Aineistot (yhteensä 10713)

Enwald, Gustaf
1933
Otteita Kajaanin valtuuskunnan pöytäkirjoista vuosilta 1875-1915 (painetussa otsikossa virheellisesti vuoteen 1906).

Käsiteltävinä on ollut muun muassa kaupungin lukusalin perustamisesta, teiden avaamisesta ja korjaamisesta sekä avoimesta kätilön…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1936
Vuonna 1865 sai kajaanilainen Carl Gustaf Bergh lahjoituksena Karin Michekssonilta talon ja tontin ja rakennutti tontin eteläpäähän suuren kivinavetan. Melkein Kajaanin kirkkoa vastapäätä sijainnut kivinavetta oli aikanaan merkittävä ja komea…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1932
Kolmikymmenvuotisen sodan (1618-1648) päättymisen jälkeen tuli tavaksi lahjoittaa etevimmälle sotapäällikölle ja muille valtakunnan ansiokkaille miehille kruunun omistamia linnoja ja tiluksia. Alueeltaan suurin läänityksistä oli Kajaanin…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1930
Elias Lönnrot nimitettiin vuonna 1833 Kajaanin piirilääkäriksi. Asuttuaan vuoden kauppias M. Micklessonin luona hän muutti 1834 postimestari E. Montgomeryn taloon. Montgomery myi talon hänelle muuttaessaan pois kaupungista.

Artikkeli kertoo…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1930
G. Enwaldin muistelmia Kajaanista vuonna 1894.

"Talot olivat enimmäkseen pieniä ja huonosti hoidettuja. Kadut ja tori lokaisia kuin pahin suomaa, joiden poikki syksyaikana tuskin pääsi kulkemaan. Kirkon ympäristö oli koleaa kivikkoa, missä kasvoi…

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1932
Kajaanin linnasta ei löydy yhtään piirustusta, jossa näkyisi varmuudella, miltä linna näytti ennen tuhoutumistaan 1716.

Vanhimman kuvan linnan mahdollisesta ulkomuodosta on piirtänyt Kajaanin entinen kirkkoherra Lars Henrik Backman. Hän oli nähnyt…

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Claudelin, Henrik Vilhelm
[193?]
Kertomus siitä, kuinka vihollisvenäläiset sodan aikaan olivat saunomassa Oulujärveen laskevan Miesjoen varrella. Venäläisillä oli vankina suomalainen poika, jonka heltynyt kokki päästi lopulta pakoon. Poika juoksi kertomaan venäläisten majapaikan…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1932
Tukkikauppaa ja puun hintoja Kajaanin kihlakunnassa 1860-1890-luvuilla.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 134 ja 139 vuonna 1932. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1931
Tärkeimpiä tapahtumia Kajaanin historiasta vuodesta 1607 vuoteen 1929.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 96, 126, 156 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald..

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1936
Piirilääkäri Elias Lönnrotin asuinpaikkoja Kajaanissa vuosina 1833-1853.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 53/1936. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1935
Kajaanin oluttehtaiden historiaa.

Oululainen Anders Jonathan Granqvist jätti 7. toukokuuta 1860 anomuksen olut- ja simatehtaan perustamisesta Kajaanin kaupunkiin. 18.7. anomus hyväksyttiin, ja tehdas perustettiin Kajaanin joen rannalla olevalle…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1863
Oulun Viikkosanomissa 25.7.1863 julkaistu kirjoitus "Kiveksen rosvoista", jotka ryöstivät tavaroita ja särkivät omaisuutta Paltamon Kivesjärven kylässä. Syyllisistä ei ollut varmuutta eikä heitä saatu jäljitettyä, kunnes sotaväen avulla heidät…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

1739
Artikkeliin on suomennettu Kajaanin linnan ja siviiliseurakunnan silloisen pastori L. H. Backmanin ruotsinkielinen kertomus Kajaanin tilasta "vanhoina aikoina". Kertomus on päivätty 17. joulukuuta 1739.

Kertomuksessa on yhdeksän kohtaa:
1.…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Claudelin, Henrik Vilhelm
1932
Vuonna 1852 antoi silloinen Oulun läänin maaherra Kajaanin kihlakunnan metsiä koskevan julistuksen, jonka tarkoitus oli säädellä metsien hakkuuta. Ennen tätä julistusta saivat yksityiset kajaanilaiset metsänomistajat tehdä metsilleen mitä halusivat.…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
[193?]
5. toukokuuta 1828 syttyi Kajaanin kihlakuntaan kuuluvan Paltamon pitäjän kruununnimismiehen Matthias Wilhelm Wennerströmin talossa, Parkinniemessä, tulipalo. Wennerström ei itse ollut palon hetkellä kotona, mutta hänen vaimonsa, kaksi lastaan ja…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1933
Matkallaan Suomessa alkusyksystä 1819 poikkesi keisari Aleksanteri I myös Kajaanissa. Keisarin seurueeseen kuuluva ruhtinas Wolkansky ilmoitti keisarin vastaanottoa järjestelevälle kapteeni Sebastian Gripenbergille, että keisari 28. elokuuta söisi…

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Claudelin, Henrik Vilhelm
1934
13. joulukuuta 1743 Kajaanin kaupungissa aloitettiin oikeudenkäynti, jossa Diedrick Troliinin tytärtä Anna Gretha Troliinia syytettiin lapsen murhasta. Murhatun lapsen isä oli venäläinen kapteeni Scherajeff, joka pikkuvihan aikaan 13.9.1742 oli…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , ,

Claudelin, Henrik Vilhelm
1935
Ämmän eli Kajaanin vesisahan historiaa. Kajaanin kaupungin vierellä oleva Ämmän sahalaitos sai laillisen perustamisluvan vuonna 1844.

Vuonna 1861 oli Kajaanin kihlakuntaan tullut lisää kolme sahaa, Myllyrannan (Paltamo) saha ja kaksi…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
[1930?]
G. Enwald kertoo kuopiolaisessa Tapio-lehdessä 7.3. ja 4.4. vuonna 1875 ilmestyneistä, nimimerkin "Juho" kirjoittamista mielipidekirjoituksista koskien Kajaania, sen kansaa ja sivistystä.

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1936

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1932
Kajaanin ruotsinkielisen lainakirjaston historiaa.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numero 97/1932. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Claudelin, Henrik Vilhelm
1934
Kajaanin kirkon historiaa vuodelta 1934.

Kajaani oli pieni talonpoikaiskylä Kajaanin pitäjässä, kunnes se pitäjien eroamisen jälkeen liittyi osaksi Paltamoa. Itsenäistyttyään kaupungiksi tultuaan vuonna 1651 toimi sen kirkkona yhä Paltamon kirkko,…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1936
"Kun Kajaanin kaupunki 1651 perustettiin, oli se todellisuudessa kaupungin nimeä kantava maalaiskylä, jonka vähälukuiset asukkaat elättivät itseään maanviljelyksellä ja karjanhoidolla."

G. Enwald kertoo artikkelissaan, miltä näytti Kajaanin…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Claudelin, Henrik Vilhelm
1934
Maaliskuun 6. päivänä 1651 kreivi Pietari Brahe myönsi Kajaanin kaupungille kaiken sen erämaan kaupungin eteläpuolella, joka ulottui Lehtovaaran kylään asti kahden peninkulman pituudelta. Linnalle annettiin alueet joen pohjoispuolella. Artikkeli…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , ,

Claudelin, Henrik Vilhelm
1932
Artikkeli Suomen nälkävuosien 1866-1868 oloista Kainuussa sekä ulosottojen määrät kunnittain noina vuosina.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 78/1932. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Claudelin, Henrik Vilhelm
1927
Vuonna 1927 herättivät ihmetystä erään vanhan taloryhmän rauniot Hyrynsalmen pitäjässä. Rauniot sijaitsivat noin 10 kilometriä Hyrynsalmen kirkolta Moisiovaaran kylään johtavan maantien varrella. Artikkelissa pohditaan, kuka tämän tilan on aikoinaan…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1933
Kajaani-lehdessä vuonna 1933 julkaistu artikkeli runoilija August Ahlqvistin, kirjailijanimeltään A. Oksanen, vierailusta Kajaanissa vuonna 1847. Siellä Ahlqvist muun muassa vieraili ystävänsä Elias Lönnrotin luona, tapasi tulevan vaimonsa Maria…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1935
G. Enwaldin keräämiä, eläinten nimistä otettuja Kajaanin kihlakunnan tilojen, torppien ja paikkojen nimiä 1740-luvulta.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1935
Tohtori A. Anttilan toimittamassa Lönnrotin elämäkerran toisessa osassa alunperin ilmestynyt ja sittemmin Kainuun Sanomissa julkaistu kertomus Elias Lönnrotin viimeisestä vierailustaan Viipurin, Lappeenrannan ja Kuopion kautta Kajaaniin.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Kaunonen, Paula
2010 (kolme kuvaa), 2018 (kaksi kuvaa)
Nousiaisten kunnan virkistysalue Pikisaaressa, Askaisissa, lähellä Louhisaaren kartanoa. Alueella uimaranta, sauna ja varattavissa oleva takkahuone.

Avainsanat: , , , ,

Kaunonen, Paula
2018
Kuppikivet ovat muinaisjäännöksiä, pyöreitä uurrettuja koloja kivessä tai kalliossa, niin sanottuja uhrikuoppia.
Kuppikivet sijaitsevat Kaitaraistentien varrella.


Avainsanat: , , , ,

Sainio, Jukka
Johan Mattson Rindell syntyi Nousiaisten Alakylän Pietilän talossa 1837.
Nousiaisissa nuorena häntä kutsuttiin häämusikantiksi. Hänet tunnettiin myös etevänä ihmisten lääkitsijänä.
Kouluja hän kävi Turussa. Hän toimi lukkarina,…

Avainsanat: , , , ,

1800-luku
Rakennus on toiminut 1800-luvulla mm. pappien ja nimismiehen asuntona. Viimeiseksi Lehtiniemen pientilan päärakennuksena vuosina 1889-1927, ensin Torppari Matts Johanssonin ja sitten hänen poikansa August Lehtisen omistamana ja asuttamana.…

Avainsanat: , , , , ,

1898
Nousiaisten kirkko sisältä jouluaattona 1898.

Avainsanat: , , ,

Avainsanat: , , ,

Holopainen, Tuure
1984
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastatteluista, joissa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään Olli-veljen poikaa Jussi Haanpäätä. Jussi Haanpää kertoo muistojaan Pentistä sekä sotaa edeltävästä ajalta,…

Holopainen, Tuure
1984
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastatteluista, joissa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään nuoruusajan tuttavaa Kerttu Hyväristä. Hyvärinen kertoo muistoja Pentistä tämän nuoruusvuosilta. Keskustelun aiheena…

Holopainen, Tuure
1984
Haastateltavina Väinö Ritola ja Urho Selkäinaho
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastatteluista, joissa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään tuttavia Eero Väinö Ritolaan ja Urho Selkäinahoa. Pentti Haanpään…

Holopainen, Tuure
1984
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastatteluista, joissa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään tuttavia ja naapureita Toivo Niemimäkeä, Toivo Tuomista ja Hilma Karppista. Toivo Niemimäki kertoo muistojaan Pentti…

Holopainen, Tuure
1984
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastattelusta, jossa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään tuttavaa Eero Vesteristä. Haastattelussa Vesterinen kertoo ystävyydestään ja yhteisistä kokemuksistaan Pentin kanssa,…

Holopainen, Tuure
1984
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastattelusta, jossa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään sisaria Reeta Tinkalaa ja Heidi Kaurasta sekä edellisen puolisoa Yrjö Tinkalaa ja Pentin Olli-veljen vaimoa Anna…

Holopainen, Tuure
1984
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastattelusta, jossa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään sisaria Reeta Tinkalaa ja Heidi Kaurasta sekä edellisen puolisoa Yrjö Tinkalaa ja Pentin Olli-veljen vaimoa Anna…

Holopainen, Tuure
1984
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastattelusta, jossa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään sisaria Reeta Tinkalaa ja Heidi Kaurasta sekä edellisen puolisoa Yrjö Tinkalaa ja Pentin Olli-veljen vaimoa Anna…

Iida Tähtinen 1940 - 50-luvulta.

Avainsanat: , , ,

Kuva on 1920-luvulta.
Kuvasta tunnistettu oikealta ensimmäisenä Irja Heikkilä (Jäppinen) ja toisena Suoma Peltonen (Hyrylä).

Avainsanat: ,

Rippikoululaisia Pukkilan kirkon portailla n. vuonna 1938.
Kuvasta tunnistettu edessä oleva kanttori Eino Piirola, alariviltä laskettuna toisella rivillä oikealla Sävy Hannula (Salmi), kolmannella rivillä vasemmalta ensimmäisenä Paula Peltonen.

Avainsanat:

Kylä-Arvilan tuvan vanha uuni 1900-luvun alussa.

Avainsanat: , , ,

Pellavaa loukutetaan uudessa Arvilassa 1940-luvun alussa.
Tunnistetut eturivissä vasemmalla Maria Aalto ja oikealla Aira Peltonen (Heikkilä).
Takarivissä vasemmalla Kyllikki Hannukainen (Riihimäki).

Avainsanat: , ,

Kuvasta tunnistettu eturivistä toisena Suoma Peltonen (Hyrylä), neljäntenä Maria Aalto ja keskirivistä vasemmalta Hanna Arvila ja toisena Laura Arvila.

Avainsanat: , , ,

Kuvasta tunnistettu niittomies Wiljam Peltonen, haravoitsijat oikealta Selva Peltonen ja Hanna Arvila, pieni poika Aimo Arvila ja takarivistä vasemmalta Maria Aalto.

Avainsanat: , ,

 
Koneluettavat metatiedot: