoa. Kuvan oikeassa reunassa näkyy vuonna 1838 rakennetun kruununmakasiinin nurkkaa. Kruununmakasiineja…
Avainsanat: 1900-luku (vuosikymmen), Hämeenlinna, Keinusaari, postikortit, rakennukset
Hämeenlinna - Asema
1900-luku (vuosikymmen)
Lyseon lehtori E. W. Palander (1845–1914) kuvasi Hämeenlinnan ensimmäisen vuonna 1862 valmistuneen asemarakennuksen tornin puoleisesta päästä vuosisadan vaihteen tienoilla. Aseman viereen eteläpäädyn lähelle rakennettiin vielä myöhemmin puinen…
Avainsanat: 1900-luku (vuosikymmen), Hämeenlinna, postikortit, rautatieasemat
Hämeenlinna - Rautasilta
1900-luku (vuosikymmen)
Rautatiesilta Vanajaveden yli rakennettiin 1870-luvulla, kun rataa jatkettiin Hämeenlinnasta Tampereen suuntaan. Silta oli matala, mutta se oli rakennettu käännettäväksi, niin että suuremmatkin laivat pääsivät kulkemaan sen kohdalta. Sisällissodan…
Avainsanat: Hämeenlinna, postikortit, rautatiet, sillat
Academisk afhandling och oeconomisk beskrifning öfwer Kulsiala församling i Tavastehus län
1767
Tyrvännön kappalaisen poika Lars Palander esitteli vuonna 1767 Turun akatemiassa väitöskirjansa, jonka ohjaajana oli toiminut professori Pehr Adrian Gadd. Gadd oli hyödyn aikakauden tärkeimpiä tiedemiehiä Suomessa ja ohjasi aikansa tutkimusta…
Minä can-can
1993
Teos on taiteilijakirja. Teos koostuu sellofaanipaperisivuille kiinnitetyistä karamellipapereista, joihin on liimattu valokopioita tekijän lapsuusajan valokuvista. Kannet käsintehtyä paperia. Uniikkikappale.
Avainsanat: taiteilijakirja
Hämeenlinna - Raatihuone - Kirkko - Aulanko
1888-1899
A. Alopaeuksen kirjakauppa toimi Hämeenlinnassa vuodesta 1888 maaliskuuhun 1900. Alopaeus julkaisi omalla kustannuksellaan myös postikortteja. Tässä piirretyssä sommitelmakortissa on kuvattuna kaupungin tärkeimmät nähtävyydet 1800-luvun lopussa:…
Avainsanat: 1890-luku, Aulanko, Hämeenlinna, kirkot, postikortit, Raatihuone, torit
Silmäys Itä-Suomen lahjoitusmaitten historiaan
Kirjassa kerrotaan lähinnä Laatokan Karjalan mutta myös laajemmin Itä-Suomen lahjoitusmaitten historiasta ja niiden lunastamisesta.
Avainsanat: historia, Itä-Suomi, Laatokan Karjala
Kansanparannuskeinoja
1978-06-8
Marja Rotonen oli taitava kansanparantaja, kätilö, kuppari ja ompelija, joka siirsi oppinsa miniälleen Lyydia Palkokankaalle. Hopealusikalla poistettiin roskat silmästä, kerninäppyihin käytettiin riisivoidetta, lihassärkyyn ja reumatismin hoitoon…
Ruumiinsulatusta ja hautauspalvelua
1978-06-8
Hautauspalvelujen tarjoaminen ja arkkujen välitys siirtyi Lyydia Palokankaan tehtäväksi Leevi Palokankaan kuoleman jälkeen. Sairaalassa kuolleet vainajat laitettiin arkkuun hoitajien toimesta, mutta sairaalan ulkopuolella kuolleet toimitettiin…
Isäntä Lehtisen autonkuljettajasta itselliseksi yrittäjäksi
Samppa Palokangas matkusti kevättalvella 1924 Lahteen autokouluun. Matka taittui Ivalosta Rovaniemelle kievarikyydillä ja siitä eteenpäin junalla. Autokoulureissu kesti kaksi kuukautta, mutta ajamaan hän oppi oikeastaan vasta kauppias Lehtisen…
Maanteitä, rahtia ja hupiajelua
Palokankaan veljeksillä Arvolla, Samulilla ja Tuomaksella oli kaikilla kuorma-autot, joita käytettiin 1930-luvun alkupuolella vain kesäisin. Talveksi autot laitettiin pukin päälle ja lähdettiin savottatöihin. Kuorma-autolla tehtiin myös hupiretkiä…
Kuorma-autoja ja muisteluja niiden toiminnasta
Letukka, Veteraani, Ford, Sisu. Tässä muutamia kuorma-autoja, joita Sammu Palokangas on elämänsä varrella sompaillut. Ensimmäinen auto 1920-luvulla oli kaksivaihteinen ja siinä oli puupyörät. Etenkin takapyörät kuumenivat kuorman ajossa, joten ne…
Elämää Villilän kartanossa 1900-luvulla
2006
Nakkilan kirjasto-kulttuurilautakunta järjesti vuonna 2005 "Muistoja Villilästä" muistitiedonkeruun. Keruun tuloksena ilmestyneessä kirjasessa muistojaan kertovat muun muassa muonamiehen poika, tallimiehen tytär ja karjakko. Haastattelut on…
Avainsanat: karjanhoito, kartanot, muistelu, Nakkila, oppilaitokset
Scetchingbooker
2002
Teos on taiteilijakirja. Teos on rengaskirja. Piirroksia nuoren pojan elämästä. Signeerattu uniikkikappale AP.
Avainsanat: taiteilijakirja
Dogbook
1973
Teos on taiteilijakirja. Mustavalkoisia valokuvia hyllyllä olevasta epämääräisestä veistoksesta, joka muistuttaa merimiesten aikoinaan tuomia posliinikoiria. Veistos muuttuu kuva kuvalta ja peittyy välillä heinätukon alle. Painos 500 numeroitua…
Avainsanat: taiteilijakirja
Der Kosak und Betty : zwei Erzählungen
1985
Teos on taiteilijakirja. Teoksen 10 kuusiväristä alkuperäistä linoleikkausta ovat Wolfgang Jörgin ja Erich Schönigin käsialaa. Käsinpainettu. Numeroitu kappale (197/300).
Avainsanat: taiteilijakirja
Vaasan Kansankirjaston vaellusvuodet
Vaasan kaupunginkirjaston historia vuodesta 1863 nykypäivään.